Oppituntitehtävät

Puolelle luokasta jaetaan opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit, toiselle puolelle symboleiden otsikot. Oppilaat nostavat kuvansa näkyville ja etsivät oman parinsa. Parit pohtivat ensin, mitä tavoite käytännössä voisi tarkoittaa ja katsovat sitten tavoitteen kuvauksen verkkosivuilta. Lopuksi parit esittelevät tavoitteen muulle luokalle. Yhdessä luokka voi pohtia, ovatko tavoitteen sisältämät asiat kunnossa Suomessa.

Katsokaa yhdessä Supersankarihommia-video. Valitse yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Keksi siihen liittyvä lyhyt tarina ja piirrä se sarjakuvaksi.

Opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit kiinnitetään isoille papereille eri puolille luokkaa. Jokainen ryhmä valitsee yhden symbolin, jonka tavoitteeseen se haluaa perehtyä. Ryhmä kirjaa symbolin alle, mitä asioita tavoitteella halutaan parantaa. Sen jälkeen yksi ryhmäläisistä jää kertomaan tavoitteesta muille ryhmille, jotka kiertävät symbolilta toiselle. Kiertävien ryhmien tehtävänä on kirjata keinoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Lopuksi tavoitteiden saavuttamisesta keskustellaan opettajan johdolla koko luokan kanssa.

Pohtikaa opettajan jakamissa ryhmissä kestävän kehityksen tavoitteita:

• Miten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa esimerkiksi tansanialaisnuoren elämään?
• Mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan?
• Miten tavoitteiden toteutuminen tai toteutumattomuus vaikuttaa omaan elämäänne?

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

• Millaista kritiikkiä kehitysyhteistyöhön on kohdistunut ja miksi?
• Onko kritiikkiin mielestäsi syytä?
• Mitä voisi tapahtua, jos kehitysyhteistyö lopetetaan kokonaan?

Katsokaa sivulla olevista videolinkeistä ainakin kaksi videota, jotka kertovat Suomen kehitysyhteistyöstä. Keskustelkaa yhdessä:

• Keitä ihmisiä videolla näkyy?
• Mitä ongelmia videossa pyritään ratkaisemaan?
• Mitä video kertoo kehitysyhteistyön tuloksista?

Keksikää yhdessä pieni näytelmä, joka kertoo siitä, miten kehitysyhteistyön avulla saadaan ihmisille paremmat elinolot. Näytelmä voi liittyä vaikkapa koulunkäyntiin, maanviljelyyn, uusiutuvan energian tai teknisten sovellusten käyttöön tai tyttöjen aseman parantamiseen. Taustaksi voitte tutustua oikeisiin esimerkkeihin.

Keskustelkaa yhdessä, millaisia mielikuvia teille tulee sanoista ”kehitysapu” ja ”kehitysyhteistyö”. Pohtikaa, miksi ”kehitysyhteistyö” on nykyisin suositeltavampi sana käyttää kuin ”kehitysapu”?

Ottakaa selvää:

• Miten kehitysyhteistyön tuloksellisuutta seurataan?
• Miksi kehitysyhteistyöhankkeet eivät aina toteudu odotusten mukaisesti?
• Miten muuten kuin kehitysyhteistyön avulla vauraista maista voidaan tukea kehittyviä maita?

Jakaantukaa pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä ottaa selvää yhdestä kehitysyhteistyön toimintamuodosta (kahdenvälinen yhteistyö, yksityissektori, kansalaisjärjestöt, YK-järjestöt, kehityspankit, EU).

• Mistä lähteistä rahoitus tulee?
• Millaisiin ongelmiin voidaan puuttua tällä kehitysyhteistyön muodolla, ja mihin se ei mielestänne sovellu?
• Etsikää esimerkkejä toimintamuodon käytöstä ja saavutetuista tuloksista.

Lopuksi ryhmät esittelevät toisille tuloksensa.

Etsikää opettajan ohjeiden mukaan lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?

Katsokaa kuvia eri puolilta maailmaa. Keskustelkaa, mikä kuvista voisi olla myös muualta kuin kehittyvästä maasta. Miksi? Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan kouluikäisen lapsen elämässä on kuin Suomessa.

Pohtikaa ryhmässä, miten esimerkiksi koulutustason nousu, robotit ja tekoäly tai väestökehitys vaikuttavat kehitykseen yleisesti tai tietyssä maassa. Ketkä hyötyvät kehityksestä, ketkä eivät? Pohtikaa koko luokan kanssa keinoja, joilla hyvä kehitys voidaan taata.

