Nairobi. 360-Berlin/ DPA/ Lehtikuva

Millainen on maailma vuonna 2030?

Maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen onnistuu parhaiten, kun on olemassa selkeät tavoitteet. Siksi kaikki maat ovat sopineet YK:ssa kestävän kehityksen tavoitteista, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Toimintaohjelmaa, johon tavoitteet sisältyvät, kutsutaan nimellä Agenda 2030.

Tavoitteet koskevat kaikkia valtioita – köyhiä ja rikkaita. Suomi tukee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin köyhimpiä maita tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK on arvioinut, että Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen vaatii 2 500 miljardia dollaria vuosittain. Kehitysmaiden oma rahoitus ja kehitysapu eivät riitä, joten rinnalle tarvitaan esimerkiksi yrityksiä luomaan työpaikkoja, kehitysmaiden veronkeruun parantamista ja reilua kauppapolitiikkaa.

Suomen pitää tehdä osansa myös kotimaassa. Meitä koskevat erityisesti ilmastoa pilaavien päästöjen vähentäminen, kestävät tuotanto- ja kulutustavat, luonnonsuojelu sekä tuloerojen kaventaminen.

Tavoitteet kuuluvat kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille – ja myös sinulle. Koko yhteiskunta voi omalla toiminnallaan edistää ja rahoittaa kestävää kehitystä. Olemme osa yhteistä maapalloa ja vastuussa siitä, millaisessa maailmassa me kaikki elämme vuonna 2030.

Millaisessa maailmassa sinä haluat elää?

43 % tansanialaisista
on alle 15-vuotiaita.

Lähde: Human Rights Watch

Totta vai tarua?

1. Vastuu Agenda2030:n toteuttamisesta on maailman maiden hallituksilla?

Katso vastaus

Totta.
Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös kuntien, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten laajaa osallistumista. (Lähde »).

2. Suomella on eniten tehtävää Agenda 2030 -tavoitteessa numero 13 eli ilmaston suojelussa?

Katso vastaus

Totta.
Suomi pärjää muiden Pohjoismaiden tavoin erinomaisesti kestävän kehityksen tavoitteissa, mutta meillä on vielä paljon tehtävää hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja esimerkiksi kierrätyksessä. (Lähde »)

3. Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja joka vuosi enemmän, kuin mitä maapallo ehtii niitä tuottaa?

Katso vastaus

Totta.
Maailman ylikulutuspäivää vietetään joka vuosi elokuun tienoilla ja Suomessa jo huhtikuussa. Silloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää vuositasolla maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. (Lähde: WWF)


YK:n kestävän kehityksen tavoitteet


Tiesitkö, että Tansaniassa…

Nachingwea, Tansania 2015. Kuva: Timo Villanen /Liike ry

Jalkapallo on koululaisten suosituin harrastus

Tansaniassa pelataan ahkerasti jalkapalloa, vaikka köyhimmillä alueilla pelivälineiden saaminen on vaikeaa. Lapset tekevät tarvittaessa pallon vaikka muovipusseista, sanomalehdistä, sukista ja narusta. Futis on edelleen poikien laji, sillä tyttöjen odotetaan auttavan koulun jälkeen kotona. Tähän on kuitenkin alettu kiinnittää huomiota, ja myös tytöille yritetään järjestää ohjattuja harjoituksia. Suomalainen kansalaisjärjestö Liike ry tukee tansanialaistyttöjen futisharrastusta ja elämänhallintaa.

Harvalla naisella on mahdollisuus vaikuttaa

Tansaniassa naisten mahdollisuudet osallistua niin perheen sisäiseen kuin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat vielä rajalliset. Myös monet naiset ja tytöt uskovat, että vain miehet voivat päättää asioista ja olla johtajia. Naisten määrä eduskunnassa ja hallituksessa on kuitenkin kasvanut sukupuolikiintiöiden avulla; parlamentin kansanedustajista 37 prosenttia on naisia. Suomi vahvistaa naisten osaamista ja osallistumista päätöksentekoon tukemalla YK:n tasa-arvojärjestön ja tansanialaisten kumppanien työtä.

Tytöt joutuvat pakenemaan turvakoteihin

Naisten sukupuolielinten silpominen on Tansaniassa kielletty lailla vuodesta 1998, mutta sitä tapahtuu edelleen. Vuonna 2018 valmistunut dokumentti Tyttäresi nimeen antaa äänen rohkealle 12-vuotiaalle tansanialaistytölle Rosielle, joka nousee kapinaan ja pakenee silpomista turvataloon. Tansaniassa tehdään yhä enemmän silpomisen vastaista työtä, jota Suomi tulee YK:n väestörahaston kautta.


Miten sinä voit vaikuttaa?

Testaa tietosi kyselyssä!


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

  Löydä oikea symboli

Puolelle luokasta jaetaan opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit, toiselle puolelle symboleiden otsikot. Oppilaat nostavat kuvansa näkyville ja etsivät oman parinsa. Parit pohtivat ensin, mitä tavoite käytännössä voisi tarkoittaa ja katsovat sitten tavoitteen kuvauksen verkkosivuilta. Lopuksi parit esittelevät tavoitteen muulle luokalle. Yhdessä luokka voi pohtia, ovatko tavoitteen sisältämät asiat kunnossa Suomessa.

  Piirrä sarjakuva

Katsokaa yhdessä Supersankarihommia-video. Valitse yksi kestävän kehityksen tavoitteista. Keksi siihen liittyvä lyhyt tarina ja piirrä se sarjakuvaksi.

Yläkoulu / lukio

  Tutustu tavoitteisiin

Opettajan valitsemat kestävän kehityksen symbolit kiinnitetään isoille papereille eri puolille luokkaa. Jokainen ryhmä valitsee yhden symbolin, jonka tavoitteeseen se haluaa perehtyä. Ryhmä kirjaa symbolin alle, mitä asioita tavoitteella halutaan parantaa. Sen jälkeen yksi ryhmäläisistä jää kertomaan tavoitteesta muille ryhmille, jotka kiertävät symbolilta toiselle. Kiertävien ryhmien tehtävänä on kirjata keinoja, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa. Lopuksi tavoitteiden saavuttamisesta keskustellaan opettajan johdolla koko luokan kanssa.

 /   Keskustelu kestävän kehityksen tavoitteista

Pohtikaa opettajan jakamissa ryhmissä kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Miten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa esimerkiksi tansanialaisnuoren elämään?
  • Mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan?
  • Miten tavoitteiden toteutuminen tai toteutumattomuus vaikuttaa omaan elämäänne?

  Onko kehitysyhteistyö hyödyllistä?

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

  • Millaista kritiikkiä kehitysyhteistyöhön on kohdistunut ja miksi?
  • Onko kritiikkiin mielestäsi syytä?
  • Mitä tapahtuisi, jos kaikki kehitysyhteistyö lopetettaisiin?