Runana, Kenia 2015. Kuva: Alex Kamweru/UM

Kehitysyhteistyö luo mahdollisuuksia hyvään elämään

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään elämään: elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin. Maailmassa on  tapahtunut viime vuosikymmeninä näissä asioissa paljon kehitystä.

Hyvin monille ihmisille köyhyys ja eriarvoisuus ovat silti yhä arkipäivää. Maailmanlaajuiset kriisit ja ilmastonmuutos koettelevat erityisesti köyhimpiä maita ja niiden haavoittuvimpia kansalaisia.

Kehitysyhteistyö on käytännön työtä, jolla kehityspolitiikan tavoitteita edistetään. Suomi tekee yhteistyötä suoraan kehitysmaiden kanssa sekä yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös esimerkiksi yritysten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

Parhaiten kestäviä tuloksia saadaan, kun toimitaan kehitysmaan omien suunnitelmien mukaisesti ja maan omaa osaamista vahvistaen. Kaikessa kehitysyhteistyössä otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Kehitysyhteistyö tähtää siihen, että ihmiset saavat puhdasta vettä ja energiaa, yhä useampi oppii lukemaan ja kirjoittamaan, naisten ja tyttöjen asema paranee, terveys, turvallisuus ja työllisyys kohenevat ja korruptio vähenee.

Kehitysyhteistyön lisäksi Suomi antaa humanitaarista apua, jolla pelastetaan ihmishenkiä ja lievitetään hätää kriisialueilla. Apu voi olla esimerkiksi ruokaa, vettä, hätämajoitusta, terveydenhoitoa tai koulunkäynnin järjestämistä.

Monien konfliktien taustalla on ihmisten toivottomuutta ja kamppailua perustarpeiden puolesta. Köyhimpien maiden kansalaisten elinolojen kohentaminen tukee myös maailman vakautta ja rauhaa.

Suomikin sai apua muilta mailta sotien jälkeen, kun pulaa oli kaikesta. Nyt on meidän vuoromme auttaa.

Vain 61 %
pakolaislapsista käy koulua

Lähde: UNHCR

Totta vai tarua?

1. Vauraiden maiden ihmiset tuottavat ruokajätettä lähes yhtä paljon kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tuotetaan ruokaa.

Katso vastaus

Totta.
Hävikki voitaisiin puolittaa tehostamalla ruokaketjujen toimintaa, eli sitä miten ruoka kuljetetaan tuotannosta ihmisille. Näin säästyvä ruoka riittäisi energiasisältönsä puolesta miljardin ihmisen ruokkimiseen.
(Lähde: Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Gaudeamus.)

2. Kaikkien koulutus ja terveys paranevat, kun valtiolla on paljon rahaa.

Katso vastaus

Tarua.
Vauraissa maissa hyvinvointi voi jakautua epätasaisesti. On tärkeää tarkastella myös maiden inhimillistä kehitystä eli sitä, voivatko kaikki ihmiset elää mielekästä elämää. Inhimillinen kehitys sisältää koulutuksen ja terveyden lisäksi muun muassa vapautta, demokratiaa ja työtä. (Lähde »)

3. Suomi tukee kehitysyhteistyöllä vain kaikkein köyhimpiä maita.

Katso vastaus

Tarua.
Osa Suomen tukemista maista on noussut tai on nousemassa keskituloisiksi. Silloin tukea voidaan asteittain laskea, keskittyä esimerkiksi jonkin tärkeän erityisosaamisen tarjoamiseen ja siirtyä kohti tasavertaista yhteistyötä eri aloilla.


Tiesitkö, että Nepalissa…

Kathmandu 2016, Nepal. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Koulunkäynti muuttuu tasa-arvoisemmaksi

Vuonna 2013 ensi kertaa yhtä moni tyttö kuin poika kävi koulua Nepalissa. Osalla lapsista koulu voi kuitenkin jäädä kesken pitkän koulumatkan, työnteon ja rahanpuutteen vuoksi. Noin 70 prosenttia lapsista käy peruskoulun loppuun. Kouluun pääsy ei valitettavasti vielä takaa oppimista. Siksi Suomen tuella on kehitetty Nepalin opetussuunnitelmia ja uusia oppimateriaaleja kouluihin opettajien työn tueksi ja opetuksen laadun parantamiseksi.

Yhä useampi pääsee kotona ja koulussa vessaan

Ajattelepa, jos koulussa ei olisi vessoja, vaan välitunnilla pitäisi käydä asioillaan puskassa. Vielä vuosituhannen alussa vain reilu neljännes nepalilaista pääsi käyttämään kunnollista käymälää. Tilanne kodeissa ja kouluissa on kuitenkin parantunut tällä vuosituhannella tehokkaasti, paljolti Suomen ansiosta: sanitaation piirissä oli vuonna 2018 lähes 98 prosenttia Nepalista.

Partiossa tytöt pääsevät tekijöiksi

Nepalissa on yli 50 000 partiolaista, joista tyttöjä on lähes yhtä paljon kuin poikia. He myös opettelevat samoja taitoja. Partioliike edistää Nepalissa tasa-arvoa ja lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia. Myös Suomen partiolaiset ovat tehneet nepalilaisten kanssa yhteistyötä. Kun Nepalissa tapahtui tuhoisa maanjäristys vuonna 2015, paikalliset partiolaiset osallistuivat avustustöihin ja onnistuivat pelastamaan satoja ihmisiä raunioista.


