Maailma muuttuu paremmaksi

Moni ajattelee, että maailma on kurjemmassa jamassa kuin se todellisuudessa onkaan. Uutisvirtaa hallitsee ihmisten hätä koronaviruksesta, ilmastonmuutoksesta, konflikteista ja katastrofeista.

Pitkällä aikavälillä maailma on kuitenkin monilta osin muuttunut paremmaksi. Ihmiskunta elää nyt terveemmin ja vauraammin kuin koskaan aiemmin. Tässä muutama esimerkki kehityksestä:

  • Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus maailman väestöstä on puolittunut viimeisten 20 vuoden aikana. Silti maailmassa arvioidaan yli 700 miljoonan ihmisen elävän edelleen äärimmäisessä köyhyydessä eli alle kahdella eurolla päivässä.
  • Peruskoulun aloittaa yli 90 prosenttia lapsista. Myös sukupuolten välisessä tasa-arvossa on edistytty: koulun aloittaa lähes yhtä moni tyttö kuin poika.
  • Puhdasta juomavettä on saatavilla noin kolmella neljästä maailman asukkaasta.
  • Syntyneiden lasten eloonjäämismahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan aiemmin syntymäpaikasta riippumatta.

Muuttuuko maailma siis koko ajan paremmaksi paikaksi? On mahdollista, että elämme vuonna 2030 entistä paremmassa maailmassa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan se vaatii paljon määrätietoisia tekoja ja suuria poliittisia päätöksiä. 

Koronapandemia uhkaa aiemmin saavutettuja hyviä kehitystuloksia. Köyhyys ja nälkä ovat lisääntyneet, koska työpaikkoja on hävinnyt. Tämän seurauksena köyhimmillä ihmisillä ei ole enää rahaa ostaa ruokaa. Lasten koulunkäynti on saattanut katketa.

Vaikka eriarvoisuus viime vuosikymmenten aikana maiden välillä on vähentynyt, maiden sisällä se on kasvanut. Eriarvoisuuden vähentämisen tavoite koskee kaikkia maita, myös Suomea. 

Kehitys merkitsee kestävää ja myönteistä muutosta sekä valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä ihmisten elämässä. Se ilmenee muun muassa luku- ja kirjoitustaidon, terveyden, koulutuksen, työllisyyden ja turvallisuuden parantumisena.

Kehityksen edellytyksenä on, että yhteiskunta toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Köyhimpien maiden kehitystä tukemalla voidaan ehkäistä konflikteja ja siten tukea maailman vakautta ja rauhaa – eli lisätä myös Suomen turvallisuutta. Koronapandemian aikana tämä on erityisen tärkeää.

Millaisia uutisia katsomme vuonna 2030?

2 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan juomaveden piiriin vuoden 2000 jälkeen.

Lähde: WHO/Unicef

Totta vai tarua?

Kysymys

Totta.
Keskimääräinen elinikä on noussut 20 vuotta 1960-luvulta lähtien, mutta erot maiden välillä ja maiden sisällä ovat suuria. Suomessa eletään keskimäärin yli 20 vuotta pidempään kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
(Lähde: Muuttuuko maailma paremmaksi?)

Kysymys

Totta.
Vuonna 1987 tehty sopimus, Montrealin pöytäkirja, rajoitti otsonia tuhoavien aineiden käyttöä ja esti otsonituhon pahenemisen. Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaava otsonikerros palautuu entiselleen noin 30 vuoden päästä.
(Lähde)

Kysymys

Tarua.
Maailman köyhistä ihmisistä 70 prosenttia asuu Afrikassa. Tilanne on huonontunut merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana. 1970-luvun alussa 17 prosenttia maailman köyhistä eli Afrikassa. (Lähde)


Tiesitkö, että Mosambikissa…

Myös tytöt pääsevät nyt kouluun

Hyviä uutisia: Mosambikissa peruskoulun aloittaa yli 90 prosenttia lapsista ja erityisesti tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt. Opetuksen laatu on edelleen haaste eivätkä oppimistulokset ole tarpeeksi hyviä: luokkakoot ovat suuria ja opettajat usein epäpäteviä tai poissa. Koulu ja opinnot jäävät kesken erityisesti tytöillä. Alakoulun käy loppuun 55 prosenttia tytöistä ja yläkoulun vain joka neljäs tyttö.

Puolet tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana

Useat mosambikilaiset tytöt joutuvat tahtomattaan naimisiin ja tulevat nuorina raskaiksi. Lapsiavioliitot ovat lailla kiellettyjä, mutta siitä huolimatta yli puolet tytöistä on naimisissa ennen 18 ikävuotta. Perinteisillä sukupuolirooleilla on Mosambikissa edelleen vahva asema. Myös köyhyys ja koulutuksen puute vaikuttavat lapsiavioliittojen yleisyyteen. (Lähde: Girls Not Brides)

Marrabenta rap tanssittaa nuoria

Marrabenta on Mosambikin pääkaupungissa Maputossa keksitty tanssimusiikin laji. Se on sekoitus kansanmusiikkia ja länsimaista populaarimusiikkia. Marrabenta rap lisää sekaan vielä rap-musiikin. Käy katsomassa YouTubessa hakusanoilla marrabenta ja marrabenta rap, mitä nuoret kuuntelevat toisella puolella maapalloa!

