Mitä kehitysyhteistyö on?

Suomi tekee monipuolista yhteistyötä

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehittyvän maan välistä yhteistyötä. Yhteistyö perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Kussakin maassa tehdään yhteistyötä korkeintaan kolmella alalla, joita voivat olla esimerkiksi vesihuolto, opetus, metsätalous, yritystoiminta, hyvä hallinto, tietoyhteiskunta tai energia.

Alueellisella kehitysyhteistyöllä tuetaan valtionrajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista, kuten innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä toteutetaan kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, sekä kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta. Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on myös esimerkiksi Suomen tuki Global Partnership for Education -yhteistyörahastolle, joka edistää laadukasta koulutusta kehittyvissä maissa.

Euroopan unioni on yhdessä sen jäsenmaiden kanssa maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Jäsenmaana Suomi rahoittaa EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä ja on näin mukana tukemassa kehitystä eri puolilla maailmaa.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö kohdistuu usein kehittyvien maiden köyhimpien ihmisten perustarpeisiin ja oikeuksiin – opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen. Yhä tärkeämpi osa kansalaisjärjestöjen työtä on kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on hankkeita noin 70 maassa ympäri maailmaa.

Yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyötä, sillä yritysten merkitys Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa on kasvanut. Suomi esimerkiksi tukee naisten yrittäjiksi ryhtymistä sekä vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia ja kykyä käydä kauppaa niin maan sisällä kuin kansainvälisesti.

Humanitaarista apua annetaan ihmishenkien pelastamiseksi ja ihmisten hädän lievittämiseksi kriisin aikana. Kriisikohteissa esimerkiksi jaetaan ruoka-apua, huolehditaan majoituksesta, terveydenhoidosta ja vesihuollosta sekä rakennetaan kouluja ja tuetaan lasten koulunkäyntiä. Apu on tasapuolista, puolueetonta ja riippumatonta.

Suomalaisen yhteiskunnan monet eri toimijat osallistuvat kehitysyhteistyöhön. Näitä ovat muun muassa ministeriöt, valtion laitokset, kunnat, korkeakoulut, tutkijat, viestintäalan ammattilaiset ja kulttuuritoimijat.

Uudemmasta päästä keinoja tukea kehittyviä maita ovat kehityspoliittiset finanssisijoitukset. Ne ovat lainoja ja sijoituksia, joihin sijoitettu raha halutaan saada takaisin tuottoa tuottaneena. Suurin osa sijoituksista suunnataan ilmastotoimiin, kuten uusiutuvan energian tuotantoon.  Lisäksi  on tuettu verotulojen kertymistä ja työpaikkojen syntymistä erityisesti naisille.

Missä Suomi tekee kehitysyhteistyötä?

Lähes kaikki Suomen nykyiset kahdenväliset kumppanimaat kuuluvat niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin Afrikassa ja Aasiassa. Monet niistä ovat lisäksi niin kutsuttuja hauraita valtioita, jotka ovat olleet tai ovat vaarassa muuttua epävakaiksi yhteiskunniksi ja joissa avun tarve on kaikkein suurin.

Osassa Suomen kumppanimaista taas on saavutettu edistystä, ja ne ovat nousseet tai nousemassa keskitulon maiksi. Tällöin tuen määrää voidaan asteittain laskea ja keskittyä esimerkiksi jonkin tärkeän erityisosaamisen tarjoamiseen. Samalla on mahdollista lisätä kaupallista, investointi-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä sekä muidenkin alojen kanssakäymistä.

Suomen kahdenvälisiä kumppanimaita Afrikassa ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania. Keskitulotason maaksi nousseen Sambian kanssa edetään monipuolisempaan yhteistyöhön kuten kaupankäyntiin.

Aasiassa Suomi tekee kehitysyhteistyötä Nepalissa. Afganistania ja Myanmaria tuetaan humanitaarisen avun kautta ja jälkimmäisessä tehdään myös rajoitetusti kehitysyhteistyötä. Alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi on siirtynyt kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Suomi tukee myös Palestiinalaisaluetta, Syyrian konfliktin kestävää ratkaisua, Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta sekä Keski-Aasian köyhimpiä maita Kirgisiaa, Tadžikistania ja Uzbekistania.