Suomi tukee Ukrainaa monin tavoin

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut mittaamattoman määrän tuhoa ja kärsimystä. 

Ukrainan sodan vuoksi toukokuuhun 2024 mennessä n. 5,9 miljoonaa henkilöä on lähtenyt pakoon Ukrainasta. UNHCR on YK:n pakolaisjärjestö, jonka päätehtävänä on suojella pakenemaan joutuneiden ihmisten oikeuksia. Yhdessä kumppaniensa kanssa UNHCR pyrkii myös varmistamaan, että oikeus turvapaikkahakemiseen mahdollistuisi kaikille. 
Ajankohtaista tietoa Ukrainan pakolaistilanteesta ylläpitää UNHCR:n pakolaisseuranta-sivusto (englanniksi).

Suomi on myöntänyt Ukrainaan humanitaarista apua hyökkäyksen ensipäivistä alkaen YK-toimijoiden, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Ukrainaan annettava humanitaarinen apu on esimerkiksi veden, ruoan ja lääkkeiden jakamista, hätämajoituksen järjestämistä ja psykososiaalista tukea. Valtion rahoittaman avun lisäksi yksityishenkilöt ovat tukeneet ukrainalaisia Ukrainassa ja Suomessa.

Humanitaarisen avun lisäksi Suomi, kuten monet muutkin maat, ovat antaneet Ukrainalle tukea aseisiin ja taisteluvarusteisiin.

Ukraina on myös Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen. Kehitysyhteistyö ei keskeytynyt Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta toimintaa sopeutettiin sotatilanteeseen ja tukea ohjattiin sinne, missä sille oli kovin tarve. Esimerkiksi koulutuksessa tehtävässä kehitysyhteistyössä on panostettu digitaalisuuteen, jotta lapsilla olisi mahdollisuus opetukseen myös epävarmassa sotatilanteessa.  

Suomi tukee myös Ukrainan jälleenrakentamista, eli infrastruktuurin, kuten teiden korjaamista sekä demokratian vahvistamista ja vähitellen myös markkinoiden ja yritystoiminnan elvyttämistä. 

Ukrainalle antamansa avun lisäksi EU ja muut länsimaat, kuten Yhdysvallat, ovat pyrkineet heikentämään Venäjän mahdollisuuksia jatkaa sotaa. Ne ovat esimerkiksi vaikeuttaneet venäläisten pankkien toimintaa sekä kieltäytyneet ostamasta Venäjältä monia sen tavallisesti kauppaamia tuotteita. Tätä kutsutaan pakotteiden kohdistamiseksi, minkä tarkoituksena on vaikeuttaa Venäjän sodankäyntiä. 

Suomi on lisäksi antanut Ukrainalle tukea aseisiin ja muihin taisteluvarusteisiin. Yhteensä Suomi on lahjoittanut Ukrainalle kaksikymmentä puolustustarvikeapupakettia sekä kuusi raivauspanssarivaunua ja niiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää koulutusta. Puolustustarvikeapupakettien tarkempaa sisältöä tai muutakaan niihin liittyvää tarkempaa tietoa ei kerrota julkisuuteen, jotta voidaan varmistaa, että apu pääsee turvallisesti perille. 

Vaikka Venäjä päätti hyökätä laajamittaisesti Ukrainaan helmikuussa 2022, on hyvä muistaa, että Venäjällä päätöksenteko keskittyy hyvin pienelle joukolle ihmisiä. Lehdistön toiminta on Venäjällä erittäin rajoitettua, sodan vastaisten mielipiteiden esittäminen on haastavaa eikä demokraattisia vaaleja järjestetä, joten kansalaisten vaikutusmahdollisuudet maassa tehtäviin päätöksiin ovat hyvin rajalliset.

YK:n arvion mukaan noin 15 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua.

Totta vai tarua?

1. Suomen humanitaarinen apu Ukrainassa tarkoittaa käytännössä esimerkiksi veden, ruoan ja lääkkeiden jakamista, aseapua, hätämajoitusta, suojatarvikkeita ja talojen korjaamista.
Totta Tarua

Tarua.
Veden, ruoan ja lääkkeiden jakaminen, hätämajoituksen järjestäminen ja suojatarvikkeiden tarjoaminen on humanitaarista apua. Aseapu ja infrastruktuurin kohdistuva apu, kuten talojen korjaaminen, taas eivät kuulu humanitaarisen avun piiriin, sillä humanitaarinen apu on luonteeltaan puolueetonta. Tällä tarkoitetaan sitä, että apua tulisi aina myöntää sitä tarvitseville esimerkiksi kansallisuudesta tai uskonnosta riippumatta.

