Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut mittaamattoman määrän tuhoa ja kärsimystä. YK:n arvion mukaan noin 15 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua.
Siviilit ovat tukalassa tilanteessa. Kuolonuhrien lisäksi sota on tuhonnut ukrainalaisille elintärkeää infrastruktuuria, kuten asuinrakennuksia ja tietoliikenneverkostoa kaupungeissa ja maaseudulla ja aiheuttanut laajoja katkoja energian ja veden jakeluun.
Suomi on myöntänyt Ukrainaan humanitaarista apua hyökkäyksen ensipäivistä alkaen YK-toimijoiden, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Ukrainaan annettava humanitaarinen apu on esimerkiksi veden, ruoan ja lääkkeiden jakamista, hätämajoituksen järjestämistä ja psykososiaalista tukea.
Suomen valtion rahoittaman avun lisäksi suuri joukko yksityishenkilöitä on antanut apua joko lahjoittamalla rahaa, toimittamalla avustustarvikkeita Ukrainaan tai tarjoamalla vaatteita ja majoitusta ukrainalaisille pakolaisille Suomessa.
Ukraina on myös Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen. Kehitysyhteistyö ei keskeytynyt Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta toimintaa sopeutettiin sotatilanteeseen ja tukea ohjattiin sinne, missä sille oli kovin tarve. Esimerkiksi koulutuksessa tehtävässä kehitysyhteistyössä on panostettu digitaalisuuteen, jotta lapsilla olisi mahdollisuus opetukseen myös epävarmassa sotatilanteessa.
Suomi tukee myös Ukrainan jälleenrakentamista, eli infrastruktuurin, kuten teiden korjaamista sekä demokratian vahvistamista ja vähitellen myös markkinoiden ja yritystoiminnan elvyttämistä.
Ukrainalle antamansa avun lisäksi EU ja muut länsimaat, kuten Yhdysvallat, ovat pyrkineet heikentämään Venäjän mahdollisuuksia jatkaa sotaa. Ne ovat esimerkiksi vaikeuttaneet venäläisten pankkien toimintaa sekä kieltäytyneet ostamasta Venäjältä monia sen tavallisesti kauppaamia tuotteita. Tätä kutsutaan pakotteiden kohdistamiseksi, minkä tarkoituksena on vaikeuttaa Venäjän sodankäyntiä.
Suomi on lisäksi antanut Ukrainalle tukea aseisiin ja muihin taisteluvarusteisiin. Yhteensä Suomi on lahjoittanut Ukrainalle kaksikymmentä puolustustarvikeapupakettia sekä kuusi raivauspanssarivaunua ja niiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää koulutusta. Puolustustarvikeapupakettien tarkempaa sisältöä tai muutakaan niihin liittyvää tarkempaa tietoa ei kerrota julkisuuteen, jotta voidaan varmistaa, että apu pääsee turvallisesti perille.
Vaikka Venäjä päätti hyökätä laajamittaisesti Ukrainaan helmikuussa 2022, on hyvä muistaa, että Venäjällä päätöksenteko keskittyy hyvin pienelle joukolle ihmisiä. Lehdistön toiminta on Venäjällä erittäin rajoitettua, sodan vastaisten mielipiteiden esittäminen on haastavaa eikä demokraattisia vaaleja järjestetä, joten kansalaisten vaikutusmahdollisuudet maassa tehtäviin päätöksiin ovat hyvin rajalliset.
YK:n arvion mukaan noin 15 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua.
Totta vai tarua?
Tarua.
Veden, ruoan ja lääkkeiden jakaminen, hätämajoituksen järjestäminen ja suojatarvikkeiden tarjoaminen on humanitaarista apua. Aseapu ja infrastruktuurin kohdistuva apu, kuten talojen korjaaminen, taas eivät kuulu humanitaarisen avun piiriin, sillä humanitaarinen apu on luonteeltaan puolueetonta. Tällä tarkoitetaan sitä, että apua tulisi aina myöntää sitä tarvitseville esimerkiksi kansallisuudesta tai uskonnosta riippumatta.
Totta.
Ukrainassa on tehty kehitysyhteistyötä jo vuodesta 2014. Venäjän hyökättyä humanitaarinen apu nousi isoon rooliin, mutta kehitysyhteistyötä on jatkettu myös koko sodan aikaan. Suomen kahdenvälinen yhteistyö Ukrainassa suuntautuu vuosina 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen, energiaturvallisuuteen ja ilmastokestävyyden parantamiseen.
Totta.
Informaatiosodankäynnissä sodan eri toimijat pyrkivät vaikuttamaan sodasta liikkuvaan tietoon ja mielipiteisiin sekä sodan kulkuun vaikuttavan tiedon jakamiseen. Vaikuttamiskeinoina ovat esimerkiksi väärän tiedon levittäminen sosiaalisessa mediassa tai uutisissa sekä tiedonsiirtoon kohdistuvat hyökkäykset.
Internet, sosiaalinen media ja kyberhyökkäykset sodankäynnin muotoina
Ukrainan sota on ensimmäinen sota, jota käydään reaaliajassa sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Isossa roolissa ovat myös erilaiset informaatiosodankäynnin välineet.