Ottakaa selvää:

• Mitkä asiat selittävät sen, että aiempaa suurempi määrä ihmisiä on humanitaarisen avun tarpeessa?
• Mitä eroa on kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla?
• Mitkä maailman maat ottavat vastaan eniten pakolaisia?

Valitkaa kartalta yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ottakaa selvää:

• Millaista kehitystä maassa on tapahtunut?
• Miten Suomi on tukenut maan kehitystä?
• Millaista tukea maa vielä tarvitsee?

Katsokaa Aasian kehityspankin koulutusaiheisia kuvia maanosan eri maista. Keskustelkaa, onko kuvissa mielestänne selkeitä yhtäläisyyksiä tai eroja omaan kouluunne verrattuna. Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan lapsen koulunkäynnissä on kuin Suomessa.

Pohtikaa yhdessä:

• Miksi lapsen koulunkäynti saattaa keskeytyä muutaman vuoden tai alakoulun jälkeen?
• Miten koulun keskeyttäminen vaikuttaa esimerkiksi 12-vuotiaan tytön elämään?
• Mitkä asiat takaavat sen, että oppilas oppii koulussa?

Tarkastelkaa Maailmanpankin sivuilta (englanniksi) tilastoja lukutaidosta. Valitkaa 2–3 maata eri puolilta maailmaa ja vertailkaa lukutaitoastetta näiden välillä.

• Poikkeavatko valitsemienne maiden lukutaitoasteet merkittävästi toisistaan?
• Miten valitsemienne maiden tilanne suhteutuu koko maailman lukutaitoasteeseen?
• Millaisia eroja valitsemienne maiden lukutaitoasteessa on naisten ja miesten välillä?

Vinkki! Eri maiden tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.

Ottakaa selvää, missä kahdenvälisissä kumppanimaissa Suomi tekee opetusalan kehitysyhteistyötä.

• Millaisia tavoitteita opetusalan kehitysyhteistyöllä on?
• Mitä eroa on opetusalan kehitysyhteistyöllä ja koulutusviennillä? Etsikää internetistä esimerkki suomalaisesta koulutusvientihankkeesta.

Keskustelkaa yhdessä, millaisia taitoja jokaisen olisi tärkeä oppia tulevaisuutta ajatellen. Millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan Suomessa ja maailmalla?

Mihin kaikkeen tarvitsette vettä päivittäin? Seuratkaa yhden arkipäivän ajan vedenkäyttöänne ja pitäkää siitä kirjaa. Purkakaa päiväkirjat koulussa: Mihin kaikkeen vettä kului? Jos joutuisit kantamaan veden kaivosta kotiin, kuinka monta ämpärillistä (ämpäri = 10 litraa) arvioit perheesi tarvitsevan päivittäin?

Listatkaa yhdessä, mistä kaikkialta voitte hakea tietoa, kun haluatte tietää jostakin aiheesta. Pohtikaa sen jälkeen, mitkä kaikki asiat vaikeutuisivat, jos teillä ei olisi näitä tietolähteitä käytössä tai niihin pääsyä olisi rajoitettu.

Jakaantukaa kolmeen ryhmään: sähkö, puhdas vesi ja silta. Kuvitelkaa pieni kehittyvässä maassa oleva kylä, joka voi valita yhden edellä mainituista, koska rahaa on vähän. Mitä hyötyjä sähköstä, puhtaasta vedestä ja uudesta sillasta on kylälle? Valmistelkaa lista kantaanne puolustavista asioista. Esitelkää näkemyksenne muille ryhmille ja neuvotelkaa, mikä olisi kyläläisten kannalta paras vaihtoehto. Mikä ryhmistä pystyy vakuuttamaan muut parhaiten?

Ottakaa selvää, missä Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa on käynnissä jonkinlaisia aseellisia konflikteja. Pohtikaa, mitä vaikutuksia rauhan puuttumisella on yksilön elämään ja yhteiskunnan kehitykseen.