2. Ukraina oli Suomen kehitysyhteistyön kohde jo ennen Venäjän hyökkäystä.
Totta Tarua

Totta.
Ukrainassa on tehty kehitysyhteistyötä jo vuodesta 2014. Venäjän hyökättyä humanitaarinen apu nousi isoon rooliin, mutta kehitysyhteistyötä on jatkettu myös koko sodan aikaan. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautui vuosina 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen. Nämä teemat ovat yhteistyön keskiössä myös jatkossa.

3. Informaatiosodankäynti tarkoittaa sodankäyntiä, jossa tiedolla pyritään vaikuttamaan siihen, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat.
Totta Tarua

Totta.
Informaatiosodankäynnissä sodan eri toimijat pyrkivät vaikuttamaan sodasta liikkuvaan tietoon ja mielipiteisiin sekä sodan kulkuun vaikuttavan tiedon jakamiseen. Vaikuttamiskeinoina ovat esimerkiksi väärän tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa tai uutisissa sekä tiedonsiirtoon kohdistuvat hyökkäykset.

Ukrainalaiset äiti ja lapsi kävelevät käsikädessä sodan runtelemassa kaupungissa. Äidin kasvoilla on huolestunut ilme.
UNICEF

Internet, sosiaalinen media ja kyberhyökkäykset sodankäynnin muotoina 

Ukrainan sota on ensimmäinen sota, jota käydään reaaliajassa sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Isossa roolissa ovat myös erilaiset informaatiosodankäynnin välineet. 

Informaatiosodankäynnissä pyritään vaikuttamaan sodasta liikkuvaan tietoon ja mielipiteisiin sekä sodan kulkuun vaikuttavan tiedon jakamiseen – siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat. Keinoina ovat esimerkiksi tiedon väärentäminen tai paisuttelu, harhaanjohtavan tiedon levittäminen sekä vihollisen tiedonsiirron estäminen. Informaatiovaikuttamisessa yritetään usein myös vahingoittaa vastapuolen mainetta ja kääntää sodan narratiivi itselle suosiolliseksi.  

Informaatiosodankäyntiä on harjoitettu aina, eri keinoin. Ukrainan sota on kuitenkin ensimmäinen, jossa informaatiosota on onnistuneesti joukkoistettu koko kansalle: ukrainalaisista tiedon tuottamiseen ja vaikuttamiseen osallistuvat kaikki tavallisista kansalaisista poliitikkoihin ja armeijan edustajiin, nuorista vanhoihin, hallinnon edustajista taitelijoihin. Sodasta esitetyt mielipiteet ja tiedot ovat myös olleet poikkeuksellisen yhtenäisiä. 

Yhtä lailla Venäjä harjoittaa informaatiosodankäyntiä, mutta Venäjällä toiminta on pitkälti poliittisen johdon ja armeijan suorittamaa. Vääristeltyä ja valheellista tietoa levitetään sosiaalisen median kanavissa sekä kansallisissa uutislähteissä Venäjällä, jolloin vaikuttamisen kohteena ovat omat kansalaiset. Lisäksi Venäjä levittää valeuutisia ja huhuja länsimaihin esimerkiksi sosiaalisen median kanavien ja Telegramin kautta.  

Venäjä on myös tehnyt erilaisia kyberhyökkäyksiä, kuten tietomurtoja, tietovuotoja tai haittaohjelmien levittämistä osana informaatiosodankäyntiään. 

Venäjän tavoitteena on hakea oikeutusta hyökkäyssodalle omien kansalaisten keskuudessa sekä lietsoa ristiriitoja länsimaiden sisälle ja välille ja hidastaa näin avun toimittamista Ukrainaan. 

Informaatiovaikuttamisen seurauksena sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon sotaan liittyvää disinformaatiota. Sotaan liittyvää materiaalia lukiessa on hyvä pitää mielessä samat sisältöjen kriittisen arvioinnin työkalut kuin muitakin uutisia tai sisältöä kuluttaessa: mitä tahoa sisällöntuottaja edustaa, missä sisältö on julkaistu, millaisia näkökulmia tai arvoja sisältö pyrkii välittämään tai mitä näkökulmia on jätetty pois.

Lue lisää:

Ota selvää:

Katso videoita:

Tiesitkö, että…

Ukraina tuottaa puolet maailman auringonkukkaöljystä

Ennen Venäjän hyökkäyssotaan Ukraina vei muihin maihin enemmän auringonkukkaöljyä kuin mikään muu maa. Lisäksi maa on ollut viidenneksi suurin vehnän tuottaja maailmassa. Suurin osa Ukrainan vehnästä menee köyhempiin maihin. Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut ruoantuotantoa ja aiheuttanut ruokapulaa maailmassa.

Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin valtio

Ukraina on melkein kaksi kertaa niin suuri pinta-alaltaan kuin Suomi. Maan voi jakaa valtakielien perusteella neljään osaan: läntiset alueet ovat ukrainankielisiä; itäisillä alueilla venäjä on selkeä enemmistökieli; etelässä molemmat kielet ovat läsnä mutta venäjä enemmistönä; keskiosassa asukkaat hallitsevat yleensä niin venäjän kuin ukrainan. Ukrainan kielen asema on siis perinteisesti ollut vahvin lännessä, kun taas venäjän kielen käyttö keskittyy maan itäisiin ja eteläisiin osiin.

Ukraina on menestynyt hyvin Euroviisuissa

Ukraina on voittanut Euroviisut peräti kolmesti: vuonna 2004 Ruslana Lyžytško voitti viisut Istanbulissa Turkissa kappaleellaan ”Wild Dances”. Vuoden 2016 Tukholmassa järjestetyissä euroviisuissa Ukraina voitti Jamalan esittämällä kappaleella ”1944” ja vuonna 2022 voitto tuli Torinossa kappaleella ”Stefania”. Lisäksi Ukraina on saanut kaksi kertaa kisoissa toisen sijan.

Ukrainalaisia pakolaisia Krakovassa Puolassa ensimmäisenä jouluna Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kuva: UNICEF

  • Miten sinä voit vaikuttaa?

  • Siirry seuraavaan aiheeseen!

    • Tehtävät yläkouluun ja toiselle asteelle

    Paritehtävä: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa

    Tutustu yhdysvaltalaistaustaisen sotien ja valtioiden sisäisten ja valtioiden välisten konfliktien seuraamis- ja raportointikeskus Center for preventive action ylläpitämään sotaseurantatyökaluun (Global conflict tracker).

    1) Etsi kartalta Ukraina ja kertaa myös, mitkä ovat Ukrainan naapurimaat. 

    2) Valitse kartalta Ukraina ja klikkaa karttaa Ukrainan kohdalta. Lue ensimmäinen kappale, jossa kerrotaan yleistietoa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Teksti on englanniksi. Etsikää parisi kanssa vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

    • Mitä alueita tai kuinka suuren osan Venäjä on valloittanut?
    • Kuinka monta siviiliuhria sodassa on menehtynyt?
    • Kuinka monta ukrainalaista on joutunut pakenemaan sotaa kotoaan?

    /
    Yksilö- tai paritehtävä: Turvaa ja vakautta maailman myllerryksessä

    Turvallinen ja vakaa arkielämä, sekä turvalliset ihmiset elämässä tuovat turvaa maailman myllertäessä ympärillä. Arjen toimiin ja hetkeen keskittyminen ovat tärkeitä asioita, jos sodista ja konflikteista lukeminen tai jutteleminen tekevät olon levottomaksi tai turvattomaksi. Pohdi parisi kanssa tai itsenäisesti seuraavia kysymyksiä, jotka voivat auttaa sinua arkeen kiinnittymisessä: 

    Mitkä asiat opiskeluarjessa tuovat sinulle turvallisen tunteen? Missä tilassa sinulla on turvallinen olo koulussasi tai oppilaitoksessasi? Keiden kanssa tunnet olosi turvalliseksi koulussa tai oppilaitoksessasi? 

    Hakeudu tämän opiskelupäivän aikana mahdollisimman monta kertaa turvallisen tuntuiseen paikkaan tai turvallisten ihmisten luokse.

    Ryhmätehtävä: Ukrainan pakolaistilanne

    Ukrainan sodan vuoksi toukokuuhun 2024 mennessä n. 5,9 miljoonaa henkilöä on lähtenyt pakoon Ukrainasta. UNHCR on YK:n pakolaisjärjestö, jonka päätehtävänä on suojella pakenemaan joutuneiden ihmisten oikeuksia. Yhdessä kumppaniensa kanssa UNHCR pyrkii myös varmistamaan, että oikeus turvapaikkahakemiseen mahdollistuisi kaikille. Tutki seuraavaksi UNHCR:n pakolaisseuranta-sivustolta Ukrainan pakolaistilannetta. Pakolaisten määriä on listattuna kolmeen allekkaiseen taulukkoon, tutkikaa niitä kaikkia.

    1) Listaa 5 maata, joissa ukrainalaisia elää eniten Ukrainan rajojen ulkopuolella. 

    2) Kuinka paljon ukrainalaisia asuu tällä hetkellä Suomessa?

    3) Pohtikaa lopuksi, kuinka voimme yhteisönä tai yksityishenkilönä tukea niitä henkilöitä, jotka ovat joutuneet sodan tai kriisin vuoksi muuttamaan pois kotoaan?
    Jatka listaa: Viettämällä vapaa-aikaa yhdessä, kutsumalla uusia henkilöitä mukaan yhteisön tapahtumiin, opettelemalla esimerkiksi tervehdyssanoja eri kielillä, kutsumalla mukaan harrastuksiin…