Ruoka ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoa

Ruoka on iso arkipäiväinen asia, johon ilmastonmuutos vaikuttaa – ja joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Ruoan matka pellolta pöytään voi olla pitkä, jopa kymmeniä tuhansia kilometrejä. Ruokajärjestelmän eri vaiheet, kuten ruoantuotanto, jakelu ja kulutus, aiheuttavat ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Erityisesti naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto sekä riisin viljelystä aiheutuvat metaanipäästöt ovat ilmaston kannalta haitallisia. Hiilidioksidia vapautuu ilmaan myös, kun metsiä raivataan viljelys- ja laidunmaiksi tai polttopuiksi ruoanlaitossa.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa ja muuttaa ruoantuotantoa. Sademäärät ovat vähentyneet varsinkin Afrikassa: Itä-Afrikassa on viime vuosina ollut niin kuivaa, että miljoonat ihmiset alueella kärsivät nälästä.

Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt tuhoavat satoja, eivätkä totutut viljelymenetelmät enää tuota satoa yhtä paljon kuin aiemmin. Ilmastonmuutos lisää myös tuhohyönteisten määrää, jolloin esimerkiksi vehnästä tai riisistä saatava sato vaarantuu.

Vaikeuksiin voidaan vastata kehittämällä parempia tapoja tuottaa ruokaa muuttuneissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa kuumuutta ja kuivuutta paremmin kestävien viljelykasvien ja -lajikkeiden viljelyä sekä uudenlaisten viljelymenetelmien kokeilua ja käyttöönottoa.

Vuonna 2020 maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä kärsi nälkää. Määrä on kasvanut koronapandemian myötä. Ruokaa kuitenkin tuotetaan riittävästi; tarve ja tuotanto eivät vain kohtaa.

Monissa hyvinvoivissa maissa iso osa ruoasta päätyy jätteeksi. Suomessakin ruokahävikkiä syntyy vuosittain noin 20–25 kiloa henkilöä kohden.

Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on saatavilla riittävästi ravitsevaa ruokaa, jota voi syödä turvallisin mielin. Ruokaturvan toteutuminen edellyttää varautumista myös huonojen satovuosien kaltaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja hätätilanteisiin.

Sodat ja konfliktit voivat nekin heikentää ruokaturvaa. Ukrainan sodan seurauksena viljan tuonti vähenee useaan maahan kuten Etiopiaan ja Jemeniin. Ruuan hinnan kohoaminen tietää vaikeuksia köyhimmille ihmisille.

”Ei nälkää” on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Jotta tavoite saavutetaan, pitää ruokaa saada tuottaa kestävästi, ihmisten omaksua uusia ruokatottumuksia ja ruokahävikkiä täytyy saada vähennettyä.

Noin neljäsosa maailmanlaajuisista päästöistä liittyy ruoantuotantoon.

– IPCC

Totta vai tarua?

Kysymys

Tarua.
Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista aiheutuu maataloudesta ja eläintuotannosta. Pakkauksista ja kuljetusmatkoista syntyvät päästöt ovat kokonaisuuden kannalta pienet. (WWF)

Kysymys

Totta.
Suurin osa köyhimmistä ihmisistä on pienviljelijöitä tai maattomia maatyöläisiä. Se tekee heidän toimeentulonsa erityisen haavoittuvaksi sääolojen muutoksille. (YK, englanniksi)

Kysymys

Totta.
Nälkää näkevien määrä väheni yli kolmanneksen vuosina 2000–2019. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut nälkäisten määrän kasvuun. (FAO, englanniksi)

Nepal: Vettä riittää myös kotipuutarhoihin

Hymyilevä nepalilainen nainen esittelee suuria keräkaaleja viljelmällä vuoren rinteessä

Kun vettä riittää vain kaikkein pakottavimpiin tarpeisiin, on pakko tinkiä paljosta. Suomen vesihanke Nepalissa on tuonut monipuolisempaa ruokaa kymmenien tuhansien perheiden lautasille.

Nepalin länsiosan kylissä vettä ei ole tuhlattavaksi. Erityisesti kuivina kausina veden hakeminen useiden kilometrien takaa, vuoristopolkuja pitkin, on työlästä ja aikaa vievää. Myös lasten on täytynyt osallistua vedenhakuun koulunkäynnin sijaan.

Nepalissa ilmastonmuutos on paikoin kuivattanut ihmisille tutut vesipisteet. Vettä on jouduttu säännöstelemään tiukasti. Kokonaiselle perheelle vettä on voinut liietä vain 10 litraa päivässä eikä kasvisten viljely ole ollut mahdollista. Monien ruokavalio on koostunut pääosin linsseistä ja riisistä.