Korruptio on yksi huonon hallinnon piirre. Se tarkoittaa valta-aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi. Pohtikaa pienissä ryhmissä, mitä tarkoittaa, jos poliisi tai poliitikko on korruptoitunut? Mitä haittaa siitä on kehitykselle ja kehittyvien maiden kansalaisille? Voitte etsiä lisätietoa netistä. Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Katsokaa Bisharan ja Fatouman arjesta kertova 360°-video ja tutustukaa sivuston muuhun aineistoon. Miltä pakolaisleirillä näyttää? Piirtäkää karttakuva, jossa on perheen koti ja heidän elämänpiirinsä. Mistä perhe saa vettä ja ruokaa? Missä on vessa ja peseytymistilat, entä koulu? Mitä muuta leirissä ehkä on?

Tutustukaa toistenne piirroksiin ja pohtikaa, millaista lasten elämä leirissä on.

Keskustele parin kanssa siitä mitä näitte 360°-videolla. Millainen koti Bisharalla ja Fatoumalla on? Miten videolla nähty arki eroaa teidän arjestanne? Mitä tiesitte pakolaisleireistä ennen tätä oppituntia? Mikä videolla yllätti teidät?

Mitä tiedät oman kuntasi pakolaisista? Mistä maista pakolaisia on tullut ja kuinka paljon? Ota selvää ja katso kartalta, missä nämä maat sijaitsevat. Katso internetistä, millaisia uutisia näistä maista on kirjoitettu viime aikoina Suomessa.

Ottakaa selvää:

• Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija?
• Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi vastaanottaa vuosittain?
• Kuinka paljon maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia? Millä alueilla?
• Mitä pakolaisten määrälle on tapahtunut viimeisten vuosien aikana?

Lukekaa Dadaabin pakolaisleiriä käsittelevät syventävät tekstit. Pohtikaa syitä, miksi Bishara ja Fatouma ovat joutuneet pakolaisleirille? Mitkä asiat voivat uhata perheen turvallisuutta ja terveyttä Dadaabissa? Mitä riskejä syntyy, kun suuri määrä ihmisiä jää vuosikausiksi asumaan pakolaisleirille?

Ottakaa selvää pienryhmissä alla olevista kysymyksistä. Sen jälkeen esitelkää lyhyesti löytämänne tiedot ja käykää luokan kanssa keskustelu maailman pakolaistilanteesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista.

Ryhmä 1

• Miksi maailmassa on tällä hetkellä erityisen paljon pakolaisia?
• Missä sijaitsevat maailman suurimmat pakolaisleirit ja mistä niiden asukkaat ovat lähtöisin?

Ryhmä 2

• Millaisia ratkaisuja EU:ssa on viime vuosina tehty Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen liittyen?
• Mitä Suomi voi tehdä sen eteen, etteivät ihmiset joutuisi pakolaisiksi?

Ryhmä 3

• Selvittäkää, miten käsitteet pakolainen, siirtolainen ja turvapaikanhakija eroavat toisistaan?
• Paljonko esimerkiksi Ruotsiin, Viroon ja Italiaan on tullut turvapaikanhakijoita tai pakolaisia viime vuosina? Mitkä asiat selittävät muutoksia määrissä?

Ryhmä 4

• Miten pakolaisuus on historian saatossa koskettanut suomalaisia?
• Mistä maista ja milloin Suomeen on tullut pakolaisia isoina ryhminä?

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat esimerkiksi eriarvoisuuden poistamista ja sukupuolten tasa-arvoa. Pohtikaa yhdessä, millaisilla teoilla voisitte edistää tasa-arvon toteutumista Suomessa ja maailmalla. Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Keskustelkaa opettajan kanssa, millaista koulunkäynti on Afganistanissa verrattuna omaan koulunkäyntiinne. Eläydy afganistanilaisen koululaisen arkeen vuonna 2030 ja kirjoita kirje Suomeen. Millaista toivoisit hänen elämänsä ja koulunkäyntinsä olevan silloin?

Keskustelkaa, miten varallisuus on kasautunut eri maille ja kenelle maiden sisällä. Millaisia eroja kehittyvien maiden ja muun maailman välillä on? Entä miten varallisuus on jakautunut maiden sisällä, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Suomessa? Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Keskustelkaa koko luokan kanssa, missä asioissa tasa-arvo ja ihmisoikeudet mielestänne toteutuvat Suomessa ja missä eivät. Mitä pitäisi tehdä, että kaikki kokisivat olevansa tasa-arvoisia?

Suomen kehitysyhteistyössä tasa-arvo ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen on tärkeää. Pohtikaa:

• Miten kehitysyhteistyössä voi konkreettisesti edistää tasa-arvon toteutumista?
• Etsikää esimerkkejä kehitysyhteistyöhankkeista, joissa on onnistuttu parantamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oloja ja vaikutusmahdollisuuksia

Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomessa ja maailmalla? Piirrä kuva tai sarjakuva.

