Maailma muuttuu paremmaksi

Moni ajattelee, että maailma on kurjemmassa jamassa kuin se todellisuudessa onkaan. Uutisvirtaa hallitsee ihmisten hätä koronaviruksesta, ilmastonmuutoksesta, konflikteista ja katastrofeista.

Pitkällä aikavälillä maailma on kuitenkin monilta osin muuttunut ja muuttuu paremmaksi. Ihmiskunta elää nyt terveemmin ja vauraammin kuin koskaan aiemmin. Tässä muutama esimerkki kehityksestä:

  • Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailman väestöstä on puolittunut 25 viime vuoden aikana. Silti maailmassa arvioidaan yli 700 miljoonan ihmisen elävän edelleen äärimmäisessä köyhyydessä eli alle kahdella eurolla päivässä.
  • Peruskoulun aloittaa yli 90 prosenttia lapsista. Myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa on edistytty: sataa ekaluokkalaista poikaa kohti koulun aloittaa 95 tyttöä.
  • Puhdasta vettä on saatavilla useammalla kuin neljällä viidestä maailman asukkaasta.
  • Syntyneiden lasten eloonjäämismahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin syntymäpaikasta riippumatta.

Muuttuuko maailma siis koko ajan paremmaksi paikaksi? On mahdollista, että elämme vuonna 2030 entistä paremmassa maailmassa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan se vaatii paljon määrätietoisia tekoja ja suuria poliittisia päätöksiä. 

Koronapandemia uhkaa aiemmin saavutettuja hyviä kehitystuloksia. Köyhyys ja nälkä lisääntyvät, koska työpaikkoja häviää. Silloin köyhimmillä ihmisillä ei ole enää rahaa ostaa ruokaa. Rajoitusten vuoksi lasten koulunkäynti on saattanut katketa.

Vaikka eriarvoisuus viime vuosikymmenten aikana maiden välillä on vähentynyt, maiden sisällä se on kasvanut. Tavoitteiden saavuttaminen on kaikkien maiden vastuulla, myös Suomen. 

Kehitys merkitsee kestävää ja myönteistä muutosta sekä valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä ihmisten elämässä. Se ilmenee muun muassa luku- ja kirjoitustaidon, terveyden, koulutuksen, työllisyyden ja turvallisuuden parantumisena.

Kehityksen edellytyksenä on, että yhteiskunta toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Köyhimpien maiden kehitystä tukemalla voidaan ehkäistä konflikteja ja siten tukea maailman vakautta ja rauhaa eli lisätä myös Suomen turvallisuutta. Koronapandemian aikana tämä on erityisen tärkeää.

Millaisia uutisia katsomme vuonna 2030?

2,3 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan juomaveden piiriin vuoden 1990 jälkeen.

Totta vai tarua?

Kysymys

Totta.
Keskimääräinen elinikä on noussut 20 vuotta 1960-luvulta lähtien, mutta erot maiden välillä ja maiden sisällä ovat suuria. Suomessa eletään keskimäärin yli 20 vuotta pidempään kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
(Lähde: Muuttuuko maailma paremmaksi?).

Kysymys

Totta.
Vuonna 1987 tehty sopimus, Montrealin pöytäkirja, rajoitti otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja otsonikato pysähtyi. Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen toipumisen toivotaan alkavan 2020-luvulla.
(Lähde)

Kysymys

Tarua.
Useiden vuosituhattavoitteiden kohdalla kehitys oli ennakoitua nopeampaa, mutta ympäristön kestävyyttä koskevassa tavoitteessa ei saavutettu myönteistä tulosta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. (Lähde).


Tiesitkö, että Mosambikissa…

Myös tytöt pääsevät nyt kouluun

Hyviä uutisia: Mosambikissa peruskoulun aloittaa 90 prosenttia lapsista, ja erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Opetuksen laatu on edelleen haaste eivätkä oppimistulokset ole tarpeeksi hyviä: luokkakoot ovat suuria ja opettajat usein epäpäteviä tai poissa. Koulu ja opinnot jäävät kesken erityisesti tytöillä. Vain joka kymmenes tyttö käy lukion ja joka sadas jatkaa korkeakouluun.

