Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoa: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Keskustelun tueksi:

• Roskiin heitetty ruoka tarkoittaa aina turhia ilmastopäästöjä. Ruoan kierrättäminen biojätteenä ei ole ratkaisu ongelmaan, sillä merkittävä osa ilmastopäästöistä syntyy jo ruokaketjun alkupuolella.
• Ruokaketjulla tarkoitetaan eri vaiheita, jotka sisältyvät ”ruoan matkaan pellolta pöytään”. Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat huomattavasti ilmastopäästöjä. Myös ruoan valmistamisesta, pakkaamisesta ja kuljettamisesta syntyy päästöjä. Kaikki nämä päästöt ovat jo syntyneet, ennen kuin ruoka päätyy kotona lautaselle – tai roskiin.

• Erityisesti lihantuotannosta syntyvät päästöt ovat suuria.
• Ilmastonmuutos lisää nälänhätää esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden vaikuttaessa viljelyyn. Maailmassa tuotetaan tarpeeksi ruokaa kaikkien ihmisten tarpeisiin, mutta tuotettu ruoka ei löydä sitä erityisesti tarvitsevia. Samalla erityisesti rikkaissa maissa heitetään paljon ruokaa roskiin.
• Pelkästään Suomessa roskiin heitetään noin 360 miljoonaa kiloa syömiskelpoista ruokaa joka vuosi. Kotitalouksissa syntyy noin 107–137 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, joka koostuu erityisesti vihanneksista, juureksista, perunoista, hedelmistä, marjoista ja kahvista.
• Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteisiin sisältyy maailmanlaajuisen ruokajätteen ja -hävikin määrän puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Keskustelun tueksi:

• Maataloudesta syntyvät ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Lihan ja maitotuotteiden ilmastovaikutukset ovat kasvisruokaa huomattavasti suuremmat. 
• Luonnonvarakeskuksen mukaan yhden liha-annoksen korvaaminen viikossa kala-annoksella pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä noin 5 prosenttia vuodessa. 
• Kotimaisten luonnonkalojen käytön ilmastovaikutus on pienempi kuin viljellyn kalan. Myös pyyntitapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen.
• Erityisesti naudanliharuokien ilmastokuormitus on kasvisruokiin verrattuna moninkertainen, jopa neljä kertaa suurempi. 
• Myös juuston ilmastokuormitus on suuri.
• Esimerkiksi soijaa tuotetaan suuria määriä ja pääasiassa eläinten ruoaksi, vaikka ihminen voi syödä sitä itsekin, mikä säästäisi ympäristöä.

Kaavio tai piirros voi kuvata esimerkiksi:

• Ruoantuotannon ilmastovaikutuksia: maatalous (erityisesti maidon ja lihan tuotanto) aiheuttaa päästöjä ja metsien raivaaminen viljelys- ja laidunmaiksi tai polttopuiksi vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään.
  • Luonnonvarakeskuksen mukaan ruoantuotanto ja -kulutus ovat asumisen ja liikkumisen ohella suurimpia ilmastoa kuormittavia kulutustekijöitä.
  • Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen (ks. lue lisää) mukaan lihantuotanto tuottaa maailmanlaajuisesti kaksi kertaa enemmän saasteita kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Lihan osuus ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä on noin 60 prosenttia. 
  • Esimerkiksi Brasiliassa viljelys- ja laidunmaiden alta tuhoutuu runsaasti sademetsää.
• Miten ilmastonmuutoksesta aiheutuu sään ääri-ilmiöitä, kuten poikkeuksellisia kuivia kausia, tulvia ja hirmumyrskyjä, jotka taas voivat tuhota satoja
• Miten ilmastonmuutos on paikoin kuivattanut tuttuja vesipisteitä, minkä vuoksi vettä ei ole riittänyt riisin ja kasvisten viljelyyn. 

• Myös viljelytapoja ja -kasveja joudutaan muuttamaan ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena.
• Miten ilmastonmuutos lisää tuhohyönteisten määrää, jotka hävittävät satoja 
• Maailmassa tuotetaan tarpeeksi ruokaa ihmisen tarpeisiin, mutta ruoan tuotanto ja tarve eivät kohtaa. Iso osa ruoasta päätyy roskiin. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan vuonna 2020 720–811 miljoonaa ihmistä, siis lähes 10 prosenttia kaikista maailman ihmisistä, näki nälkää.

Esimerkkivastaus:

• Suomessa syömäkelpoista ruokaa haaskataan kokonaisuudessaan arviolta 360 miljoonaa kiloa vuodessa. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, jotka aiheuttavat kolmasosan kokonaishävikistä.
• EU:ssa ruokahävikin määrä on noin 88 miljoonaa tonnia vuodessa (huom. luku sisältää sekä syömäkelpoisen että syömäkelvottoman [esim. luut] hävikin) eli noin 20 prosenttia tuotannosta.  
• Maailmanlaajuisesti YK:n ympäristöohjelma UNEPin mukaan noin kolmasosa kaikesta ruoasta (ml. ruoantuotannon hävikki) jää syömättä. Tämä vastaa noin 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Arvioiden mukaan määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.
  • Vuonna 2022 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 730 miljoonaa ihmistä näki nälkää. Ruokahävikin määrällä ruokkisi siis huomattavasti enemmän ihmisiä kuin maailmassa on nälkää näkeviä.
• UNEPin mukaan kuluttajatasolla eli kaupoissa, kodeissa ja ravintoloissa hävikkiä syntyy noin 17 prosenttia ruoan kokonaismäärästä. Tämä vastaa karkeasti arvioituna 931 miljoonaa tonnia ruokaa – eli 23 miljoonaa täynnä olevaa 40 tonnin lastin rekka-autoa. Jonoon laitettuna nämä rekka-autot kiertäisivät maapallon seitsemän kertaa ympäri.
• Ruokahävikin päästöt vastaavat jopa lähes kymmenesosaa maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.
• Ruokahävikki on maailmanlaajuinen, ei ainoastaan kehittyvien maiden ongelma. Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman alatavoitteisiin sisältyy tavoite puolittaa maailmanlaajuisen ruokajätteen määrä (jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla) vuoteen 2030 mennessä.