Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoa

Ruoka ja erityisesti ruoantuotanto ovat isoja arkipäivän asioita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa – ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

Maatalous ja ruoantuotannon eri vaiheet aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä ja muita kasvihuonekaasuja, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Erityisesti lihan ja maitotuotteiden tuotanto on ilmaston kannalta haitallista. Hiilidioksidia vapautuu ilmaan myös, kun metsiä raivataan viljelys- ja laidunmaiksi, teollisuuden käyttöön tai polttopuiksi.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa ja muuttaa ruoantuotantoa. Sään ääri-ilmiöt tuhoavat satoja eivätkä totutut viljelytavat välttämättä enää toimi. Ilmastonmuutos tuottaa köyhyyttä, nälkää ja ilmastopakolaisuutta. Vaikeuksiin voidaan vastata kehittämällä parempia tapoja tuottaa ruokaa muuttuneissa olosuhteissa.

Maailmassa yli 821 miljoonaa ihmistä kärsii nälkää. Määrä on viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana kasvanut. Ruokaa kuitenkin tuotetaan riittävästi, tarve ja tuotanto eivät vain kohtaa. Monissa hyvinvoivissa maissa iso osa ruoasta päätyy jätteeksi.

Ruokaturvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ruokaa hyvän elämän elämiseen. Tällöin on varauduttu huonojen satovuosien kaltaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja hätätilanteisiin.

”Ei nälkää” on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Riittävän ravinnon takaamiseksi tehdään nyt erityisesti työtä. Jotta tavoite saavutetaan, ruokaa tulee tuottaa uusilla tavoilla, ihmisten tulee omaksua uusia ruokatottumuksia ja ruokahävikkiä täytyy vähentää.

Suomi tukee kehitysmaita ruokaturvan ja riittävän ravinnon tuottamisessa. Suomen tukemassa ruokaan liittyvässä kehitysyhteistyössä korostuu tutkimustyö sekä maanviljelytekniikoiden ja maataloustuotteiden laadun parantaminen.

Valtaosa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy viljelystä ja eläinten kasvatuksesta. Pakkauksista ja kuljetusmatkoista syntyy 10 % ruoan ympäristövaikutuksista.

– WWF

Totta vai tarua?

1. Ruoalla tuskin on paljon vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Katso vastaus

Tarua.
Erityisesti naudanlihan ja juustojen tuotannossa syntyy paljon päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kasvisruoan suosiminen on hyväksi ilmastolle.

2. Maailman köyhistä lähes 80 prosenttia asuu maaseudulla ja saa elantonsa maataloudesta.

Katso vastaus

Totta.
Suurin osa köyhimmistä ihmisistä on pienviljelijöitä tai maattomia maatyöläisiä. Se tekee heidän toimeentulonsa erityisen haavoittuvaksi sääolojen muutoksille.

3. Maailman nälkää näkevien määrä on lähes puolittunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Katso vastaus

Totta.
Kehityksen suunta on ollut hyvä, mutta vaaditaan vielä paljon tekoja, jotta nälkä ja aliravitsemus poistuvat maailmasta vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Nepal: Vettä riittää myös kotipuutarhoihin

Kun vettä riittää vain kaikkein pakottavimpiin tarpeisiin, on pakko tinkiä paljosta. Suomen vesihanke Nepalissa on tuonut monipuolisempaa ruokaa kymmenien tuhansien perheiden lautasille.

Nepalin länsiosan kylissä vettä ei ole tuhlattavaksi. Erityisesti kuivina kausina veden hakeminen useiden kilometrien takaa, vuoristopolkuja pitkin, on työlästä ja aikaa vievää. Myös lasten on täytynyt osallistua vedenhakuun koulunkäynnin sijaan.

Nepalissa ilmastonmuutos on paikoin kuivattanut ihmisille tutut vesipisteet, ja vettä on jouduttu säännöstelemään tiukasti. Kokonaiselle perheelle vettä on voinut liietä vain 10 litraa päivässä eikä kasvisten viljely ole ollut mahdollista. Monien ruokavalio on koostunut pääosin linsseistä ja riisistä.

Vuodesta 2010 alkaen on Suomen ja Nepalin kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä parannettu Nepalin vesivarojen kestävää käyttöä. Yhteistyöhankkeessa on muun muassa kehitetty tapoja veden keräämiseen, säilömiseen, jakamiseen ja ruoan kasvattamiseen kotiviljelmillä.

Hankkeen aikana kaikkiaan noin 33 000 perhettä Nepalin länsiosassa on perustanut oman kotipuutarhan ja pystynyt lisäämään päivittäisen ruoan monipuolisuutta satokauden aikana. Lautasilta löytyy nyt entistä enemmän tomaattia, kukkakaalia, perunaa ja sieniä. Joillain alueilla viljelijät ovat pystyneet rakentamaan myös kasvihuoneita, jotka pidentävät kasvukautta perinteisen sesongin ulkopuolelle.

Viljelykoulutusten lisäksi Nepalissa kerrotaan erityisesti naisille ja tytöille monipuolisen ruokavalion terveysvaikutuksista ja opetetaan ruoan valmistusta. Uudet viljelytavat ja vähentyneen veden tehokkaampi käyttö ovat lisänneet Nepalin syrjäseutujen ruokaturvaa ja ravinnon laatua. Perheiden lapset ovat voineet palata kouluun, kun veden hankkiminen ei enää vie aikaa entiseen tapaan.

Ilmastonmuutos & ruoka: Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?

1Keniassa ja Tansaniassa lähes 9 000 pienviljelijää testasi puiden ja ruokakasvien yhteiskasvatusta, lehmien uusia rehukasveja sekä maata ja vettä suojelevia viljelymenetelmiä. Suomi rahoitti tätä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tutkimushanketta. Tansaniassa sadat kotitaloudet ottivat käyttöön polttopuita säästävän lieden. Ratkaisu parantaa ravitsemusta, vähentää päästöjä ja säästää metsävaroja.

2Mosambikissa 
ruokaturvahankkeen viljelijäkerhoihin osallistuu yli 15 000 viljelijää. Heidän perheensä saavat nyt parempaa ravintoa ja pieniä tuloja myynnistä. Lisäksi naiset saavat lukutaitokoulutusta.

3Myanmarissa yli 1 000 pienviljelijäperhettä on vaihtanut opiumunikon viljelyn kahvipensaan viljelyyn. Kahvista saatava tulo on perheille turvallisempaa kuin huumekasvi unikon. Kahvipensaat ja kylämetsät myös tasaavat alueen vesivarojen tasapainoa, jota ilmastonmuutos uhkaa.