Agenda 2030

Millainen on maailma vuonna 2030?

Maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen onnistuu parhaiten, kun on olemassa selkeät tavoitteet. Siksi kaikki maat ovat sopineet YK:ssa kestävän kehityksen tavoitteista, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Toimintaohjelmaa, johon tavoitteet sisältyvät, kutsutaan nimellä Agenda 2030.

Tavoitteet koskevat kaikkia valtioita – köyhiä ja rikkaita. Suomi tukee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin köyhimpiä maita tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK on arvioinut, että Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen vaatii 2 500 miljardia dollaria vuosittain. Kehitysmaiden oma rahoitus ja kehitysapu eivät riitä, joten rinnalle tarvitaan esimerkiksi yrityksiä luomaan työpaikkoja, kehitysmaiden veronkeruun parantamista ja reilua kauppapolitiikkaa.

Suomen pitää tehdä osansa myös kotimaassa. Meitä koskevat erityisesti ilmastoa pilaavien päästöjen vähentäminen, kestävät tuotanto- ja kulutustavat, luonnonsuojelu sekä tuloerojen kaventaminen.

Tavoitteet kuuluvat kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille – ja myös sinulle. Koko yhteiskunta voi omalla toiminnallaan edistää ja rahoittaa kestävää kehitystä. Olemme osa yhteistä maapalloa ja vastuussa siitä, millaisessa maailmassa me kaikki elämme vuonna 2030.

Millaisessa maailmassa sinä haluat elää?

43 % tansanialaisista
on alle 15-vuotiaita.

Lähde: Human Rights Watch

Totta vai tarua?

Kysymys 1

Totta.
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös kuntien, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten laajaa osallistumista. (Lähde »).

Kysymys

Totta.
Suomi pärjää muiden Pohjoismaiden tavoin erinomaisesti kestävän kehityksen tavoitteissa, mutta meillä on vielä paljon tehtävää hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja esimerkiksi kierrätyksessä. (Lähde »)

Kysymys

Totta.
Maailman ylikulutuspäivää vietetään joka vuosi elokuun tienoilla ja Suomessa jo huhtikuussa. Silloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää vuositasolla maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. (Lähde: WWF)


YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialla

Maailmassa arvioidaan noin 700 miljoonan ihmisen elävän äärimmäisessä köyhyydessä eli selvästi alle kahdella eurolla päivässä. Vuoteen 2030 mennessä on tavoitteena poistaa kokonaan äärimmäinen köyhyys ja vähentää ainakin puolella niiden ihmisten määrää, jotka kotimaansa määritelmän mukaan elävät köyhyydessä. Tavoitteena on myös tarjota jokaiselle mahdollisuus päästä käyttämään peruspalveluita, käydä koulua ja saada terveydenhoitoa.

2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

Tavoitteena on, että nälkä ja aliravitsemus poistuvat vuoteen 2030 mennessä ja että kaikille riittää turvallista ja ravitsevaa ruokaa.

3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille

Maailmassa on maita, joissa kuolee liikaa äitejä synnytykseen ja pieniä lapsia erilaisiin sairauksiin. Tavoitteena on vähentää näitä kuolemia, kuten meillä Suomessa ja monessa muussa maassa on onnistuttu tekemään. Esimerkiksi hygieniaa parantamalla voidaan ehkäistä moniin tauteihin sairastumisia. Tavoitteena on myös lopettaa muun muassa AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä puolittaa liikenneonnettomuuksista johtuvat kuolemat ja vammat. Kaikille pitäisi olla tarjolla lääkkeet ja rokotukset, joita he tarvitsevat.

4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

Maailmassa on lapsia, jotka eivät pääse kouluun ja opiskelemaan. Tavoitteena on, että kaikki saisivat mahdollisuuden ilmaiseen peruskouluun. Kaikilla pitäisi olla myös mahdollisuus esiopetukseen sekä ammatilliseen koulutukseen.

5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia

Tavoitteena on lopettaa tyttöihin ja naisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta. Pyritään myös lopettamaan naisiin kohdistuvat haitalliset käytännöt kuten ihmiskauppa, lapsiavioliitot ja sukupuolielinten silpominen. Naisilla on oltava samat oikeudet kuin miehillä rahankäyttöön ja omistamiseen, esimerkiksi perinnön saamiseen. Tavoitteena on myös, että naiset pääsevät miesten tavoin johtopaikoille niin talouselämässä kuin politiikassa.

6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla olisi käytössään puhdasta vettä sekä vessa. Vesistöjä on suojeltava ja pidettävä huolta siitä, että vesivarat riittävät tulevaisuudessa kaikille.

7. Varmistaa kohtuuhintainen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille

Maailmassa kaikilla ei ole sähköä saatavilla.Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tarjolla on uudenaikaista, edullista ja luotettavaa energiaa. Se vaatii energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvan energian lisäämistä. Energiatehokkuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uudet autot käyttävät aiempaa vähemmän energiaa, polttoainetta tai sähköä. On myös tärkeää, että energian tutkimukseen, teknologiaan ja sen siirtoon panostetaan kaikkialla maailmassa.

