Tasa-arvoa kaikille

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoiltaan ja oikeuksiltaan”, alkaa YK:n ihmisoikeuksien julistus. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia eli ne kuuluvat jokaiselle ihmiselle, riippumatta kotimaasta.

Jo vuonna 1948 YK:ssa hyväksytty ihmisoikeuksien julistus on ollut pohjana useille sopimuksille, jotka turvaavat ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa. Tällaisia ovat esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä naisiin kohdistuvan syrjinnän kieltävä sopimus. Sopimukset asettavat tason, jota valtioiden tulee kansallisessa lainsäädännössään noudattaa.

Tyttöjen ja naisten asemaa on saatu parannettua: esimerkiksi yhtä moni tyttö kuin poika aloittaa nykyisin koulun. Sukupuolten tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu missään päin maailmaa täydellisesti.

Naisten asema työmarkkinoilla on usein heikompi, mikä näkyy palkassa. Heidän harteilleen kasaantuu yhä valtaosa kotitöistä ja hoivasta – ansiotyön lisäksi. Naisiin ja tyttöihin saattaa kohdistua syrjintää ja jopa väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset henkilöt kohtaavat väkivaltaa ja vakavaa syrjintää. Homoseksuaalisuus on yhä rikos kymmenissä maissa. Vammaisilta henkilöiltä voidaan evätä oikeus koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammasta, alkuperästä, väristä, kielestä, iästä, terveydentilasta, uskonnosta, mielipiteistä tai muusta tekijästä.

Monet yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käytännöt kuitenkin ylläpitävät epätasa-arvoa. Pahimmillaan epätasa-arvo estää koko yhteiskuntaa kehittymästä.

Kehitysyhteistyössä parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten vaikutusmahdollisuuksia, alkaen päätöksenteosta paikallisissa kyläyhteisöissä. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä vammaisten henkilöiden oikeutta elää ilman syrjintää ja väkivaltaa. Naisten oikeuksia puolustetaan myös parantamalla lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluja sekä edistämällä tyttöjen koulunkäyntiä.

Suomi edistää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä oikeuksia esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa. Neuvottelupöydissä ja toiminnassaan Suomi pyrkii vahvistamaan kumppanimaidensa ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteisiin.

Alle 2 euroa päivässä
on Maailmanpankin määrittelemä äärimmäisen köyhyyden raja.

Totta vai tarua?

Kysymys

Tarua.
Mikään maa ei ole vielä saavuttanut sukupuolten välistä tasa-arvoa taloudessa, politiikassa tai yhteiskunnassa. Naiset ansaitsevat kaikissa maissa miehiä vähemmän, vain joka neljäs maailman parlamenttien jäsenistä on nainen ja köyhissä maissa vain joka kolmas tyttö käy yläkoulun loppuun.

Kysymys

Totta.
Äitiyskuolleisuus on vähentynyt noin 40 prosenttia vuodesta 2000, mutta silti suuri määrä naisia synnyttää ilman terveydenhuollon työntekijää. Kehittyneen terveydenhuollon maissa äitiyskuolleisuus on harvinaista. (Lähde, englanniksi)

Kysymys

Totta.
Vammaisille henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille. Silti vammaisiin kohdistuu paljon syrjintää, ennakkoluuloja ja jopa väkivaltaa. (Lähde)


Tiesitkö, että Afganistanissa…

Tyttöjen opiskelu vaikeutui taas

Tyttöjen koulunkäynti lisääntyi Afganistanissa koko 2000-luvun: suurin osa aloitti koulun ja yläkoululaisista noin 40 prosenttia oli tyttöjä. Kun talebanliike palasi valtaan elokuussa 2021, loppui tyttöjen opiskelu lähes kaikissa yläkouluissa. Talebanien ollessa edellisen kerran vallassa vuosina 1996–2001 tytöiltä oli opiskelu kielletty kokonaan.

Koulunkäynnille olisi tarvetta: Afganistanissa yli 15-vuotiaista keskimäärin vain 43 prosenttia osaa lukea.  Naisten lukutaitoprosentti on vain vajaa 30 prosenttia. Maaseudulla lukutaidottomuus on yleisempää kuin kaupungeissa. Köyhyys estää monen lapsen opiskelun; lapset joutuvat töihin.

