Suomi kehitysyhteistyössä

Kehitysyhteistyö luo mahdollisuuksia hyvään elämään

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään elämään: elinkelpoiseen ympäristöön, koulutukseen, turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja vaikutusmahdollisuuksiin. Maailmassa on  tapahtunut viime vuosikymmeninä näissä asioissa paljon kehitystä.

Hyvin monille ihmisille köyhyys ja eriarvoisuus ovat silti yhä arkipäivää. Maailmanlaajuiset kriisit ja ilmastonmuutos koettelevat erityisesti köyhimpiä maita ja niiden haavoittuvimpia kansalaisia.

Kehitysyhteistyö on käytännön työtä, jolla kehityspolitiikan tavoitteita edistetään. Suomi tekee yhteistyötä suoraan kehittyvien maiden kanssa sekä yhdessä kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kehitysyhteistyövaroin tuetaan myös esimerkiksi yritysten ja julkisten toimijoiden kuten korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Parhaiten kestäviä tuloksia saadaan, kun toimitaan kehittyvän maan omien suunnitelmien mukaisesti ja maan omaa osaamista vahvistaen. Kaikessa kehitysyhteistyössä otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvo, ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Kehitysyhteistyö tähtää siihen, että ihmiset saavat puhdasta vettä ja energiaa, yhä useampi oppii lukemaan ja kirjoittamaan, naisten ja tyttöjen asema paranee, terveys, turvallisuus ja työllisyys kohenevat ja korruptio vähenee.

Kehitysyhteistyön lisäksi Suomi antaa humanitaarista apua, jolla pelastetaan ihmishenkiä ja lievitetään hätää kriisialueilla. Apu voi olla esimerkiksi ruokaa, vettä, hätämajoitusta, terveydenhoitoa tai koulunkäynnin järjestämistä.

Monien konfliktien taustalla on ihmisten toivottomuutta ja kamppailua perustarpeiden puolesta. Köyhimpien maiden kansalaisten elinolojen kohentaminen tukee niin Suomen kuin koko maailman vakautta ja rauhaa.

Suomikin sai apua muilta mailta sotien jälkeen, kun pulaa oli kaikesta. Nyt on meidän vuoromme auttaa.

Vain 52 %
pakolaislapsista käy koulua.

Lähde: UNHCR

Totta vai tarua?

Kysymys

Tarua.
Vauraissa maissa hyvinvointi voi jakautua epätasaisesti. On tärkeää tarkastella myös maiden inhimillistä kehitystä eli sitä, voivatko kaikki ihmiset elää mielekästä elämää. Inhimillinen kehitys sisältää koulutuksen ja terveyden lisäksi muun muassa vapautta, demokratiaa ja työtä.

Kysymys

Tarua.
Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti, usean vuoden tähtäimellä. Humanitaarinen apu puolestaan on lyhytkestoista hätäapua, kuten ruokapaketteja, ihmishenkien säästämiseksi luonnonmullistusten tai sotatoimien yllättäessä.

Kysymys

Totta.
YK:ssa sovitun tavoitteen mukaan teollisuusmaiden kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetaso on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Enemmistö maista ei kuitenkaan yllä tavoitteeseen. Vuonna 2021 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 0,5 prosenttia bruttokansantulostaan.


Tiesitkö, että Nepalissa…

Koulunkäynti muuttuu tasa-arvoisemmaksi

Nepalissa koulunkäynti lisääntyi 2010-luvulla niin, että nyt suurin piirtein yhtä moni tyttö kuin poika käy koulua. Osalla lapsista koulu voi kuitenkin jäädä kesken pitkän koulumatkan, työnteon ja rahanpuutteen vuoksi. Noin 70 prosenttia lapsista käy peruskoulun loppuun. Kouluun pääsy ei valitettavasti vielä takaa oppimista. Siksi Suomen tuella on kehitetty Nepalin opetussuunnitelmia ja uusia oppimateriaaleja kouluihin opettajien työn tueksi ja opetuksen laadun parantamiseksi.

Yhä useampi pääsee kotona ja koulussa vessaan

Ajattelepa, jos koulussa ei olisi vessoja, vaan välitunnilla pitäisi käydä asioillaan puskassa. Vielä vuosituhannen alussa vain reilu neljännes nepalilaisista pääsi käyttämään kunnollista käymälää. Tilanne kodeissa ja kouluissa on kuitenkin parantunut tällä vuosituhannella tehokkaasti, paljolti Suomenkin ansiosta. Nyt kaikilla on käytettävissään vessa kodin lähellä, ja useimmissa kouluissakin on kunnon käymälät ja käsienpesupaikka.