8. Edistää jatkuvaa, kaikkia koskevaa ja kestävää taloudellista kasvua, tuottavaa täystyöllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja

Maailmassa varallisuus jakautuu epätasaisesti. Tavoitteena on, että erityisesti kehitysmaissa talous kasvaisi ja että ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä töitä hyvissä olosuhteissa. Tehdystä työstä on maksettava asiallinen palkka. Pakkotyö, ihmiskauppa ja lapsityövoiman käyttö on saatava loppumaan. On kaikkien maiden asia kannustaa kehitysmaita uusille aloille ja saada myös nuoret töihin. Talouden kasvun on tapahduttava kuitenkin niin, ettei ympäröivä luonto kärsi siitä.

9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita

Tavoitteena on parantaa infrastruktuuria eli esimerkiksi rakentaa lisää teitä, sähkönsiirtoverkkoja ja jätehuollon järjestelmiä. Tieteellistä tutkimusta ja uusiin keksintöihin eli innovaatioihin kannustamista halutaan lisätä. Innovaatio voi liittyä vaikka siihen, miten ruoka saadaan riittämään kaikille maailman ihmisille. Erityisesti vähiten kehittyneisiin maihin halutaan enemmän teollisuutta; se tuo työtä ja vaurautta.

10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä

Maailmassa on eriarvoisuutta maiden välillä ja niiden sisällä: toisia kohdellaan eri tavoin kuin toisia. Tavoitteena on, että esimerkiksi sukupuoli, uskonto tai varallisuus eivät vaikuta työpaikan saamiseen tai oikeuteen äänestää.
Kehitysmaiden mielipiteet halutaan saada aiempaa enemmän kuuluviin kansainvälisessä päätöksenteossa. Kansainvälisen talouden sääntelyä ja valvontaa pyritään parantamaan. Erityisesti vähiten kehittyneet maat tarvitsevat kehitysapua ja ulkomaisia sijoituksia.

11. Luoda osallistavia, turvallisia ja kestäviä kaupunkeja sekä asuinyhdyskuntia

Tavoitteenna on, että kaikilla olisi mahdollisuus omaan asuntoon sekä peruspalveluihin kuten koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon. Lisäksi tarvitaan sujuvia liikennejärjestelyjä, joiden avulla erilaiset ihmiset, kuten vammaiset, voivat turvallisesti matkustaa. Kaupunkien ilmanlaatuun ja ympäristön hyvinvointiin on myös kiinnitettävä huomiota.

12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys

Maailman luonnonvaroja on säästettävä, jotta ne riittävät pidempään. Tavoitteena on käyttää luonnonvaroja kestävästi ja esimerkiksi vähentää roskiin heitettävän ruokajätteen määrää puolella kaupoissa sekä kodeissa. Erilaisia jätteitä ja kemikaaleja on käsiteltävä niin, etteivät ne pilaa ilmaa, vettä tai maaperää. Jokaisen on opittava, mitä kestävä kehitys ja luontoa suosiva elämäntapa tarkoittavat.

13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan

Maapallon lämpötila nousee. Maailmassa on maita, jotka ovat heikommassa asemassa ilmastonmuutoksen aiheuttamille katastrofeille kuin toiset. Tavoitteena on parantaa kaikkien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen ja herättää ihmisiä ajattelemaan, mitä ilmastonmuutoksesta voi seurata. Tähtäimessä on myös saada liikkeelle vuosittain lähes sata miljardia euroa kehitysmaiden ilmastonmuutoksen hillintään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykset tuovat ympäristöystävällisiä ratkaisuja kehitysmaihin.

14. Suojella meriä ja merellisiä luonnonvaroja sekä edistää niiden kestävää käyttöä

Tavoitteena on vähentää merten saastumista ja suojella niitä. Saastumista aiheuttavat erityisesti meriin päätyvät jätteet ja ravinteet. Kalastusta on säänneltävä, ettei mikään kalalaji katoa meristämme liikakalastuksen takia. Osa rannikko- ja merialueista on suojeltava kokonaan.

15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen sekä edistää kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää hallintaa; taistella aavikoitumista vastaan, pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen

Maailmassa on metsiä ja eläimiä, joita on suojeltava, etteivät ne häviä kokonaan. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja estää uhanalaisten lajien kuoleminen sukupuuttoon. Suojeltujen kasvien ja eläinten salametsästys on lopetettava.

16. Tukea rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia; taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla

Tavoitteena on, että kaikilla olisi turvallista elää kotimaassaan ja ihmiset saisivat tarvitessaan apua luotettavilta viranomaisilta. Avun saamiseksi ei esimerkiksi tarvitse lahjoa poliisia tai terveydenhoitajaa. Rikollisin keinoin hankitun rahan siirtoja sekä laittomien aseiden kuljetusta on saatava vähenemään. Tavoitteena on myös, että jokainen syntyvä lapsi rekisteröidään. Se takaa henkilöllisyyden, jota tarvitaan esimerkiksi omien oikeuksien ajamiseen tai passia varten.