Millaisia uutisia ilmastoon liittyen on kirjoitettu viime aikoina Suomessa? Ottakaa selvää.

Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu? Kuka sen on tehnyt? Miten paljon työtä ja luonnonvaroja sen tekemiseen on tarvittu? Kelpaako se kierrätykseen ja mikä sille olisi oikea paikka? Pohtikaa sen jälkeen koko luokan kanssa yhdessä, miten paljon kotoa löytyi turhaa tavaraa ja miksi ostamatta jättäminen kannattaa. Lopuksi jokainen vie tuomansa tavaran oikeaan kierrätyspaikkaan.

Katsokaa englanninkielinen video, jolla bangladeshilainen Tahsin kertoo ilmastoaktivismistaan. Millaisia asioita Tahsinin aktivismiin kuuluu? Tehdäänkö vastaavaa Suomessa?

Pohtikaa vielä, millaisilla muilla teoilla voi edistää ilmastotoimia. Millaisista asioista olisitte tai ette olisi valmiita luopumaan ilmaston puolesta? Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Ilmastonmuutoksen ohella ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöuhista ihmisen terveydelle. Tarkastelkaa YK:n ympäristöohjelman englanninkielistä karttaa maailman ihmisten altistumisesta ilmansaasteille.

• Missä maissa tai maanosissa ilmansaasteet ovat pahimpia?
• Kuinka suuri osa maailman ihmisistä hengittää terveydelle haitallista ilmaa?
• Millä tavoin ilmastonmuutos ja ilmansaasteet liittyvät toisiinsa?

Tarkastelkaa Maailmanpankin englanninkielisiltä sivuilta tilastoja hiilidioksidipäästöistä henkeä kohden eri maissa.

• Missä maissa tai maanosissa syntyy eniten hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden? Entä missä vähiten?
• Mitä korkeat hiilidioksidipäästöt henkeä kohden kertovat?
• Mitä merkitystä on sillä, verrataanko maiden kokonaishiilidioksidipäästöjä tai hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden?
• Pohtikaa, millaisia yhdistäviä tekijöitä korkean tai vähäisten hiilidioksidipäästöjen maiden tai maanosien välillä on.

Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

• Miten eri tavoin ilmastonmuutos näkyy teollistuneissa maissa ja kehittyvissä maissa? 
• Miksi rikkaiden maiden tulee tukea köyhempiä maita työssä ilmastonmuutosta vastaan?

Kuinka monta puulajia osaat/osaatte nimetä? Tutki/tutkikaa esimerkiksi ENO-verkoston Metsätietokorteista, kuinka kauan eri puulajeilla Suomessa menee kasvaa suureksi. Miksi puiden istuttaminen on tärkeää meillä ja maailmalla?

Mitä metsä- tai eläinaiheisia lauluja tiedätte? Tai satuja? Esittäkää parin kanssa muille laulu tai satu – joko itse keksitty tai osaamanne. Lopuksi voitte luokan kanssa keskustella, uhkaako ihmisen toiminta esityksenne eläimiä ja muuta luontoa?

Mitä uhanalaisia eläimiä osaatte nimetä Suomessa tai maailmalla? Voitte myös hakea tietoa internetistä. Pyrkikää samalla selvittämään, miksi eläin on häviämisvaarassa.

• Mitä trooppisella metsäkadolla tarkoitetaan? 
• Miksi trooppinen metsäkato on erityisen huolestuttava ilmiö?
• Tutkikaa englanninkielisiä tilastoja trooppisesta metsäkadosta.
  • Missä kahdessa maassa tapahtuu lähes 50 prosenttia maailman trooppisesta metsäkadosta?
  • Millaiset tekijät tai tuotteet kiihdyttävät trooppista metsäkatoa?

Pohtikaa ryhmässä, mihin kaikkeen tarvitsette energiaa päivän aikana aamusta nukkumaanmenoon: valojen sytyttämiseen, mikroaaltouunin käyttämiseen, kännykän lataamiseen… Pohtikaa, mitkä näistä asioista ovat teille välttämättömiä. Entä mitä ilman pystyisitte elämään? Keskustelu puretaan opettajan kanssa.