Vuodesta 2006 alkaen on Suomen ja Nepalin kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä parannettu Nepalin vesivarojen kestävää käyttöä Kaukolännessä. Yhteistyöhankkeessa on muun muassa kehitetty tapoja veden keräämiseen, säilömiseen, jakamiseen ja ruoan kasvattamiseen kotipuutarhoissa. Myös Euroopan unioni tukee yhteistyötä vuosina 2016–2022.

Hankkeen aikana jo yli 300 000 ihmistä on hyötynyt kotipuutarhojen parantuneesta tuotosta ja pystynyt lisäämään päivittäisen ruoan monipuolisuutta satokauden aikana. Lautasilta löytyy nyt entistä enemmän tomaattia, kukkakaalia, perunaa ja sieniä. Joillain alueilla viljelijät ovat pystyneet rakentamaan myös kasvihuoneita, jotka pidentävät kasvukautta perinteisen sesongin ulkopuolelle.

Viljelykoulutusten lisäksi Nepalissa kerrotaan erityisesti naisille ja tytöille monipuolisen ruokavalion terveysvaikutuksista ja opetetaan ruoanvalmistusta. Uudet viljelytavat ja vähentyneen veden tehokkaampi käyttö ovat lisänneet Nepalin syrjäseutujen ruokaturvaa ja ravinnon laatua. Perheiden lapset ovat voineet palata kouluun, kun veden hankkiminen ei enää vie aikaa entiseen tapaan.

Ilmastonmuutos & ruoka: Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?

1Etiopiassa suomalaiselta kehitysrahoitusyhtiö Finnfundilta rahoitusta saaneen siipikarjayrityksen EthioChickenin tuottamat kananmunat ja -liha monipuolistivat jopa 14 miljoonan ihmisen ruokavaliota vuonna 2020.

Suomi edistää myös pienviljelijöiden maanhallintaoikeuksia ja kestävää maataloustuotantoa Etiopiassa. Suomen tuella kehitetyllä digitaalisella järjestelmällä on yhdessä muiden avunantajien kanssa rekisteröity jo yli 10 miljoonaa viljelypalstaa Etiopian maaseudulla. Turvattu maanomistusoikeus kannustaa viljelijöitä investoimaan maatalouden tuottavuuteen, mikä parantaa ruokaturvaa.

2Myanmarissa pienviljelijät vaihtoivat oopiumunikon viljelyn kahvipensaan viljelyyn. Kahvista saatava tulo on perheille turvallisempaa kuin huumekasvi oopiumunikon. Kahvipensaat ja kylämetsät myös tasaavat alueen vesivarojen tasapainoa, jota ilmastonmuutos uhkaa. Vuoden 2021 lopussa YK:n ja Suomen tukemassa hankkeessa oli mukana yli 600 pienviljelijäperhettä Shanin osavaltiossa.

3Keniassa Mukurun slummissa kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät pientä korvausta vastaan päivittäin kiertotalousyritys Sanergyn rakentamia ekologisia kuivakäymälöitä. Sanergy kerää näihin vessoihin syntyvää jätettä, josta valmistetaan muun muassa lannoitetta. Lannoitteella parannetaan maaperän ravinteikkuutta ja maatalouden tuottavuutta, mikä edistää ruokaturvan toteutumista. Kierrätetyllä käymäläjätteellä on parannettu jo 1 000 viljelijän satoa. Sanergy on saanut rahoitusta toimintansa kehittämiseen valtion kehitysrahoituslaitokselta Finnfundilta.


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Ruokahävikki

Pohtikaa, miksi ruoan heittäminen roskiin on huono asia ilmastonmuutoksen kannalta.

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Mitä tänään syötäisiin?

Mitä kaikkia kasvisruokia olette syöneet tai haluaisitte kokeilla? Keksikää ryhmässä tai parin kanssa mahdollisimman monta! Pohtikaa, miksi kasvisruoka ja kotimainen kala ovat lihaa parempia vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen kannalta.

Yläkoulu /lukio

Yksilötehtävä: Piirrä kuva tai infograafi

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivuston aineistoon ja lisätietolinkkeihin. Selvitä, millä tavoin ilmastonmuutos liittyy ruoantuotantoon ja nälänhätään. Piirrä kynällä tai tee tietokoneen ohjelmilla aihetta havainnollistava kaavio tai infografiikka.

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Kuinka paljon ruokaa heitetään pois?

Selvittäkää, kuinka paljon Suomessa, Euroopan unionissa ja maailmassa heitetään ruokaa pois vuosittain.

  • Millaiset poisheitetystä ruoasta syntyneet ilmastopäästöt ovat verrattuna maailmanlaajuisiin kasvihuonekaasupäästöihin?
  • Mitä arkisia tapoja keksitte ruokahävikin vähentämiseksi?
Close Bitnami banner
Bitnami