Maailma 2030
Kestävän kehityksen tavoitteet – Suomi ja globaali etelä
– Tavoitteena on, että nälkä ja aliravitsemus poistuvat vuoteen 2030 mennessä ja että kaikille riittää turvallista ja ravitsevaa ruokaa.
– Maailmassa on maita, joissa kuolee liikaa äitejä synnytykseen ja pieniä lapsia erilaisiin sairauksiin. Tavoitteena on vähentää näitä kuolemia, kuten meillä Suomessa ja monessa muussa maassa on onnistuttu tekemään. Esimerkiksi hygieniaa parantamalla voidaan ehkäistä moniin tauteihin sairastumisia. Tavoitteena on myös lopettaa muun muassa AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä puolittaa liikenneonnettomuuksista johtuvat kuolemat ja vammat. Kaikille pitäisi olla tarjolla lääkkeet ja rokotukset, joita he tarvitsevat.
– Maailmassa on lapsia, jotka eivät pääse kouluun ja opiskelemaan. Tavoitteena on, että kaikki saisivat mahdollisuuden ilmaiseen peruskouluun. Kaikilla pitäisi olla myös mahdollisuus esiopetukseen sekä ammatilliseen koulutukseen.
– Tavoitteena on lopettaa tyttöihin ja naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta. Pyritään myös lopettamaan naisiin kohdistuvat haitalliset käytännöt kuten ihmiskauppa, lapsiavioliitot ja sukupuolielinten silpominen. Naisilla on oltava samat oikeudet kuin miehillä rahankäyttöön ja omistamiseen, esimerkiksi perinnön saamiseen. Tavoitteena on myös, että naiset pääsevät miesten tavoin johtopaikoille niin talouselämässä kuin politiikassa.
– Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla olisi käytössään puhdasta vettä sekä vessa. Vesistöjä on suojeltava ja pidettävä huolta siitä, että vesivarat riittävät tulevaisuudessa kaikille.
– Maailmassa kaikilla ei ole sähköä saatavilla.Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tarjolla on uudenaikaista, edullista ja luotettavaa energiaa. Se vaatii energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian lisäämistä. Energiatehokkuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uudet autot käyttävät aiempaa vähemmän energiaa, polttoainetta tai sähköä. On myös tärkeää, että energian tutkimukseen, teknologiaan ja sen siirtoon panostetaan kaikkialla maailmassa.
– Maailmassa varallisuus jakautuu epätasaisesti. Tavoitteena on, että erityisesti kehitysmaissa talous kasvaisi ja että ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä töitä hyvissä olosuhteissa. Tehdystä työstä on maksettava asiallinen palkka. Pakkotyö, ihmiskauppa ja lapsityövoiman käyttö on saatava loppumaan. On kaikkien maiden asia kannustaa kehitysmaita uusille aloille ja saada myös nuoret töihin. Talouden kasvun on tapahduttava kuitenkin niin, ettei ympäröivä luonto kärsi siitä.
– Tavoitteena on parantaa infrastruktuuria eli esimerkiksi rakentaa lisää teitä, sähkönsiirtoverkkoja ja jätehuollon järjestelmiä. Tieteellistä tutkimusta ja uusiin keksintöihin eli innovaatioihin kannustamista halutaan lisätä. Innovaatio voi liittyä vaikka siihen, miten ruoka saadaan riittämään kaikille maailman ihmisille. Erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin halutaan enemmän teollisuutta; se tuo työtä ja vaurautta.
– Tavoitteenna on, että kaikilla olisi mahdollisuus omaan asuntoon sekä peruspalveluihin kuten koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon. Lisäksi tarvitaan sujuvia liikennejärjestelyjä, joiden avulla erilaiset ihmiset, kuten vammaiset, voivat turvallisesti matkustaa. Kaupunkien ilmanlaatuun ja ympäristön hyvinvointiin on myös kiinnitettävä huomiota.
– Maailman luonnonvaroja on säästettävä, jotta ne riittävät pidempään. Tavoitteena on käyttää luonnonvaroja kestävästi ja esimerkiksi vähentää roskiin heitettävän ruokajätteen määrää puolella kaupoissa sekä kodeissa. Erilaisia jätteitä ja kemikaaleja on käsiteltävä niin, etteivät ne pilaa ilmaa, vettä tai maaperää. Jokaisen on opittava, mitä kestävä kehitys ja luontoa suosiva elämäntapa tarkoittavat.
– Maapallon lämpötila nousee. Maailmassa on maita, jotka ovat heikommassa asemassa ilmastonmuutoksen aiheuttamille katastrofeille kuin toiset. Tavoitteena on parantaa kaikkien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen ja herättää ihmisiä ajattelemaan, mitä ilmastonmuutoksesta voi seurata. Tähtäimessä on myös saada liikkeelle vuosittain lähes sata miljardia euroa kehitysmaiden ilmastonmuutoksen hillintään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset tuovat ympäristöystävällisiä ratkaisuja kehitysmaihin.
– Tavoitteena on vähentää merten saastumista ja suojella niitä. Saastumista aiheuttavat erityisesti meriin päätyvät jätteet ja ravinteet. Kalastusta on säänneltävä, ettei mikään kalalaji katoa meristämme liikakalastuksen takia. Osa rannikko- ja merialueista on suojeltava kokonaan.
– Maailmassa on metsiä ja eläimiä, joita on suojeltava, etteivät ne häviä kokonaan. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja estää uhanalaisten lajien kuoleminen sukupuuttoon. Suojeltujen kasvien ja eläinten salametsästys on lopetettava.
– Tavoitteena on, että kaikilla olisi turvallista elää kotimaassaan ja ihmiset saisivat tarvitessaan apua luotettavilta viranomaisilta. Avun saamiseksi ei esimerkiksi tarvitse lahjoa poliisia tai terveydenhoitajaa. Rikollisin keinoin hankitun rahan siirtoja sekä laittomien aseiden kuljetusta on saatava vähenemään. Tavoitteena on myös, että jokainen syntyvä lapsi rekisteröidään. Se takaa henkilöllisyyden, jota tarvitaan esimerkiksi omien oikeuksien ajamiseen tai passia varten.
– Kehitysmaiden kykyä kerätä veroa tai muita tuloja halutaan parantaa. Samoin tavoitteena on kasvattaa merkittävästi näiden maiden vientiä. Maailman kehittyneiden maiden pitää toteuttaa sitoumuksensa virallisesta kehitysavusta, kuten 0,7 % osuus BKT:sta kehitysmaihin ja 0,15-0,20 % osuus kansantuotteesta vähiten kehittyneisiin maihin.
Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaitaAfrikassa: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Somalia, Tansania
Aasiassa: Afganistan, Myanmar / Burma, Nepal
Suomi tukee myös näitä maita ja alueitaEritrea, Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka, Ukraina, Kirgisia ja Tadžikistan, Vietnam