Ilmastonmuutos on kehityskysymys

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään kaikkialla maailmassa, mutta hyvin eri tavoin. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä tuki siihen sopeutumiseen ja varautumiseen ovat osa Suomen kehityspolitiikkaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monilla alueilla sääolosuhteisiin niin, että ihmisten elinolot vaikeutuvat. Myrskyt tuhoavat koteja ja kuivuus tekee maasta kelvottoman ruoantuotantoon. Sään ääri-ilmiöt koettelevat erityisesti kaikkein köyhimpiä maita ja saarivaltioita, joilla on puutteelliset keinot varautua katastrofeihin.

Ilmastonmuutos on yhteydessä laajoihin muuttoliikkeisiin. Yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan pois kotiseudultaan ilmaston muuttumisen tai ympäristökatastrofin vuoksi. Vuonna 2017 lähes 19 miljoonaa ihmistä joutui kotimaassaan evakkoon tulvien, myrskyjen ja muiden luonnonkatastrofien seurauksena.

Ilmastonmuutos myös kiihdyttää ihmisten ja yhteisöjen välisiä konflikteja, kun vähäisistä luonnonvaroista joudutaan kilpailemaan. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuminen on usein vaikeaa.

Ilmastosopimuksilla luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on kattava ja oikeudellisesti sitova. Lähes kaikki valtiot ovat siinä mukana.

Teollistuneiden maiden vaikutus ilmastonmuutokseen on ollut suuri. Toimia muutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkialla maailmassa. Siksi on tärkeää, että teollistuneet maat tukevat köyhimpiä maita myös työssä ilmastonmuutosta vastaan.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa 2018 raportin, jossa todetaan ilmastonmuutoksen torjumisen vaativan nopeita ja suuria muutoksia: Päästöjä täytyy vähentää ja hiilidioksisia poistaa ilmakehästä – muuten maapallon keskilämpötila nousee vaarallisen paljon jo vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteista. Ohjelma kannustaa ilmastotekoihin ja erityisesti haavoittuvien kehitysmaiden tukemiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Suomen kehitysyhteistyössä ilmastonäkökulma on tärkeä asia. Suomi tarjoaa kehitysmaille asiantuntija-apua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja muutoksiin varautumiseen. Autamme tavallisia kansalaisia sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Yritykset ovat mukana Suomen kehitysyhteistyössä, jotta uusinta, ilmaston kannalta fiksua tai sopeutumista edistävää teknologiaa saadaan myös kehitysmaihin.

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastonmuutoksen vastaista työtä kahdenvälisissä kehityshankkeissa sekä ilmastorahastojen, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kautta. Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja yritysten hankkeet auttavat kehitysmaita varautumaan ilmastonmuutokseen.

Lähes kaikki maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastokokouksessa vähentämään päästöjä niin paljon, että maapallon keskilämpötila ei nousisi yli 2°C asteella.

Totta vai tarua?

1. Ilmastonmuutos lämmittää maapallon meriä.

Katso vastaus

Totta.
Vesi laajenee lämmetessään ja silloin merien pinta nousee. Myös jäätiköiden sulaminen nostaa rantaviivaa. Tästä seuraa ongelmia erityisesti saarivaltioille ja rannikkoalueille.

2. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät avaruudesta asti.

Katso vastaus

Totta.
Napajäätiköiden ja vuoristojen lumipeitteiden sulamista seurataan satelliittien avulla. Myös merenpinnan nousu näkyy satelliittikuvissa.

3. Jos kasvihuonekaasujen päästöt saataisiin loppumaan tänään, maapallon keskilämpötilan nousu pysähtyisi.

Katso vastaus

Totta.
Maailman keskilämpötilan arvioidaan nousevan vielä vähintään yhden asteen, vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä rajusti tai jopa lopetettua.



Miten sinä voit vaikuttaa?


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

    Vastuullinen kuluttaminen

Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu? Kuka sen on tehnyt? Miten paljon työtä ja luonnonvaroja sen tekemiseen on tarvittu? Kelpaako se kierrätykseen ja mikä sille olisi oikea paikka? Pohtikaa sen jälkeen koko luokan kanssa yhdessä, miten paljon kotoa löytyi turhaa tavaraa ja miksi ostamatta jättäminen kannattaa. Lopuksi jokainen vie tuomansa tavaran oikeaan kierrätyspaikkaan.

    Muovipussit ja -pakkaukset

Muovi valmistetaan öljystä, joka on uusiutumaton luonnonvara. Suurin osa arkisesta muovijätteestä tulee pakkauksista. Tarkkailkaa vuorokauden ajan, missä kaikessa käytetään muovipakkauksia tai -pusseja. Kootkaa havaintonne yhteen luokassa ja miettikää:

  • Mitkä pakkaukset tai pussit voisi välttää tai korvata?
  • Millä tavoin jokainen voi itse vähentää muovin kulutusta?
  • Ottakaa selvää, miten muovin kierrätys on järjestetty paikkakunnallanne.
  • Lisätehtävä: Ottakaa selvää, mitä hyötyä on biohajoavasta muovista ja mitä ongelmia siihen liittyy.

  Kuluta fiksusti energiaa

Pohtikaa ryhmässä, mihin kaikkeen tarvitsette energiaa päivän aikana aamusta nukkumaanmenoon: valojen sytyttämiseen, mikroaaltouunin käyttämiseen, kännykän lataamiseen… Pohtikaa, mitkä näistä asioista ovat teille välttämättömiä. Entä mitä ilman pystyisitte elämään? Keskustelu puretaan opettajan kanssa.

Yläkoulu / lukio

  Piirrä kuva

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Selvitä, millä tavalla ilmastonmuutos liittyy ruoantuotantoon ja nälänhätään. Piirrä aihetta kuvaava kaavio tai piirrossarja.

  Vastuu ilmastosta

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

  • Miten eri tavoin ilmastonmuutos näkyy teollistuneissa maissa ja kehitysmaissa?
  • Miksi rikkaiden maiden tulee tukea köyhempiä maita työssä ilmastonmuutosta vastaan?

  Pitäisikö lentämistä rajoittaa?

Lentomatkustamisen päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Jakautukaa kahteen ryhmään, joista toiset kannattavat ja toiset vastustavat lentomatkustamisen hillitsemistä verotuksella ja rajoituksilla. Valmistautukaa ensin ryhmissä puolustamaan omaa kantaanne ja yrittäkää sitten vakuuttaa vastapuoli.