Partiossa tytöt pääsevät tekijöiksi

Nepalissa on yli 50 000 partiolaista, joista tyttöjä on lähes yhtä paljon kuin poikia. He myös opettelevat samoja taitoja. Partioliike edistää Nepalissa tasa-arvoa ja lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia. Myös Suomen partiolaiset ovat tehneet nepalilaisten kanssa yhteistyötä. Kun Nepalissa tapahtui tuhoisa maanjäristys vuonna 2015, paikalliset partiolaiset osallistuivat avustustöihin ja onnistuivat pelastamaan satoja ihmisiä raunioista.

Hymyilevä nepalilainen partiolaistyttö torilla Kathmandussa
Kathmandu 2016, Nepal. Kuva: Hanna Päivärinta/UM

Video: Kehityspolitiikalla rakennetaan parempaa maailmaa

Sinun täytyy hyväksyä markkinointievästeet, jotta voit katsoa tätä upotettua videosisältöä. Tai katso video täältä.

Podcast: Suomi on pieni mutta periaatteellinen kehitysyhteistyöntekijä

Asiantuntijan haastattelu kehitysyhteistyöstä
Sinun täytyy hyväksyä markkinointievästeet, jotta voit kuunnella tätä podcastia. Tai vaihtoehtoisesti kuunnella se täältä.

Suomi tekee monipuolista yhteistyötä

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehittyvän maan välistä yhteistyötä. Yhteistyö perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Kussakin maassa tehdään yhteistyötä korkeintaan kolmella alalla, joita voivat olla esimerkiksi vesihuolto, opetus, metsätalous, yritystoiminta, hyvä hallinto, tietoyhteiskunta tai energia.

Alueellisella kehitysyhteistyöllä tuetaan valtionrajat ylittävien ongelmien ratkaisua ja alueellista yhdentymistä. Suomi rahoittaa ja toteuttaa alueellista yhteistyötä monilla aloilla, joilla Suomella on erityisosaamista, kuten innovaatiotoiminta, rauhanrakentaminen, vammaisten oikeudet, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä toteutetaan kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, sekä kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta. Suomi panostaa erityisesti YK-järjestöihin, jotka edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia. Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on myös esimerkiksi Suomen tuki Global Partnership for Education -yhteistyörahastolle, joka edistää laadukasta koulutusta kehittyvissä maissa.

Euroopan unioni on yhdessä sen jäsenmaiden kanssa maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Jäsenmaana Suomi rahoittaa EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä ja on näin mukana tukemassa kehitystä eri puolilla maailmaa.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö kohdistuu usein kehittyvien maiden köyhimpien ihmisten perustarpeisiin ja oikeuksiin – opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen. Yhä tärkeämpi osa kansalaisjärjestöjen työtä on kehittyvien maiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on hankkeita noin 70 maassa ympäri maailmaa.

Yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeä osa Suomen kehitysyhteistyötä, sillä yritysten merkitys Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisessa on kasvanut. Suomi esimerkiksi tukee naisten yrittäjiksi ryhtymistä sekä vahvistaa yritysten toimintamahdollisuuksia ja kykyä käydä kauppaa niin maan sisällä kuin kansainvälisesti.

Humanitaarista apua annetaan ihmishenkien pelastamiseksi ja ihmisten hädän lievittämiseksi kriisin aikana. Kriisikohteissa esimerkiksi jaetaan ruoka-apua, huolehditaan majoituksesta, terveydenhoidosta ja vesihuollosta sekä rakennetaan kouluja ja tuetaan lasten koulunkäyntiä. Apu on tasapuolista, puolueetonta ja riippumatonta.

Suomalaisen yhteiskunnan monet eri toimijat osallistuvat kehitysyhteistyöhön. Näitä ovat muun muassa ministeriöt, valtion laitokset, kunnat, korkeakoulut, tutkijat, viestintäalan ammattilaiset ja kulttuuritoimijat.

Uudemmasta päästä keinoja tukea kehittyviä maita ovat kehityspoliittiset finanssisijoitukset. Ne ovat lainoja ja sijoituksia, joihin sijoitettu raha halutaan saada takaisin tuottoa tuottaneena. Suurin osa sijoituksista suunnataan ilmastotoimiin, kuten uusiutuvan energian tuotantoon.  Lisäksi  on tuettu verotulojen kertymistä ja työpaikkojen syntymistä erityisesti naisille.

