Pakolaisuus ja ilmastonmuutos: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Alakoulu

Ryhmätehtävä: Kotiseudulta lähdetään pakon edessä

Pohtikaa yhdessä, mitä asioita perhe joutuu puntaroimaan, kun se harkitsee kotinsa jättämistä ja pakolaiseksi lähtemistä. Valmistakaa pienet näytelmät aiheesta.

Lisäkysymyksiä tehtävän tueksi:

  • Miksi kodin jättäminen olisi jäämistä parempi vaihtoehto? Entä toisin päin?
  • Miten varmistaa, että lähteminen ei heikennä elämisen edellytyksiä edelleen?
  • Mitä kotiseudulla oleville sukulaisille tai ystäville käy?
  • Mitä kodille ja irtaimistolle tehdään?
  • Mitä tavaroita voidaan ottaa mukaan? 
  • Minne lähdetään? Miksi?
  • Miten matkaa taitetaan? (Miten lapset jaksavat taittaa matkaa?)
  • Mitä perillä odottaa?

Koko luokan tehtävä: Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutoksessa

Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa, miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutoksessa? Videolla puhutaan keinoista  ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Etsikää kummastakin esimerkkejä.

Tueksi:

  • Ilmastonmuutos koettelee voimakkaimmin köyhiä kehittyviä maita.
  • Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä hiilinieluista (metsät, meret) huolehtimista. Päästöjä vähennetään esimerkiksi puhtailla energiaratkaisuilla kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.
  • llmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa kykyä toimia vallitsevassa ilmastossa ja kykyä varautua muutoksiin. Sopeutumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi sääpalvelujen hyödyntäminen, kastelu- ja vedenkeruujärjestelmien rakentaminen kuivuuskausien varalle sekä muuttuvia sääoloja ja tuhohyönteisiä paremmin kestävien viljelymenetelmien ja -lajikkeiden käyttöönotto. 
  • Ilmasto muuttuu hillintäyrityksistä huolimatta – sitä ei voida estää. Siksi sekä sopeutumis- että hillintätoimenpiteet ovat tärkeitä.
  • Suomi edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta toteutettavilla hankkeilla ja ohjelmilla esim. Tansaniassa, Nepalissa ja Keski-Aasiassa. 
    • Esimerkiksi Nepalin Kaukolännessä Suomen ja EU:n tukema  vesivarainhoitohanke parantaa syrjäseutujen vesihuoltoa, kun vuoriston vesilähteitä on alkanut kuivua ja sateet eivät ole entiseen tapaan ennakoitavissa.
  • Suomi osallistuu myös kansainvälisten ilmastorahastojen toimintaan. Rahastot toteuttavat esimerkiksi päästövähennyshankkeita.
  • Suomi vaikuttaa ilmastonmuutoksen vastaisen työn vauhdittamiseen myös diplomaattisin keinoin, esimerkiksi vaikuttamalla YK:ssa. Vuoden 2021 YK:n yleiskokouksessa presidentti Niinistö puhui ”ilmastohätätilasta”.
  • Lisäksi Suomi toimii valtiovarainministerien ilmastokoalition toisena puheenjohtajamaana. Valtiovarainministereiden yhteistyön tavoitteena on edistää valtiovarainministeriöiden panoksen ja talouspolitiikan välineiden tuomista mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Yläkoulu /lukio

Paritehtävä: Ilmastonmuutoksen aiheuttama pakolaisuus

  • Selvittäkää:
    • Miten ilmastonmuutoksen vuoksi lähtemään joutuneiden määrä suhteutuu muihin kotiseuduiltaan lähtemään joutuneiden määriin? Tarkastelkaa YK:n pakolaisjärjestön englanninkielisiltä nettisivuilta löytyvää artikkelia ja taulukoita.
    • Millaisia perusteluja blogista löytyy sille, että ilmastopakolaisuutta ei ole määritelmänä tunnustettu?

Lisätehtävä: Miettikää yhdessä, pitäisikö ilmastopakolaisuus teidän mielestänne tunnustaa määritelmänä.

