Metsät ja ilmastonmuutos

Metsä nielee hiiltä

Metsillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli niin sanottuina hiilinieluina. Maailman metsiin on varastoitunut yli kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin sitä on ilmakehässä hiilidioksidina. Kasvava puu sitoo ilmakehästä runsaasti hiiltä osaksi omaa biomassaansa. Metsät siis sitovat itseensä myös ihmisten aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Metsät ovat kuitenkin uhattuina eri puolilla maailmaa. Metsäkato eli metsien häviäminen on nopeaa erityisesti tropiikissa, missä niitä muutetaan viljelys- ja laidunmaiksi. Puita kaadetaan myös teollisuuden käyttöön puutavaraksi ja esimerkiksi paperin valmistukseen. Rakentaminen aiheuttaa metsäkatoa, kun metsää hävitetään esimerkiksi asutuksen tai liikenneväylien takia. Kestämätön polttopuun korjuu, puuhiilen tuotanto ja laittomat hakkuut pahentavat tilannetta entisestään.

Kun metsää katoaa pysyvästi, ilmakehään vapautuu hiilidioksidia. Amazonin sademetsän muuttaminen laidunmaaksi on johtamassa siihen, että se muuttuu hiilinielusta hiililähteeksi eli hiilidioksidin vapauttajaksi. Lisäksi metsäkato lisää tulvariskiä, kuluttaa maaperää, heikentää juomaveden saatavuutta ja kaventaa monien eliölajien elinympäristöä.

Suomessakin häviää metsää. Lisäksi kulutustottumuksemme vaikuttavat muualla tapahtuvaan metsäkatoon. Kestämättömästi tuotettu kahvi, puu, soija, kaakao, luonnonkumi, sokeri, naudanliha ja palmuöljy saattavat edistää metsien häviämistä.

Toisaalta ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin. Ilmaston lämmetessä eri lajeille suotuisien ilmasto-olojen rajat muuttuvat. Etenkin eliölajeiltaan monimuotoiset vuoristosademetsät ovat alttiita ilmaston muuttumiselle. Niiden levinneisyysalue kapenee, ja monet lajit ovat olosuhteiden muuttumisen vuoksi vaarassa. Kuivuuden lisääntyessä myös metsäpalot yleistyvät.

Metsien suojelu ja ennallistaminen, kuten metsänistutus, hidastavat ilmastonmuutoksen etenemistä. Metsien suunnitelmallinen ja kestävä käyttö lisää myös ihmisten hyvinvointia tuomalla paikallisille asukkaille lisätuloja.

Kehitysyhteistyössä tärkeää onkin metsien käytöstä saatujen tulojen oikeudenmukainen jakaminen, jotta paikalliset yhteisöt pääsevät hyötymään niistä.

Kestävää metsätaloutta edistämällä voidaan siis sekä torjua ilmastonmuutosta, suojella luonnon monimuotoisuutta että vähentää köyhyyttä.

Suomi on tukenut metsävarojen ja metsien ilmastovaikutusten kartoituksia, kansallisten metsäohjelmien toteutusta sekä hyvän hallinnon kehittämistä useissa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Näin edistetään metsien kestävää käyttöä ja hillitään ilmastonmuutosta.

Vuonna 2021 järjestetyssä YK:n COP26-ilmastokokouksessa yli sata maata Suomi mukaan lukien allekirjoitti julistuksen metsien hävittämisen lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, maapinta-alasta metsää on 75 %.

Luonnonvarakeskus

Totta vai tarua?

Kysymys

Totta.
Meret ja metsien kasvit sitovat itseensä ilmakehässä olevaa hiilidioksidia, joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Metsistä huolehtimalla voidaan ehkäistä ilmastonmuutosta.

Kysymys

Totta.
Metsien määrä maapallolla vähenee ja tämä on uhka ilmastolle.

Kysymys

Totta.
Palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy: sitä käytetään ruoan lisäksi pesuaineissa, shampoissa ja kosmetiikassa. Kaakkois-Aasiassa on raivattu palmuöljyn tuotannon takia sademetsiä ja samalla hävitetty orankien elinpaikkoja. Hakkuut vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen kiihtymiseen.

Peru ja Ecuador: yli 30 000 hehtaaria suojelumetsiä Andeille

Pariskunta paimentaa lampaita Andien vuoristoylängöllä

Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa elää ainutlaatuisia kasveja ja eläimiä, jotka ovat sopeutuneet vuoriston haastaviin oloihin. Alueen vuoristometsät toimivat myös merkittävänä hiilinieluna, eli niihin on sitoutunut paljon hiilidioksidia.

