Pakolaisuus ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos saa ihmisiä liikkeelle

Ilmastonmuutos on yhteydessä maailman muuttoliikkeisiin ja pakolaisuuteen monin tavoin. Sääolosuhteiden muuttuminen tekee joistakin alueista vaikeasti asuttavia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan erityisesti ruokaturvaan, kun maanviljely vaikeutuu eikä tuotettu ruoka riitä kaikille. Kilpailu elinkelpoisista alueista voi myös kiihdyttää ihmisten välisiä konflikteja.

Ilmastonmuutos heikentää ruoantuotannon olosuhteita juuri siellä, missä väestö kasvaa eniten. Ennusteiden mukaan maailman väkiluku kasvaa tulevina vuosikymmeninä erityisen paljon Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Vaikka sodat, aseelliset konfliktit ja turvattomuus ovat yhä suurimmat syyt pakolaisuudelle, ilmastonmuutoksen merkitys muuttoliikkeiden taustalla kasvaa. Kansainväliset pakolaissopimukset eivät kuitenkaan mainitse ilmastonmuutosta perusteena pakolaisen aseman saamiselle.

Monet luonnonkatastrofit ovat seurausta ilmastonmuutoksesta. Pidentyneet kuivat kaudet, myrskyt, tulvat ja voimistuneet hurrikaanit vaikuttavat ihmisten elämään entistä useammin. Iso osa maailman ihmisistä on jo joutunut kokemaan säähän liittyvän katastrofin.

Merenpinta nousi vuonna 2021 ennätyksellisen korkealle. Ilmastonmuutos aiheuttaa jäätiköiden sulamista, jolloin maapallon merien pinta nousee ja vesi kohoaa rannikoilla. Erityisesti pienet saarivaltiot ovat vaarassa jäädä meren pinnan alle.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jo nykyään niin korkea, että ilmastonmuutoksen vastaisista toimista huolimatta jäätiköiden sulaminen ja meriveden pinnan nousu jatkuu vielä satoja vuosia. Tätä kehitystä voidaan kuitenkin hillitä.

Monet maailman suurimmista kaupungeista sijaitsevat maidensa rannikoilla. Asuinalueiden lisäksi viljelymaat kärsivät tulvien yhteydessä merivedestä, jonka suola pilaa pellot.

Samalla kun pakolaisuus lisääntyy, kasvaa tarve humanitaariselle avulle pakolaisleireillä. Humanitaarinen apu säästää ihmishenkiä ja lievittää kärsimystä nopeasti kriisien keskellä. Se ei kuitenkaan auta ratkaisemaan kriisin syitä. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä.

Suomen tekemä kehitysyhteistyö auttaa ihmisiä ja yhteiskuntia sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin niin, että ihmisten ei olisi pakko lähteä pois kotiseuduiltaan. Lisäksi Suomi auttaa humanitaarisen avun kautta niitä, jotka ovat jo joutuneet lähtemään liikkeelle.

Ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista vuoteen 2050 mennessä.

Maailmanpankki

Totta vai tarua?

Kysymys

Totta.
Ilmastonmuutoksen seurauksena myös Etelämanner on alkanut sulaa. Kokonaisuudessaan mantereella on noin 60 metrin merenpinnan nousua vastaava määrä jäätä.

Kysymys

Tarua.
Suurin osa maailman pakolaisista on lähtömaidensa naapurimaissa. Suurimmat pakolaisia vastaanottavat maat ovat kehittyviä, eivät rikkaita maita.

Kysymys

Tarua.
Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää, vaan pakolaisstatus edellyttää vainon kohteeksi joutumista alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Sään ääri-ilmiöiden ennustaminen pelastaa ihmishenkiä

Perhekunta eri ikäisiä ihmisiä kuvattuna kävelemässä nyytteineen pakolaisleirin edustalla
Farah Abdi Warsameh /AP /Lehtikuva

Itä-Afrikan Sudanissa ja Etelä-Sudanissa ihmiset elävät eräissä maailman vaikeimmista olosuhteista. Äärimmäinen köyhyys, nälkä ja vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit ylläpitävät jatkuvaa kriisitilannetta. Alueen ilmasto on kuuma eikä maanviljely ole helppoa.

Myös ilmastonmuutos kurittaa Itä-Afrikan alueita rankasti: kuivat kaudet venyvät, toistuvat entistä useammin ja ovat aikaisempaa huonommin ennustettavissa. Ihmisten elämän edellytykset ovat todella tiukassa.

Monilla Sudanin ja Etelä-Sudanin asukkailla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää tutut kotiseudut ja lähteä etsimään turvaa muualta. Itä-Afrikan pakolaiskriisi on synnyttänyt alueelle pitkäikäisiä pakolaisleirejä. Esimerkiksi Keniassa sijaitsevassa Kakuman leirissä asuu lähes 200 000 ihmistä, joista suuri osa on tullut naapurimaasta Etelä-Sudanista.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääilmiöt Sudanin ja Etelä-Sudanin alueilla ovat yllättäviä, ja aiheuttavat vaaraa ja vaikeuksia alueen ihmisille ja heidän selviytymiselleen.