Suomi tekee monipuolista yhteistyötä

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehitysmaan välistä yhteistyötä. Yhteistyö perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Kussakin maassa tehdään yhteistyötä korkeintaan kolmella alalla, joita voivat olla esimerkiksi vesihuolto, opetus, metsätalous, yritystoiminta, hyvä hallinto, tietoyhteiskunta tai energia.

Alueellisella kehitysyhteistyöllä tuetaan valtionrajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista kuten  innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä toteutetaan kansainvälisten järjestöjen kuten YK:n sekä kehitysrahoituslaitosten kuten Maailmanpankin kautta. Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia.

Euroopan unioni on yhdessä sen jäsenmaiden kanssa maailman suurin kehitysavun antaja. Jäsenmaana Suomi rahoittaa EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä ja on näin mukana tukemassa kehitystä eri puolilla maailmaa.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö kohdistuu usein kehitysmaiden köyhimpien perustarpeisiin ja oikeuksiin – opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen. Yhä tärkeämpi osa kansalaisjärjestöjen työtä on kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on hankkeita yli sadassa maassa ympäri maailmaa.

Yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyötä, sillä yritysten merkitys Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa on kasvanut. Suomi esimerkiksi tukee naisten yrittäjiksi ryhtymistä sekä vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia ja kykyä käydä kauppaa niin maan sisällä kuin kansainvälisesti.

Humanitaarista apua annetaan ihmishenkien pelastamiseksi ja ihmisten hädän lievittämiseksi kriisin aikana. Kriisikohteissa esimerkiksi jaetaan ruoka-apua, huolehditaan majoituksesta, terveydenhoidosta ja vesihuollosta sekä rakennetaan kouluja ja tuetaan lasten koulunkäyntiä. Apu on tasapuolista, puolueetonta ja riippumatonta.

Suomalaisen yhteiskunnan monet eri toimijat osallistuvat kehitysyhteistyöhön. Näitä ovat muun muassa ministeriöt, valtion laitokset, kunnat, korkeakoulut, tutkijat, viestintäalan ammattilaiset ja kulttuuritoimijat.

Missä Suomi tekee kehitysyhteistyötä?

Lähes kaikki Suomen kumppanimaat kuuluvat niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin Afrikassa ja Aasiassa (LDC-maat). Monet niistä ovat lisäksi niin kutsuttuja hauraita valtioita, jotka ovat olleet tai ovat vaarassa muuttua epävakaiksi yhteiskunniksi ja joissan avun tarve on kaikkein suurin.

Osassa Suomen kumppanimaista taas on saavutettu edistystä, ja ne ovat nousseet tai nousemassa keskitulon maiksi. Tällöin tuen määrää voidaan asteittain laskea ja keskittyä esimerkiksi jonkin tärkeän erityisosaamisen tarjoamiseen. Samalla on mahdollista lisätä kaupallista, investointi- sekä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja muidenkin alojen kanssakäymistä.

Suomen kahdenvälisiä kumppanimaita Afrikassa ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania. Sambia on keskitulotason maa; sen kanssa edetään monipuolisempaan yhteistyöhön kuten kaupankäyntiin. Pienimuotoista tukea annetaan myös Eritrealle.

Aasiassa Suomi tukee Afganistania, Myanmar/Burmaa ja Nepalia. Alemman keskitulon maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Suomi tukee myös Palestiinalaisaluetta, Syyrian ja Irakin konflikteista kärsivien alueiden kantokyvyn vahvistamista, Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta sekä Keski-Aasian köyhimpiä maita Kirgisiaa ja Tadžikistania.


Miten sinä voit vaikuttaa?


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

 /   Miksi on tärkeää päästä kouluun?

Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Pohtikaa yhdessä:

  • Miksi koulu jää monelta nepalilaiselta lapselta kesken?
  • Miten koulun keskeyttäminen vaikuttaa esimerkiksi 12-vuotiaan nepalilaistytön elämään?
  • Mitkä asiat takaavat sen, että oppilas oppii koulussa?

  Näytelkää esimerkki kehitysyhteistyöstä

Keksikää yhdessä pieni näytelmä, joka kertoo siitä, miten kehitysyhteistyön avulla saadaan ihmisille paremmat elinolot. Näytelmä voi liittyä vaikkapa koulunkäyntiin, maanviljelyyn, uusiutuvan energian tai teknisten sovellusten käyttöön tai tyttöjen aseman parantamiseen. Taustaksi voitte tutustua oikeisiin esimerkkeihin.

Yläkoulu / lukio

  Meneekö apu perille?

Ottakaa selvää:

  • Miten kehitysyhteistyön tuloksellisuutta seurataan?
  • Miksi kehitysyhteistyöhankkeet eivät aina toteudu odotusten mukaisesti?
  • Miten muuten kuin kehitysyhteistyön avulla vauraista maista voidaan tukea kehitysmaita?

  Kehitysyhteistyön monet muodot

Jakaantukaa pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä ottaa selvää yhdestä kehitysyhteistyön toimintamuodosta (Kahdenvälinen yhteistyö, yksityissektori, kansalaisjärjestöt, YK-järjestöt, kehityspankit, EU).

  • Mistä lähteistä rahoitus tulee?
  • Millaisiin ongelmiin voidaan puuttua tällä kehitysyhteistyön muodolla, ja mihin se ei mielestänne sovellu?
  • Etsikää esimerkkejä toimintamuodon käytöstä ja saavutetuista tuloksista.

Lopuksi ryhmät esittelevät toisille tuloksensa.