Missä Suomi tekee kehitysyhteistyötä?

Kartta Suomen tukemista kumppanimaista. Avaa kartta suurempana.

Lähes kaikki Suomen nykyiset kahdenväliset kumppanimaat kuuluvat niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin Afrikassa ja Aasiassa. Monet niistä ovat lisäksi niin kutsuttuja hauraita valtioita, jotka ovat olleet tai ovat vaarassa muuttua epävakaiksi yhteiskunniksi ja joissa avun tarve on kaikkein suurin.

Osassa Suomen kumppanimaista taas on saavutettu edistystä, ja ne ovat nousseet tai nousemassa keskitulon maiksi. Tällöin tuen määrää voidaan asteittain laskea ja keskittyä esimerkiksi jonkin tärkeän erityisosaamisen tarjoamiseen. Samalla on mahdollista lisätä kaupallista, investointi-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä sekä muidenkin alojen kanssakäymistä.

Suomen kahdenvälisiä kumppanimaita Afrikassa ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania. Keskitulotason maaksi nousseen Sambian kanssa edetään monipuolisempaan yhteistyöhön kuten kaupankäyntiin.

Aasiassa Suomi tekee kehitysyhteistyötä Nepalissa. Afganistania ja Myanmaria tuetaan humanitaarisen avun kautta ja jälkimmäisessä tehdään myös rajoitetusti kehitysyhteistyötä. Alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi on siirtynyt kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Suomi tukee myös Palestiinalaisaluetta, Syyrian konfliktin kestävää ratkaisua, Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta sekä Keski-Aasian köyhimpiä maita Kirgisiaa, Tadžikistania ja Uzbekistania.



Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Koko luokan tehtävä: Mitä kehitysyhteistyö on käytännössä?

Katsokaa sivulla olevista videolinkeistä ainakin kaksi videota, jotka kertovat Suomen kehitysyhteistyöstä. Keskustelkaa yhdessä:

  • Keitä ihmisiä videolla näkyy?
  • Mitä ongelmia videossa pyritään ratkaisemaan?
  • Mitä video kertoo kehitysyhteistyön tuloksista?

Ryhmätehtävä: Näytelkää esimerkki kehitysyhteistyöstä

Keksikää yhdessä pieni näytelmä, joka kertoo siitä, miten kehitysyhteistyön avulla saadaan ihmisille paremmat elinolot. Näytelmä voi liittyä vaikkapa koulunkäyntiin, maanviljelyyn, uusiutuvan energian tai teknisten sovellusten käyttöön tai tyttöjen aseman parantamiseen. Taustaksi voitte tutustua oikeisiin esimerkkeihin.

Yläkoulu / lukio

Koko luokan tehtävä: Kehitysapu vai kehitysyhteistyö?

Keskustelkaa yhdessä, millaisia mielikuvia teille tulee sanoista ”kehitysapu” ja ”kehitysyhteistyö”. Pohtikaa, miksi ”kehitysyhteistyö” on nykyisin suositeltavampi sana käyttää kuin ”kehitysapu”?

Paritehtävä: Tuottaako kehitysyhteistyö tuloksia?

Ottakaa selvää:

  • Miten kehitysyhteistyön tuloksellisuutta seurataan?
  • Miksi kehitysyhteistyöhankkeet eivät aina toteudu odotusten mukaisesti?
  • Miten muuten kuin kehitysyhteistyön avulla vauraista maista voidaan tukea kehittyviä maita?

 Ryhmätehtävä: Kehitysyhteistyön monet muodot

Jakaantukaa pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä ottaa selvää yhdestä kehitysyhteistyön toimintamuodosta (kahdenvälinen yhteistyö, yksityissektori, kansalaisjärjestöt, YK-järjestöt, kehityspankit, EU).

  • Mistä lähteistä rahoitus tulee?
  • Millaisiin ongelmiin voidaan puuttua tällä kehitysyhteistyön muodolla, ja mihin se ei mielestänne sovellu?
  • Etsikää esimerkkejä toimintamuodon käytöstä ja saavutetuista tuloksista.

Lopuksi ryhmät esittelevät toisille tuloksensa.


Close Bitnami banner
Bitnami