Andien metsät ovat kuitenkin uhattuina metsäpalojen ja kestämättömän maankäytön vuoksi. Kun metsiä raivataan viljelykäyttöön, luonnon monimuotoisuus kärsii. Lisäksi ilmakehään vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Andit on maailman pisin vuorijono, joka ulottuu useiden valtioiden alueelle. Näistä valtioista Peru ja Ecuador sopivat laajasta metsiensuojeluohjelmasta vuonna 2015. Sen ansiosta Andeilla suojeltiin vuoteen 2016 mennessä 30 500 hehtaaria metsiä sekä 19 000 hehtaaria muuta kasvillisuutta puurajan yläpuolisilta vuoristoalueilta.

Olemassa olevien metsien suojelun lisäksi ilmastonmuutosta voidaan torjua ennallistamalla jo käyttöön otettuja metsiä. Osana sopimusta Peru ja Ecuador kunnostivat 7 200 hehtaaria alueita, jotta metsät sitovat entistä paremmin hiilidioksidia.

Suomi tuki YK:n ympäristöohjelman UNEPin toteuttamaa Andien suojeluhanketta kehitysyhteistyövaroin kansainvälisen ympäristörahasto Global Environment Facilityn eli GEF:n kautta. Perun ja Ecuadorin solmima suojelusopimus on hankkeen saavutuksista suurin.

Metsäalueiden suojelun lisäksi hankkeeseen liittyi koulutusta. Paikallisille ihmisille ja viranomaisille kerrottiin kestävästä maa- ja metsätaloudesta, metsien kunnostusmenetelmistä sekä ympäristönsuojelusta. Hankkeen tavoitteista sovittiin alueiden paikallishallinnon kanssa, jotta sillä oli yhteisöjen tuki ja paremmat mahdollisuudet kestäviin tuloksiin.

Molemmissa maissa on Suomen tuella myös kehitetty tapoja seurata metsien monimuotoisuuden tilaa sekä hiilitasetta eli sitä, paljonko metsiin on varastoitunut hiiltä. Seuranta auttaa ymmärtämään paikallisten ekosysteemin toimintaa, suojelemaan luontoa tehokkaammin ja käyttämään maata kestävästi.

Ilmastonmuutos & metsät: Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?

1 Tansaniassa toteutettiin laaja metsävarojen inventointi, jossa kartoitettiin koko maan metsien sijainti, lajisto ja puuston määrä. Tiedosta on hyötyä metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja metsien kestävässä käytössä tulonlähteenä.

2Vietnamissa, Sambiassa, Ecuadorissa ja Perussa on myös kartoitettu metsävaroja Suomen ja YK:n maatalous- ja ruokajärjestön FAO:n yhteistyöllä. Samalla kehitettiin metsätiedon käsittelyyn tarkoitettu maksuton ja vapaasti ladattava Open Foris -ohjelmisto. Se on käytössä jo yli 180 maassa ja osa kansallista metsätiedon seurantajärjestelmää 44 maassa.

3Sumatralla Indonesiassa paikallisten ympäristöjärjestöjen kampanja vaikutti merkittävästi Kamparin niemimaan suosademetsien pelastumiseen ojittamiselta ja kuivattamiselta. Kamparin suosademetsä on maailman suurin turvevaranto, ja siihen on varastoitunut ihmiskunnan noin vuoden hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä hiiltä. Suojelukampanjan toteuttaa Siemenpuu-säätiö Suomen tukemana.


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

/ Yksilö-/paritehtävä: Ei metsää ilman puita

Kuinka monta puulajia osaat/osaatte nimetä? Tutki/tutkikaa esimerkiksi ENO-verkoston Metsätietokorteista, kuinka kauan eri puulajeilla Suomessa menee kasvaa suureksi. Miksi puiden istuttaminen on tärkeää meillä ja maailmalla?

Paritehtävä: Metsä- ja eläinaiheiset laulut

Mitä metsä- tai eläinaiheisia lauluja tiedätte? Tai satuja? Esittäkää parin kanssa muille laulu tai satu – joko itse keksitty tai osaamanne. Lopuksi voitte luokan kanssa keskustella, uhkaako ihmisen toiminta esityksenne eläimiä ja muuta luontoa?

Paritehtävä: Uhanalaiset eläimet

Mitä uhanalaisia eläimiä osaatte nimetä Suomessa tai maailmalla? Voitte myös hakea tietoa internetistä. Pyrkikää samalla selvittämään, miksi eläin on häviämisvaarassa.

Yläkoulu /lukio

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Trooppinen metsäkato

  • Mitä trooppisella metsäkadolla tarkoitetaan? 
  • Miksi trooppinen metsäkato on erityisen huolestuttava ilmiö?
  • Tutkikaa englanninkielisiä tilastoja trooppisesta metsäkadosta
    • Missä kahdessa maassa tapahtuu lähes 50 prosenttia maailman trooppisesta metsäkadosta?
    • Millaiset tekijät tai tuotteet kiihdyttävät trooppista metsäkatoa?

Close Bitnami banner
Bitnami