Keskustelun tueksi:

  • Ilmastonmuutoksen vuoksi lähtemään joutuneiden määristä:
    • Vuoden 2020 lopulla maailmassa oli 82,4 miljoonaa asuinsijoiltaan lähtemään joutunutta henkilöä (mukaan lukien pakolaiset, maan sisäiset pakolaiset, turvapaikanhakijat, Palestiinan pakolaiset ja venezuelalaiset siirtolaiset). Varsinaisia pakolaisia näistä henkilöistä oli yhteensä 20,7 miljoonaa ja maan sisäisiä pakolaisia 48 miljoonaa. (Lähde: UNHCR)
    • YK:n pakolaisjärjestön mukaan sään ääri-ilmiöistä johtuvat seuraukset ajavat jo nykyisin vuosittain yli 20 miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan. Maailmanpankin arvion mukaan (v. 2018) ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle 140 miljoonaa pakolaista vuoteen 2050 mennessä.
  • Miksi ilmastopakolaisuutta ei ole määritelmänä tunnustettu?
    • Geneven pakolaissopimuksen mukaan pakolaisaseman saa, jos henkilö kotimaassaan on vaarassa tulla vainotuksi alkuperän, uskonnon tai poliittisen mielipiteen takia. Ilmastonmuutoksen yhteys muuttoliikkeisiin kasvaa, mutta kansainväliset pakolaissopimukset eivät ota tätä huomioon. Monet tahot puhuvatkin mieluummin ilmastosiirtolaisista.
    • Ilmastonmuutos etenee ”hitaasti” verrattuna äkillisiin luonnonkatastrofeihin, esimerkiksi maanjäristyksiin. Olisi hankalaa määritellä, kenelle ilmastopakolaisen status voitaisiin myöntää. Ilmastonmuutosta syynä on lisäksi käytännössä erittäin hankala irrottaa muista lähtöön vaikuttavista syistä. Kodin jättämisen taustalla on yleensä monia syitä. 
    • Lisäksi on pelkoa siitä, että jo saavutetut sopimukset heikkenisivät, jos ne avattaisiin uudelleenmääriteltäviksi ilmastopakolaisuuden osalta.
  • Vaikka ilmastopakolaisuuden määritelmää ei ole virallisesti tunnustettu, ilmastonmuutoksen vuoksi kotoaan lähteneiden asemaa turvaavat esimerkiksi ihmisoikeussopimukset. Ihmistä ei voi lähettää sellaiseen paikkaan, jossa hän joutuu syystä tai toisesta kuolemanvaaraan.

Paritehtävä: Merenpinta nousee 

  • Tarkastelkaa avaruusjärjestö Nasan englanninkielisiä tilastoja merenpinnan nousun historiallisesta kehityksestä. Kuinka paljon merenpinnan taso on noussut taulukon kuvaamassa reilussa 100 vuodessa? Vinkki! Tarkastelkaa ”Sea Level Change” -taulukkoa.
  • Tutkikaa Nasan ilmastoaikakoneella, kuinka paljon merenpinnan pitäisi vielä nousta, jotta vesi yltää kartalla oleviin rannikon kaupunkeihin.
  • Pohtikaa, millaisia seurauksia on merenpinnan nousulla kaupunkeihin asti. Miten seuraukset rikkaissa maissa eroavat seurauksista kehittyvissä maissa?

Esimerkkivastaus:

  • Merenpinta nousee ja vesi kohoaa rannikoilla erityisesti kahdesta syystä: 1) meriveden tilavuus kasvaa sen lämmetessä (ns. lämpölaajenemiseksi kutsuttu ilmiö) ja 2) jäätiköt sulavat, mikä kasvattaa merien vesimäärää.
  • Merenpinta on noussut viime vuosisadan alusta 2010-luvun lopulle reilut 200 millimetriä (20 senttimetriä).
  • Monet rannikolla sijaitsevat kaupungit uhkaavat jäädä veden alle. Nasan kartalla näkyvistä kaupungeista useat jäävät veden alle jo merenpinnan noustua noin metrin lisää tai jopa alle.
  • Merenpinnan noustessa kaupunkeihin asti monet ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan. Mihin kaikki heidät asutetaan? Entä mihin ja miten kaupungit siirretään? Miten pelastaa esimerkiksi kulttuuriperintö, joka sijaitsee uppoavalla alueella? On todennäköistä, että merenpinnan noususta kaupunkeihin seuraa epävakautta.
  • Rikkailla mailla on kehittyviä maita enemmän resursseja vastata tilanteisiin.
Close Bitnami banner
Bitnami