• Tutkikaa kaavioita EU-maista. Mitkä ovat suurimmat haitallisten päästöjen lähteet? 
• Miltä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki näyttää? Tutkikaa Marttakoulun kaavioita ja pohtikaa, missä asioissa kotitalouksien ilmastokuormaa voisi helposti pienentää?

Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa sen jälkeen seuraavista kysymyksistä:

• Miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai sen hillitsemisessä? 
• Miksi teollistuneiden maiden tulee tukea köyhempiä maita ilmastonmuutoksessa? 
• Miten maailman maat pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta?

• Tutkikaa Maailmanpankin englanninkielisiltä sivuilta tilastoja sähkön saatavuudesta eri maissa ja maaryhmissä.
  • Mikä on sähkön saatavuuden keskiarvo maailmassa?
  • Millaisissa maissa tai maaryhmissä sähköä on heikoiten saatavilla? 
• Vertailkaa Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyön kumppanimaita Maailmanpankin tilastoissa. Missä kumppanimaissa sähkön saatavuus on alhaista?

Pohtikaa lopuksi, mitä kaikkea teiltä olisi jäänyt tekemättä viimeisen vuorokauden aikana, jos sähköä ei olisi ollut.

Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.

Liikenne kuluttaa paljon energiaa, ja erityisesti lentomatkustamisesta syntyy paljon päästöjä. Jakautukaa kahteen ryhmään, joista toiset kannattavat ja toiset vastustavat lentomatkustamisen hillitsemistä verotuksella ja rajoituksilla. Valmistautukaa ensin ryhmissä puolustamaan omaa kantaanne ja yrittäkää sitten vakuuttaa vastapuoli.

Pohtikaa, miksi ruoan heittäminen roskiin on huono asia ilmastonmuutoksen kannalta.

Mitä kaikkia kasvisruokia olette syöneet tai haluaisitte kokeilla? Keksikää ryhmässä tai parin kanssa mahdollisimman monta! Pohtikaa, miksi kasvisruoka ja kotimainen kala ovat lihaa parempia vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen kannalta.

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivuston aineistoon ja lisätietolinkkeihin. Selvitä, millä tavoin ilmastonmuutos liittyy ruoantuotantoon ja nälänhätään. Piirrä kynällä tai tee tietokoneen ohjelmilla aihetta havainnollistava kaavio tai infografiikka.

Selvittäkää, kuinka paljon Suomessa, Euroopan unionissa ja maailmassa heitetään ruokaa pois vuosittain.

• Millaiset poisheitetystä ruoasta syntyneet ilmastopäästöt ovat verrattuna maailmanlaajuisiin kasvihuonekaasupäästöihin?
• Mitä arkisia tapoja keksitte ruokahävikin vähentämiseksi?

Pohtikaa yhdessä, mitä asioita perhe joutuu puntaroimaan, kun se harkitsee kotinsa jättämistä ja pakolaiseksi lähtemistä. Valmistakaa pienet näytelmät aiheesta.

Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa, miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutoksessa? Videolla puhutaan keinoista  ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Etsikää kummastakin esimerkkejä.

Selvittäkää:

• Miten ilmastonmuutoksen vuoksi lähtemään joutuneiden määrä suhteutuu muihin kotiseuduiltaan lähtemään joutuneiden määriin? Tarkastelkaa YK:n pakolaisjärjestön englanninkielisiltä nettisivuilta löytyvää artikkelia ja taulukoita.
• Millaisia perusteluja blogista löytyy sille, että ilmastopakolaisuutta ei ole määritelmänä tunnustettu?

Lisätehtävä: Miettikää yhdessä, pitäisikö ilmastopakolaisuus teidän mielestänne tunnustaa määritelmänä.

Ilmastonmuutoksen ohella ilmansaasteet ovat yksi suurimmista

• Tarkastelkaa avaruusjärjestö Nasan englanninkielisiä tilastoja merenpinnan nousun historiallisesta kehityksestä. Kuinka paljon merenpinnan taso on noussut taulukon kuvaamassa reilussa 100 vuodessa? Vinkki! Tarkastelkaa ”Sea Level Change” -taulukkoa.
• Tutkikaa Nasan ilmastoaikakoneella, kuinka paljon merenpinnan pitäisi vielä nousta, jotta vesi yltää kartalla oleviin rannikon kaupunkeihin.
• Pohtikaa, millaisia seurauksia on merenpinnan nousulla kaupunkeihin asti. Miten seuraukset rikkaissa maissa eroavat seurauksista kehittyvissä maissa?