Metsä nielee hiiltä

Metsillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli niin sanottuina hiilinieluina. Maailman metsiin on varastoitunut yli kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin sitä on ilmakehässä hiilidioksidina. Kasvava puu sitoo ilmakehästä runsaasti hiiltä osaksi omaa biomassaansa. Metsät siis sitovat itseensä myös ihmisten aiheuttamia hiilidioksipäästöjä.

Metsät ovat kuitenkin uhattuina eri puolilla maailmaa. Metsiä häviää nopeasti erityisesti tropiikissa, missä niitä muutetaan viljelys- ja laidunmaiksi. Puita kaadetaan myös teollisuuden käyttöön puutavaraksi ja esimerkiksi paperin valmistukseen.

Kun metsää katoaa pysyvästi, ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Lisäksi metsäkato lisää tulvariskiä, kuluttaa maaperää, heikentää juomaveden saatavuutta ja kaventaa monien eliölajien elinympäristöä.

Toisaalta ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin. Ilmaston lämmetessä eri lajeille suotuisien ilmasto-olojen rajat muuttuvat. Etenkin eliölajeiltaan monimuotoiset vuoristosademetsät ovat alttiita ilmaston muuttumiselle. Niiden levinneisyysalue kapenee, ja monet lajit ovat olosuhteiden muuttumisen vuoksi vaarassa. Kuivuuden lisääntyessä myös metsäpalot lisääntyvät.

Metsien suojelu ja ennallistaminen, kuten metsänistutus, hidastavat ilmastonmuutoksen etenemistä. Metsien suunnitelmallinen ja kestävä käyttö lisää myös ihmisten hyvinvointia tuomalla paikallisille asukkaille lisätuloja.

Kehitysyhteistyössä tärkeää onkin metsien käytöstä saatujen tulojen oikeudenmukainen jakaminen, jotta paikalliset yhteisöt pääsevät hyötymään niistä.

Kestävää metsätaloutta edistämällä voidaan siis sekä torjua ilmastonmuutosta, suojella luonnon monimuotoisuutta että vähentää köyhyyttä.

Suomi on tukenut metsävarojen ja metsien ilmastovaikutusten kartoituksia, kansallisten metsäohjelmien toteutusta sekä hyvän hallinnon kehittämistä useissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Näin edistetään metsien kestävää käyttöä ja hillitään ilmastonmuutosta.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, maapinta-alasta metsää on 73 prosenttia.

Luonnonvarakeskus

Totta vai tarua?

1. Metsät ja meret toimivat hiilinieluina ja ehkäisevät ilmastonmuutosta.

Katso vastaus

Totta.
Meret ja metsien kasvit sitovat itseensä ilmakehässä olevaa hiilidioksidia, joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Metsistä huolehtimalla voidaan ehkäistä ilmastonmuutosta.

2. Puut pahentavat kuivuutta kuivattamalla juurillaan maaperää.

Katso vastaus

Tarua.
Suomi pärjää muiden Pohjoismaiden tavoin erinomaisesti kestävän kehityksen tavoitteissa, mutta meillä on vielä paljon tehtävää hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja esimerkiksi kierrätyksessä.

3. Metsät peittävät noin 30 % maapallon maapinta-alasta.

Katso vastaus

Totta.
Metsien määrä maapallolla vähenee ja tämä on uhka ilmastolle.

Peru ja Ecuador: yli 30 000 hehtaaria suojelumetsiä Andeille

Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa elää ainutlaatuisia kasveja ja eläimiä, jotka ovat sopeutuneet vuoriston haastaviin oloihin. Alueen vuoristometsät toimivat myös merkittävänä hiilinieluna, eli niihin on sitoutunut paljon hiilidioksidia.

Andien metsät ovat kuitenkin uhattuina metsäpalojen ja kestämättömän maankäytön vuoksi. Kun metsiä raivataan viljelykäyttöön, luonnon monimuotoisuus kärsii. Lisäksi ilmakehään vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Andit on maailman pisin vuorijono, joka ulottuu useiden valtioiden alueelle. Näistä valtioista Peru ja Ecuador sopivat laajan metsiensuojeluohjelman vuonna 2015. Sen ansiosta Andeilla on suojeltu jo 30 500 hehtaaria metsiä sekä 19 000 hehtaaria muuta kasvillisuutta puurajan yläpuolisilta vuoristoalueilta.

Olemassa olevien metsien suojelun lisäksi ilmastonmuutosta voidaan torjua ennallistamalla jo käyttöön otettuja metsiä. Osana sopimusta Peru ja Ecuador kunnostivat 7 200 hehtaaria alueita, jotta metsät sitovat entistä paremmin hiilidioksidia.

Suomi tukee YK:n ympäristöohjelman UNEPin toteuttamaa Andien suojeluhanketta kehitysyhteistyövaroin kansainvälisen ympäristörahasto Global Environment Facilityn eli GEF:n kautta. Perun ja Ecuadorin solmima suojelusopimus on hankkeen saavutuksista suurin.

Metsäalueiden suojelun lisäksi hankkeeseen liittyi koulutusta. Paikallisille ihmisille ja viranomaisille kerrottiin kestävästä maa- ja metsätaloudesta, metsien kunnostusmenetelmistä sekä ympäristönsuojelusta. Hankkeen tavoitteista sovittiin alueiden paikallishallinnon kanssa, jotta sillä oli yhteisöjen tuki ja paremmat mahdollisuudet kestäviin tuloksiin.

Molemmissa maissa on Suomen tuella myös kehitetty tapoja seurata metsien monimuotoisuuden tilaa sekä hiilitasetta eli sitä, paljonko metsiin on varastoitunut hiiltä. Seuranta auttaa ymmärtämään paikallisten ekosysteemin toimintaa, suojelemaan luontoa tehokkaammin ja käyttämään maata kestävästi.

Ilmastonmuutos & metsät: Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?

1Tansaniassa toteutettiin laaja metsävarojen inventointi, jossa kartoitettiin koko maan metsien sijainti, lajisto ja puuston määrä. Tiedosta on hyötyä metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja metsien kestävässä käytössä tulonlähteenä.

2Vietnamissa, Sambiassa, Ecuadorissa ja Perussa on myös kartoitettu metsävaroja Suomen ja YK:n maatalous- ja ruokajärjestön FAO:n yhteistyöllä. Samalla kehitettiin metsätiedon käsittelyyn tarkoitettu maksuton ja vapaasti ladattava ohjelmisto, joka on käytössä jo yli 50 maassa.

3Sumatralla Indonesiassa paikallisten ympäristöjärjestöjen kampanja vaikutti merkittävästi Kamparin niemimaan suosademetsien pelastumiseen ojittamiselta ja kuivattamiselta. Kamparin suosademetsä on maailman suurin turvevaranto, ja siihen on varastoitunut ihmiskunnan noin vuoden hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä hiiltä. Suojelukampanjan toteuttaa Siemenpuu-säätiö Suomen tukemana.