Suomen Ilmatieteen laitos teki vuosina 2011–2019 yhteistyötä Sudanin ja Etelä-Sudanin meteorologian laitosten kanssa, jotta ihmishenkiä ei menetettäisi ennustettavissa olevien luonnonmullistusten vuoksi. Suojautuminen on mahdollista, kun sääilmiöitä ennustetaan entistä paremmin ja myös aineellista omaisuutta voidaan turvata hätätilanteissa.

Hankkeessa suomalaiset viranomaiset kouluttivat Sudanin ja Etelä-Sudanin ilmastoviranomaisia. Heille opetettiin uusien sää- ja ilmastohavainnointilaitteiden käyttöä ja niillä saatavan tiedon tulkintaa ja hyödyntämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi parempia säätiedotuksia, joista hyötyvät yksityiset ihmiset, viranomaiset ja yritykset.

Suomen hankkeen aikana Sudanin ja Etelä-Sudanin ilmastotutkimuksen laatu parantui ja maat pystyvät entistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutos & pakolaisuus: Miten Suomi on mukana?

1Suomi antoi vuonna 2020 humanitaarista apua yhteensä 115 miljoonaa euroa. Tämä raha menee vakavien kriisien keskellä elävien ihmisten auttamiseen ja on osa Suomen tekemää kehitysyhteistyötä.

Itä-Afrikassa pakolaisia ja nälkää näkeviä ihmisiä on tällä hetkellä useita miljoonia. Suomi auttaa erityisesti alueita, joilla kuivuus, nälkä ja sairaudet vaikeuttavat pakolaisten elämää. Itä-Afrikan maista humanitaarista apua ovat viime vuosina saaneet eniten Etelä-Sudan, Somalia, Uganda ja Etiopia.

2Osa Suomen antamasta humanitaarisesta avusta annetaan yleisavustuksena esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle. Järjestö pystyy käyttämään rahan joustavasti ja nopeasti hädänalaisten ihmisten auttamiseen.

Suomi tuki myös Maailman ruokaohjelman WFP:n työtä kahdeksalla miljoonalla eurolla vuonna 2019. WFP muun muassa toimitti ruoka-apua 2,3 miljoonalle ihmiselle Mosambikissa, kun miljoonat ihmiset joutuivat lähtemään kodeistaan kahden hirmumyrskyn seurauksena keväällä 2019.


3Vammaiset ihmiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, joiden tilanne pakolaisena on erityisen haavoittuva. Suomi edistää vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista pakolaisleireillä.

Suomi on tukenut World Vision -järjestön työtä pakolaisleireillä vuodesta 2014 lähtien. Nyt noin 17 500 vammaista ihmistä pääsee leireillä esteettömästi vessaan, saa puhdasta vettä ja ruokaa ja pääsee kouluun. Pyörätuolit ja muut apuvälineet auttavat vammaisia ihmisiä selviämään pakolaisleireillä.

Katso video


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Ryhmätehtävä: Kotiseudulta lähdetään pakon edessä

Pohtikaa yhdessä, mitä asioita perhe joutuu puntaroimaan, kun se harkitsee kotinsa jättämistä ja pakolaiseksi lähtemistä. Valmistakaa pienet näytelmät aiheesta.

Koko luokan tehtävä: Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutoksessa

Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa, miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutoksessa? Videolla puhutaan keinoista  ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Etsikää kummastakin esimerkkejä.

Yläkoulu /lukio

Paritehtävä: Ilmastonmuutoksen aiheuttama pakolaisuus

Selvittäkää:

  • Miten ilmastonmuutoksen vuoksi lähtemään joutuneiden määrä suhteutuu muihin kotiseuduiltaan lähtemään joutuneiden määriin? Tarkastelkaa YK:n pakolaisjärjestön englanninkielisiltä nettisivuilta löytyvää artikkelia ja taulukoita.
  • Millaisia perusteluja blogista löytyy sille, että ilmastopakolaisuutta ei ole määritelmänä tunnustettu?

Lisätehtävä: Miettikää yhdessä, pitäisikö ilmastopakolaisuus teidän mielestänne tunnustaa määritelmänä.

/ Paritehtävä: Merenpinta nousee 

Ilmastonmuutoksen ohella ilmansaasteet ovat yksi suurimmista

  • Tarkastelkaa avaruusjärjestö Nasan englanninkielisiä tilastoja merenpinnan nousun historiallisesta kehityksestä. Kuinka paljon merenpinnan taso on noussut taulukon kuvaamassa reilussa 100 vuodessa? Vinkki! Tarkastelkaa ”Sea Level Change” -taulukkoa.
  • Tutkikaa Nasan ilmastoaikakoneella, kuinka paljon merenpinnan pitäisi vielä nousta, jotta vesi yltää kartalla oleviin rannikon kaupunkeihin.
  • Pohtikaa, millaisia seurauksia on merenpinnan nousulla kaupunkeihin asti. Miten seuraukset rikkaissa maissa eroavat seurauksista kehittyvissä maissa?
Close Bitnami banner
Bitnami