Informaatiosodankäynnissä pyritään vaikuttamaan sodasta liikkuvaan tietoon ja mielipiteisiin sekä sodan kulkuun vaikuttavan tiedon jakamiseen – siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat. Keinoina ovat esimerkiksi tiedon väärentäminen tai paisuttelu, harhaanjohtavan tiedon levittäminen sekä vihollisen tiedonsiirron estäminen. Informaatiovaikuttamisessa yritetään usein myös vahingoittaa vastapuolen mainetta ja kääntää sodan narratiivi itselle suosiolliseksi.
Informaatiosodankäyntiä on harjoitettu aina, eri keinoin. Ukrainan sota on kuitenkin ensimmäinen, jossa informaatiosota on onnistuneesti joukkoistettu koko kansalle: ukrainalaisista tiedon tuottamiseen ja vaikuttamiseen osallistuvat kaikki tavallisista kansalaisista poliitikkoihin ja armeijan edustajiin, nuorista vanhoihin, hallinnon edustajista taitelijoihin. Sodasta esitetyt mielipiteet ja tiedot ovat myös olleet poikkeuksellisen yhtenäisiä.
Myös Venäjä osallistuu informaatiosodankäyntiin. Vääristeltyä ja valheellista tietoa levitetään sosiaalisen median kanavissa sekä kansallisissa uutislähteissä Venäjällä, jolloin vaikuttamisen kohteena ovat omat kansalaiset. Lisäksi Venäjä levittää valeuutisia ja huhuja länsimaihin esimerkiksi sosiaalisen median kanavien ja Telegramin kautta.
Venäjä on myös tehnyt erilaisia kyberhyökkäyksiä, kuten tietomurtoja, tietovuotoja tai haittaohjelmien levittämistä osana informaatiosodankäyntiään.
Venäjän tavoitteena on hakea oikeutusta hyökkäyssodalle omien kansalaisten keskuudessa sekä lietsoa ristiriitoja länsimaiden sisälle ja välille ja hidastaa näin avun toimittamista Ukrainaan.
Informaatiovaikuttamisen seurauksena sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon sotaan liittyvää disinformaatiota. Sotaan liittyvää materiaalia lukiessa on hyvä pitää mielessä samat sisältöjen kriittisen arvioinnin työkalut kuin muitakin uutisia tai sisältöä kuluttaessa: mitä tahoa sisällöntuottaja edustaa, missä sisältö on julkaistu, millaisia näkökulmia tai arvoja sisältö pyrkii välittämään tai mitä näkökulmia on jätetty pois.
Lue lisää:
Ota selvää:
- Humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö kulkevat käsi kädessä (Unicef)
- Avustushistorian suurin operaatio – miten Suomi tukee Ukrainaa? (Kehitys-Utveckling –lehti)
- Mitä on humanitaarinen apu? (Ulkoministeriö)
- Suomen tuki Ukrainalle (Ulkoministeriö)
- Suomen Kehitysyhteistyö Ukrainassa (Ulkoministeriö)
- Ukrainalaislapset suomalaisissa kouluissa – esimerkkinä Laitila (Yle)
- Maa täynnä taidetta – tutustu ukrainalaisiin kulttuuriaarteisiin (Helsingin Sanomat)
- Luulitko, että borssikeitto on venäläinen ruoka? – Kymmenen asiaa, jotka ovat oikeasti Ukrainasta (Iltalehti)
Katso videoita:
Tiesitkö, että…
Ukraina tuottaa puolet maailman auringonkukkaöljystä
Ennen Venäjän hyökkäyssotaan Ukraina vei muihin maihin enemmän auringonkukkaöljyä kuin mikään muu maa. Lisäksi maa on ollut viidenneksi suurin vehnän tuottaja maailmassa. Suurin osa Ukrainan vehnästä menee köyhempiin maihin. Venäjän hyökkäyssota on vaikeuttanut ruoantuotantoa ja aiheuttanut ruokapulaa maailmassa.
Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin valtio
Ukraina on melkein kaksi kertaa niin suuri pinta-alaltaan kuin Suomi. Maan voi jakaa valtakielien perusteella neljään osaan: läntiset alueet ovat ukrainankielisiä; itäisillä alueilla venäjä on selkeä enemmistökieli; etelässä molemmat kielet ovat läsnä mutta venäjä enemmistönä; keskiosassa asukkaat hallitsevat yleensä niin venäjän kuin ukrainan. Ukrainan kielen asema on siis perinteisesti ollut vahvin lännessä, kun taas venäjän kielen käyttö keskittyy maan itäisiin ja eteläisiin osiin.
Ukraina on menestynyt hyvin Euroviisuissa
Ukraina on voittanut Euroviisut peräti kolmesti: vuonna 2004 Ruslana Lyžytško voitti viisut Istanbulissa Turkissa kappaleellaan ”Wild Dances”. Vuoden 2016 Tukholmassa järjestetyissä euroviisuissa Ukraina voitti Jamalan esittämällä kappaleella ”1944” ja vuonna 2022 voitto tuli Torinossa kappaleella ”Stefania”. Lisäksi Ukraina on saanut kaksi kertaa kisoissa toisen sijan.