17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta

Kehitysmaiden kykyä kerätä veroa tai muita tuloja halutaan parantaa. Samoin tavoitteena on kasvattaa merkittävästi näiden maiden vientiä. Maailman kehittyneiden maiden pitää toteuttaa sitoumuksensa virallisesta kehitysavusta, kuten 0,7 % osuus BKT:sta kehitysmaihin ja 0,15-0,20 % osuus kansantuotteesta vähiten kehittyneisiin maihin.


Tiesitkö, että Tansaniassa…

Jalkapallo on koululaisten suosituin harrastus

Tansaniassa pelataan ahkerasti jalkapalloa, vaikka köyhimmillä alueilla pelivälineiden saaminen on vaikeaa. Lapset tekevät tarvittaessa pallon vaikka muovipusseista, sanomalehdistä, sukista ja narusta. Futis on edelleen poikien laji, sillä tyttöjen odotetaan auttavan koulun jälkeen kotona. Tähän on kuitenkin alettu kiinnittää huomiota, ja myös tytöille yritetään järjestää ohjattuja harjoituksia. Suomalainen kansalaisjärjestö Liike ry tukee tansanialaistyttöjen futisharrastusta ja elämänhallintaa.

Harvalla naisella on mahdollisuus vaikuttaa

Tansaniassa naisten mahdollisuudet osallistua niin perheen sisäiseen kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat vielä rajalliset. Myös monet naiset ja tytöt uskovat, että vain miehet voivat päättää asioista ja olla johtajia. Naisten määrä eduskunnassa ja hallituksessa on kuitenkin kasvanut sukupuolikiintiöiden avulla; parlamentin kansanedustajista 37 prosenttia on naisia. Suomi vahvistaa naisten osaamista ja osallistumista päätöksentekoon tukemalla YK:n tasa-arvojärjestön ja tansanialaisten kumppanien työtä.

Tytöt joutuvat pakenemaan turvakoteihin

Naisten sukupuolielinten silpominen on Tansaniassa kielletty lailla vuodesta 1998, mutta sitä tapahtuu edelleen. Vuonna 2018 valmistunut dokumentti Tyttäresi nimeen antaa äänen rohkealle 12-vuotiaalle tansanialaistytölle Rosielle, joka nousee kapinaan ja pakenee silpomista turvataloon. Tansaniassa tehdään yhä enemmän silpomisen vastaista työtä, jota Suomi tulee YK:n väestörahaston kautta.

Lapsia pelaamassa jalkapalloa tansanialaisessa kylässä
Nachingwea, Tansania 2015. Kuva: Timo Villanen /Liike ry


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Paritehtävä: Löydä oikea symboli

Puolelle luokasta jaetaan opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit, toiselle puolelle symboleiden otsikot. Oppilaat nostavat kuvansa näkyville ja etsivät oman parinsa. Parit pohtivat ensin, mitä tavoite käytännössä voisi tarkoittaa ja katsovat sitten tavoitteen kuvauksen verkkosivuilta. Lopuksi parit esittelevät tavoitteen muulle luokalle. Yhdessä luokka voi pohtia, ovatko tavoitteen sisältämät asiat kunnossa Suomessa.

Yksilötehtävä: Piirrä sarjakuva

Katsokaa yhdessä Supersankarihommia-video. Valitse yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Keksi siihen liittyvä lyhyt tarina ja piirrä se sarjakuvaksi.

Yläkoulu /lukio

Ryhmätehtävä: Tutustu tavoitteisiin

Opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit (pdf) kiinnitetään isoille papereille eri puolille luokkaa. Jokainen ryhmä valitsee yhden symbolin, jonka tavoitteeseen se haluaa perehtyä. Ryhmä kirjaa symbolin alle, mitä asioita tavoitteella halutaan parantaa. Sen jälkeen yksi ryhmäläisistä jää kertomaan tavoitteesta muille ryhmille, jotka kiertävät symbolilta toiselle. Kiertävien ryhmien tehtävänä on kirjata keinoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Lopuksi tavoitteiden saavuttamisesta keskustellaan opettajan johdolla koko luokan kanssa.

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Keskustelu kestävän kehityksen tavoitteista

Pohtikaa opettajan jakamissa ryhmissä kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Miten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa esimerkiksi tansanialaisnuoren elämään?
  • Mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan?
  • Miten tavoitteiden toteutuminen tai toteutumattomuus vaikuttaa omaan elämäänne?

Yksilötehtävä: Onko kehitysyhteistyö hyödyllistä?

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

  • Millaista kritiikkiä kehitysyhteistyöhön on kohdistunut ja miksi?
  • Onko kritiikkiin mielestäsi syytä?
  • Mitä tapahtuisi, jos kaikki kehitysyhteistyö lopetettaisiin?