Myanmar, LEHTIKUVA / AFP PHOTO / Phyo Hein KYAW

Ilmastonmuutos saa ihmisiä liikkeelle

Ilmastonmuutos on yhteydessä maailman muuttoliikkeisiin ja pakolaisuuteen monin tavoin. Sääolosuhteiden muuttuminen tekee joistakin alueista vaikeasti asuttavia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan erityisesti ruokaturvaan, kun maanviljely vaikeutuu eikä tuotettu ruoka riitä kaikille. Kilpailu elinkelpoisista alueista voi myös kiihdyttää ihmisten välisiä konflikteja.

Vaikka sodat, aseelliset konfliktit ja turvattomuus ovat yhä suurimmat syyt pakolaisuudelle, ilmastonmuutoksen merkitys muuttoliikkeiden taustalla kasvaa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät kuitenkaan mainitse ilmastonmuutosta perusteena pakolaisen aseman saamiselle.

Monet luonnonkatastrofit ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Pidentyneet kuivat kaudet, myrskyt, tulvat ja voimistuneet hurrikaanit vaikuttavat ihmisten elämään entistä useammin.

Ilmastonmuutos aiheuttaa jäätiköiden sulamista, jolloin maapallon merien pinta nousee ja vesi kohoaa rannikoilla. Erityisesti pienet saarivaltiot ovat vaarassa jäädä meren pinnan alle.

Monet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsevat maidensa rannikoilla. Asuinalueiden lisäksi viljelymaat kärsivät tulvien yhteydessä merivedestä, jonka suola pilaa pellot.

Samalla kun pakolaisuus lisääntyy, kasvaa tarve humanitaariselle avulle pakolaisleireillä. Humanitaarinen apu säästää ihmishenkiä ja lievittää kärsimystä nopeasti kriisien keskellä. Se ei kuitenkaan auta ratkaisemaan kriisin syitä. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.

Suomen tekemä kehitysyhteistyö auttaa ihmisiä ja yhteiskuntia sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin niin, että ihmisten ei olisi pakko lähteä pois kotiseuduiltaan. Lisäksi Suomi auttaa humanitaarisen avun kautta niitä, jotka ovat jo joutuneet lähtemään liikkeelle.

Ilmastonmuutos ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista vuoteen 2050 mennessä.

Maailmanpankki

Totta vai tarua?

1. Ihmiset viettävät pakolaisleireillä vain lyhyitä aikoja.

Katso vastaus

Tarua.
Pakolaisleirit ovat tarkoitettu väliaikaisiksi, mutta käytännössä ihmiset saattavat viettää niillä pitkiä aikoja, jopa vuosikymmeniä.

2. Yli puolet maailman pakolaisista on päätynyt Eurooppaan.

Katso vastaus

Tarua.
Suurin osa maailman pakolaisista on lähtömaidensa naapurimaissa. Suurimmat pakolaisia vastaanottavat maat ovat kehittyviä, eivät rikkaita maita.

3. Kotiseudun muuttuminen asuinkelvottomaksi on peruste saada kansainvälistä suojelua ilmastopakolaisena.

Katso vastaus

Tarua.
Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, vaan pakolaisstatus edellyttää vainon kohteeksi joutumista rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Sään ääri-ilmiöiden ennustaminen pelastaa ihmishenkiä

Farah Abdi Warsameh /AP /Lehtikuva

Itä-Afrikan Sudanissa ja Etelä-Sudanissa ihmiset elävät eräissä maailman vaikeimmista olosuhteista. Äärimmäinen köyhyys, nälkä ja vuosikymmeniä jatkuneet sisällissodat ylläpitävät jatkuvaa kriisitilannetta. Alueen ilmasto on kuuma eikä maanviljely ole helppoa.

Myös ilmastonmuutos kurittaa Itä-Afrikan alueita rankasti: kuivat kaudet venyvät, toistuvat entistä useammin ja ovat aikaisempaa huonommin ennustettavissa. Ihmisten elämän edellytykset ovat todella tiukassa.

Monilla Sudanin ja Etelä-Sudanin asukkailla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää tutut kotiseudut ja lähteä etsimään turvaa muualta. Itä-Afrikan pakolaiskriisi on synnyttänyt alueelle pitkäikäisiä pakolaisleirejä. Esimerkiksi Etelä-Sudanin naapurimaassa Keniassa sijaitsevassa Kakuman leirissä asuu 186 000 ihmistä, joista suurin osa on tullut Sudanista ja Etelä-Sudanista.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt Sudanin ja Etelä-Sudanin alueilla ovat yllättäviä, ja aiheuttavat vaaraa ja vaikeuksia alueen ihmisille ja heidän selviytymiselleen.

Suomen Ilmatieteen laitos on vuodesta 2011 lähtien tehnyt yhteistyötä Sudanin ja Etelä-Sudanin meteorologian laitosten kanssa, jotta ihmishenkiä ei menetettäisi ennustettavissa olevien luonnonmullistusten vuoksi. Suojautuminen on mahdollista, kun sääilmiöitä on alettu ennustaa entistä paremmin ja myös aineellista omaisuutta voidaan turvata hätätilanteissa.

Hankkeessa suomalaiset viranomaiset kouluttavat Sudanin ja Etelä-Sudanin ilmastoviranomaisia. Heille opetetaan uusien sää- ja ilmastohavainnointilaitteiden käyttöä ja niillä saatavan tiedon tulkintaa ja hyödyntämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi parempia säätiedotuksia, joista hyötyvät yksityiset ihmiset, viranomaiset ja yritykset.

Suomen hankkeen aikana Sudanin ja Etelä-Sudanin ilmastotutkimuksen laatu on parantunut ja maat pystyvät entistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutos & pakolaisuus: Miten Suomi on mukana?

1Suomi antoi vuonna 2018 humanitaarista apua yli 72,5 miljoonaa euroa. Tämä raha menee vakavien kriisien keskellä elävien ihmisten auttamiseen ja on osa Suomen tekemää kehitysyhteistyötä.

2Itä-Afrikassa pakolaisia ja nälkää näkeviä ihmisiä on tällä hetkellä useita miljoonia. Suomi auttaa erityisesti alueita, joilla kuivuus, nälkä ja sairaudet vaikeuttavat pakolaisten elämää. Itä-Afrikan maista humanitaarista apua ovat viime vuosina saaneet eniten Etelä-Sudan, Somalia, Uganda ja Etiopia. Osa Suomen antamasta humanitaarisesta avusta annetaan yleisavustuksena esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle. Järjestö pystyy käyttämään rahan joustavasti ja nopeasti hädänalaisten ihmisten auttamiseen.

3Vammaiset ihmiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, joiden tilanne pakolaisena on erityisen haavoittuva. Suomi edistää vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista pakolaisleireillä.

Ugandassa ja Keniassa Suomi on tukenut World Vision -järjestön työtä pakolaisleireillä. Nyt 20 000 vammaista ihmistä pääsee leireillä esteettömästi vessaan, saa puhdasta vettä ja ruokaa ja pääsee kouluun. Pyörätuolit ja muut apuvälineet auttavat vammaisia ihmisiä selviämään pakolaisleireillä.