Puolet tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana

Mosambikilaiset tytöt menevät naimisiin ja saavat lapsia nuorina. Perinteisillä sukupuolirooleilla on maassa edelleen vahva asema. Lapsiavioliitot ovat lailla kiellettyjä, mutta poikkeustapauksissa tytöt voivat mennä naimisiin jo 16-vuotiaina vanhempien suostumuksella. Lain rikkomisesta ei seuraa rangaistusta, ja miltei puolet tytöistä on naimisissa ennen kuin täyttää 18 vuotta. (Lähde: Girls Not Brides)

Marrabenta rap tanssittaa nuoria

Marrabenta on Mosambikin pääkaupungissa Maputossa keksitty tanssimusiikin laji. Se on sekoitus kansanmusiikkia ja länsimaista populaarimusiikkia, ja marrabenta rap lisää sekaan vielä rap-musiikin. Käy katsomassa YouTubessa hakusanoilla marrabenta ja marrabenta rap, mitä nuoret kuuntelevat toisella puolella maapalloa!

Mosambilainen polkupyöräilevä nuori esittelee kiinnipitämäänsä kanaa
Mocuba, Mosambik 2012. Kuva: Liisa Takala/UM

Suomen kehitysyhteistyön tuloksia

Lapsille kouluja ja opetusta

Suomen opetusalan kehitysyhteistyö keskittyy perusopetukseen. Koulutuksen laatua parannetaan opettajia kouluttamalla ja opetussuunnitelmia kehittämällä. Suomelle on tärkeää, että myös vähemmistöt ja erityistä tukea tarvitsevat, kuten vammaiset lapset, pääsevät kouluun. Suomen tuella:

  • on koulutettu Etiopiaan yli 7 000 opettajaa vuosina 2013–2017
  • Mosambikissa on tuettu äidinkielellä annettavaa opetusta, sillä vain joka kymmenes lapsi osaa kouluissa käytettävää portugalia.
  • Nepalissa luotiin oppimisen arviointijärjestelmä, jonka ansiosta saadaan tietoa  oppimistuloksista. Opetusta on kehitetty oppilaskeskeiseksi ja työelämätaidot ovat mukana opetussuunnitelmissa.

Vettä ja vessoja

Suomi on tehnyt vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyötä 1980-luvulta alkaen. Nyt maailmassa on:

  • 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat päässeet parannetun vesihuollon piiriin Suomen tuella vuosina 2014–2017.
  • vähemmän lapsikuolleisuutta parantuneen hygieniatason ansiosta. Nepalissa alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt kolmasosaan vuoden 1990 tasosta.
  • enemmän ihmisiä, jotka pääsevät päättämään maansa ja alueensa vesivarojen käytöstä.

Tukea kaupankäyntiin

Kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä Suomi vahvistaa muun muassa kehitysmaiden tuotantoa, taloudellista rakennetta ja ulkomaankaupan mahdollisuuksia. Vuosina 2015–2018 Suomen tuella:

  • luotiin kehitysmaihin noin 28 500 uutta työpaikkaa, joista 48 prosenttia naisille.
  • tuettiin ja koulutettiin yli 16 000 ihmistä yritystoiminnan aloittamisessa.  
  • tuhannet vammaiset saivat työtä ja toimeentuloa muun muassa pienyrittäjinä
  • jopa 120 000 naista sai oikeuden sairaus- ja äitiysvapaaseen ja eläkkeeseen Mosambikissa.


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Paritehtävä: Hyviä ja huonoja uutisia

Etsikää opettajan ohjeiden mukaan lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?

Koko luokan tehtävä: Mitä kuvat kertovat?

Katsokaa kuvia eri puolilta maailmaa. Keskustelkaa, mikä kuvista voisi olla myös muualta kuin kehitysmaasta. Miksi? Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehitysmaassa asuvan kouluikäisen lapsen elämässä on kuin Suomessa.

Yläkoulu /lukio

Koko luokan tehtävä: Miltä Eurooppa, Afrikka ja Aasia näyttävät vuonna 2030?

Pohtikaa ryhmässä, miten esimerkiksi koulutustason nousu, robotit ja väestökehitys vaikuttavat kehitykseen yleisesti tai tietyssä maassa. Ketkä hyötyvät kehityksestä, ketkä eivät? Pohtikaa koko luokan kanssa keinoja, joilla hyvä kehitys voidaan taata.

Paritehtävä: Pakolaisleirejä ennätysmäärä

Ottakaa selvää:

  • Mitkä asiat selittävät sen, että ennätysmäärä ihmisiä on humanitaarisen avun tarpeessa?
  • Mitä eroa on kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla?
  • Mitkä maailman maat ottavat vastaan eniten pakolaisia?

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Kehitystä kumppanimaassa

Valitkaa kartalta yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ottakaa selvää:

  • Millaista kehitystä maassa on tapahtunut?
  • Miten Suomi on tukenut maan kehitystä?
  • Millaista tukea maa vielä tarvitsee?