Naisten asema on heikko

Afganistan on yksi maailman turvattomimmista maista. Erityisen vaarallinen se on tytöille ja naisille: heihin kohdistuu väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, eivätkä ihmisoikeudet toteudu. Sama koskee myös muita heikossa asemassa olevia ryhmiä, kuten etnisten vähemmistöjen edustajia, lapsia ja vammaisia.

Ennen talebanien nousua uudelleen valtaan naisille tarjottiin Suomen tuella ehkäisyneuvontaa ja neuvolapalveluita kyliä kiertävistä mobiiliklinikoista. Puhelinpalvelu, jossa voi kysyä nimettömästi esimerkiksi ehkäisyvälineistä, oli erityisesti nuorten suosiossa. Idea puhelinpalveluun tuli Suomesta!

Toimittajan ammatti on hengenvaarallinen

Medialla on tärkeä tehtävä nostaa esiin yhteiskunnan epäkohtia ja siten edistää demokratiaa. Toimittajat, jotka raportoivat terroritekojen seurauksista siviiliväestölle, voivat joutua uhkailun, pahoinpitelyn tai jopa murhan kohteeksi.

Talebanien noustua Afganistanissa uudelleen valtaan erityisesti naistoimittajat ovat olleet hengenvaarassa. Suomi tuki aiemmin naistoimittajien työtä kouluttamalla heitä.

Kasvot peittävään burkhaan pukeutunut Afganistanilainen nainen.

Mazar-i-Sharif, Afganistan 2011. Kuva: AFP / Lehtikuva

Taloudellinen epätasa-arvo kehityksen jarruna

Siivoaja olkihatussa luuttuaa kalliin näköisen talon sisäänkäynnin lattiaa. Taustalla hieno piha palmuineen.
Vietnam 2015. Kuva: Juha Paavola

Köyhyys rajoittaa yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Kehitysyhteistyössä Suomi parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia ihmisarvoiseen työhön ja riittävään toimeentuloon.

Viime vuosina maailma on vaurastunut ja eriarvoisuus on vähentynyt maiden välillä. Sen sijaan eriarvoisuus maiden sisällä on kasvanut: saman maan rikkaimpien ja köyhimpien välillä voi olla valtava kuilu.

Varallisuus on kasaantunut Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, mutta myös Kiinassa varallisuus on noussut huimaa vauhtia. Varallisuuden kasaantumisesta kertoo se, että maailman rikkain prosentti ihmisistä omistaa yli 40 prosenttia koko maailman varallisuudesta.

Samaan aikaan yli 700 miljoonaa ihmistä elää edelleen alle kahdella eurolla päivässä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Koronapandemian seurauksena äärimmäinen köyhyys on lisääntynyt ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.



Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Voinko minä tehdä jotain?

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat esimerkiksi eriarvoisuuden poistamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Pohtikaa yhdessä, millaisilla teoilla voisitte edistää tasa-arvon toteutumista Suomessa ja maailmalla. Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Yksilötehtävä: Kirje Afganistanista – tai jostain muusta kehittyvästä maasta

Keskustelkaa opettajan kanssa, millaista koulunkäynti on Afganistanissa verrattuna omaan koulunkäyntiinne. Eläydy afganistanilaisen koululaisen arkeen vuonna 2030 ja kirjoita kirje Suomeen. Millaista toivoisit hänen elämänsä ja koulunkäyntinsä olevan silloin?

Yläkoulu /lukio

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Kenelle varallisuus kuuluu?

Keskustelkaa, miten varallisuus on kasautunut eri maille ja kenelle maiden sisällä. Millaisia eroja kehittyvien maiden ja muun maailman välillä on? Entä miten varallisuus on jakautunut maiden sisällä, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Suomessa? Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Koko luokan tehtävä: Toteutuuko tasa-arvo Suomessa?

Keskustelkaa koko luokan kanssa, missä asioissa tasa-arvo ja ihmisoikeudet mielestänne toteutuvat Suomessa ja missä eivät. Mitä pitäisi tehdä, että kaikki kokisivat olevansa tasa-arvoisia?

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Miten yhdenvertaisuus saavutetaan?

Suomen kehitysyhteistyössä tasa-arvo ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen on tärkeää. Pohtikaa:

  • Miten kehitysyhteistyössä voi konkreettisesti edistää tasa-arvon toteutumista?
  • Etsikää esimerkkejä kehitysyhteistyöhankkeista, joissa on onnistuttu parantamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oloja ja vaikutusmahdollisuuksia

Close Bitnami banner
Bitnami