Mosambilainen polkupyöräilevä nuori esittelee kiinnipitämäänsä kanaa
Mocuba, Mosambik 2012. Kuva: Liisa Takala/UM

Video: Kehitysyhteistyön tuloksia: vesi ja energia

Suomen kehitysyhteistyön tuloksia

Lapsille kouluja ja opetusta

Suomen opetusalan kehitysyhteistyö keskittyy perusopetukseen. Koulutuksen laatua parannetaan opettajia kouluttamalla ja opetussuunnitelmia kehittämällä. Suomelle on tärkeää, että myös vähemmistöt ja erityistä tukea tarvitsevat, kuten vammaiset lapset, pääsevät kouluun.

Suomen tuella

  • Etiopian koulujärjestelmää on uudistettu ottamaan vammaiset paremmin huomioon. Uudistukset vaikuttavat maan kaikkien yli 36 000 alakoulun opetussuunnitteluun.
  • Mosambikissa on tuettu äidinkielellä annettavaa opetusta. Vain joka kymmenes lapsi osaa kouluissa käytettävää maan virallista kieltä portugalia.
  • Nepalissa luotiin oppimisen arviointijärjestelmä, jonka ansiosta saadaan tietoa  oppimistuloksista. Opetusta on kehitetty oppilaskeskeiseksi ja työelämätaidot ovat mukana opetussuunnitelmissa.

Vettä ja vessoja miljoonille ihmisille

Suomi on tehnyt vesi- ja sanitaatioalan kehitysyhteistyötä 1980-luvulta alkaen. Suomen vesialan kehitysyhteistyön ansiosta puhtaan veden piiriin voidaan laskea päässeen yli 10 miljoonan ihmisen. Viime vuosina yhteistyötä on tehty erityisesti Nepalissa, Etiopiassa ja Keniassa.

Suomen tuella

  • Etiopiassa vuodesta 1994 lähtien toteutetuista vesihuolto- ja sanitaatiohankkeista, eli käytännössä puhtaasta vedestä ja vessoista, on hyötynyt lähes 7 miljoonaa maaseudulla asuvaa ihmistä
  • Nepalissa toteutetut vesihankkeet ovat tuoneet 1,6 miljoonalle ihmiselle puhdasta vettä. Parantuneen hygieniatason myötä alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt 4,5-kertaisesti vuoden 1990 tasosta.
  • maailmassa on nyt enemmän ihmisiä, jotka pääsevät päättämään maansa ja alueensa vesivarojen käytöstä.

Tukea kaupankäyntiin

Kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä Suomi vahvistaa muun muassa kehittyvien maiden tuotantoa, taloudellista rakennetta ja ulkomaankaupan mahdollisuuksia.

Suomen tuella

  • luotiin vuosina 2015–2018 kehittyviin maihin noin 28 500 uutta työpaikkaa, joista 48 prosenttia naisille
  • Keniassa Mombasan sataman tavaraliikenne kulkee nyt puolet nopeammin kuin aiemmin
  • ruokaturvaa parantava etiopialainen siipikarjayritys EthioChicken työllistää suoraan noin 1 600 ihmistä sekä epäsuoraan 8 000 yrittäjää ja 24 000 nuorta
  • julkaistua digitaalista työllistymis- ja urakehityspalvelu Fuzua on käyttänyt yli 12 miljoonaa afrikkalaista nuorta.


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Paritehtävä: Hyviä ja huonoja uutisia

Etsikää opettajan ohjeiden mukaan lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?

Koko luokan tehtävä: Mitä kuvat kertovat?

Katsokaa kuvia eri puolilta maailmaa. Keskustelkaa, mikä kuvista voisi olla myös muualta kuin kehittyvästä maasta. Miksi? Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan kouluikäisen lapsen elämässä on kuin Suomessa.

Yläkoulu /lukio

Koko luokan tehtävä: Miltä Eurooppa, Afrikka ja Aasia näyttävät vuonna 2030?

Pohtikaa ryhmässä, miten esimerkiksi koulutustason nousu, robotit ja väestökehitys vaikuttavat kehitykseen yleisesti tai tietyssä maassa. Ketkä hyötyvät kehityksestä, ketkä eivät? Pohtikaa koko luokan kanssa keinoja, joilla hyvä kehitys voidaan taata.

Paritehtävä: Pakolaisleirejä enemmän kuin koskaan

Ottakaa selvää:

  • Mitkä asiat selittävät sen, että aiempaa suurempi määrä ihmisiä on humanitaarisen avun tarpeessa?
  • Mitä eroa on kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla?
  • Mitkä maailman maat ottavat vastaan eniten pakolaisia?

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Kehitystä kumppanimaassa

Valitkaa kartalta yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ottakaa selvää:

  • Millaista kehitystä maassa on tapahtunut?
  • Miten Suomi on tukenut maan kehitystä?
  • Millaista tukea maa vielä tarvitsee?


Close Bitnami banner
Bitnami