Alakoulu
/ Ryhmätehtävä / Koko luokan tehtävä: Piirtäkää karttakuva
Katsokaa Bisharan ja Fatouman arjesta kertova 360*-video ja tutustukaa sivuston muuhun aineistoon. Miltä pakolaisleirillä näyttää? Piirtäkää karttakuva, jossa on perheen koti ja heidän elämänpiirinsä. Mistä perhe saa vettä ja ruokaa? Missä on vessa ja peseytymistilat, entä koulu? Mitä muuta leirissä ehkä on?
Tutustukaa toistenne piirroksiin ja pohtikaa, millaista lasten elämä leirissä on.
Ei vastausmallia.
Paritehtävä: Arki pakolaisleirissä
Keskustele parin kanssa siitä mitä näitte 360*-videolla. Millainen koti Bisharalla ja Fatoumalla on? Miten videolla nähty arki eroaa teidän arjestanne? Mitä tiesitte pakolaisleireistä ennen tätä oppituntia? Mikä videolla yllätti teidät?
Ei vastausmallia.
Yksilötehtävä: Oman kuntasi pakolaiset
Mitä tiedät oman kuntasi pakolaisista? Mistä maista pakolaisia on tullut ja kuinka paljon? Ota selvää ja katso kartalta, missä nämä maat sijaitsevat. Katso internetistä, millaisia uutisia näistä maista on kirjoitettu viime aikoina Suomessa.
Ei vastausmallia.
Yläkoulu /lukio
Paritehtävä: Maailman pakolaiset
Ottakaa selvää:
- Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija?
- Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi vastaanottaa vuosittain?
- Kuinka paljon maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia? Millä alueilla?
- Mitä pakolaisten määrälle on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana?
Taustaksi:
- Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on pakolaisstatus Geneven pakolaissopimuksen perusteella.
- Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta ilman pakolaisstatusta. Kun turvapaikanhakija pyytää turvapaikkaa Suomessa, maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija oikeutettu pakolaisen asemaan ja suojeluun.
- YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) määrittelee eniten apua tarvitsevat pakolaiset ja esittää heistä (käytännössä pientä) osaa sijoitettavaksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin.
- Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta pakolaista Suomeen kiintiön kautta otetaan. Vuonna 2020 Suomeen otettiin 850 kiintiöpakolaista ja vuonna 2021 kiintiöpakolaisia otettiin 1 050.
- Kotinsa jättämään joutuneita oli vuoden 2020 lopussa 82,4 miljoonaa henkeä: ulkomaille lähteneitä pakolaisia 26,4 miljoonaa, kotimaassaan sisäisesti siirtymään joutuneita 48 miljoonaa, turvapaikanhakijoita 4,1 miljoonaa ja Venezuelasta ulkomaille lähteneitä 3,9 miljoonaa (UNHCR Global Trends 2020)
- Suurin osa pakolaisista asuu omassa maassaan.
- Yli kaksi kolmasosaa (68 %) ulkomaille paenneista ihmisistä on lähtöisin Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Suurin osa ulkomaille paenneista elää kehittyvissä maissa, usein lähtömaansa naapurissa.
- Pakolaisten määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2015 pakolaisia oli 21,3 miljoonaa ja maan sisäisiä pakolaisia 40,5 miljoonaa. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat nousseet 26,4 ja 48 miljoonaan.
Paritehtävä: Kotina pakolaisleiri
Lukekaa Dadaabin pakolaisleiriä käsittelevät syventävät tekstit. Pohtikaa syitä, miksi Bishara ja Fatouma ovat joutuneet pakolaisleirille? Mitkä asiat voivat uhata perheen turvallisuutta ja terveyttä Dadaabissa? Mitä riskejä syntyy, kun suuri määrä ihmisiä jää vuosikausiksi asumaan pakolaisleirille?
Taustaksi:
- Dadaabiin on paennut ihmisiä Somalian sisällissodan takia.
- Pakolaisleireillä on pulaa monipuolisesta ravinnosta ja perushyödykkeistä. Terveydellisiä uhkia ovat mm. kulkutaudit, väkivalta, puutteellinen hygienia ja sanitaatio. Kenia haluaisi sulkea Dadaabin pakolaisleirin, koska pitää leiriä turvallisuusuhkana. Valtion mukaan somalialainen terroristijärjestö al-Shabaab on levittäytynyt myös Dadaabiin.
- Vaikka pakolaisleirit on tarkoitettu vain väliaikaiseksi suojaksi, on uhka, että leireistä muodostuu pysyviä yhteiskuntia. Leireistä puuttuu kuitenkin vaadittava infrastruktuuri ja yhteiskunnalliset rakenteet. Dadaabissa asukkaat ovat asuneet vuosikymmeniä teltoissa, koska pysyvien rakennusten rakentaminen on kielletty.
/ Ryhmätyö ja luokan keskustelu: Pakolaisuus maailmassa
Ottakaa selvää pienryhmissä alla olevista kysymyksistä. Sen jälkeen esitelkää lyhyesti löytämänne tiedot ja käykää luokan kanssa keskustelu maailman pakolaistilanteesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista.
Ryhmä 1
- Miksi maailmassa on tällä hetkellä erityisen paljon pakolaisia?
- Missä sijaitsevat maailman suurimmat pakolaisleirit ja mistä niiden asukkaat ovat lähtöisin?
Taustaksi:
- Pakolaisia on paljon monien pitkittyneiden konfliktien ja vainon vuoksi, esim. Syyrian tilanne ja Myanmarista Bangladeshiin paenneet rohingat. Lisäksi moni ihminen joutuu jättämään kotinsa luonnonilmiöiden, kuten kuivuuden takia.
- Maailman viisi suurinta pakolaisleiriä sijaitsevat Bangladeshissa, Keniassa,Jordaniassa ja Sudanissa. (Lisätietoja esim. USA for UNHCR 1.4.2021: Inside the world’s five largest refugee camps)
Ryhmä 2
- Millaisia ratkaisuja EU:ssa on viime vuosina tehty Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen liittyen?
- Mitä Suomi voi tehdä sen eteen, etteivät ihmiset joutuisi pakolaisiksi?
Taustaksi:
- EU:n alueelle tuli vuosina 2015–2016 yli miljoona pakolaista ja siirtolaista etenkin sisällissotaa käyvästä Syyriasta sekä Afganistanista ja Irakista. Tämän jälkeen EU:ssa on huomattavasti tehostettu ulkorajojen valvontaa ja EU:hun suuntautuvaan ihmissalakuljetukseen on puututtu.
- Muuttoliikkeen seurauksena EU pyrki siirtämään Italiassa ja Kreikassa olevia turvapaikanhakijoita muihin jäsenvaltioihin, mutta osa jäsenmaista vastusti siirtoja. Suomi otti vastaan EU:n sisäisenä siirtona vajaa 2 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2017.
- Vuonna 2020 EU:ssa tehtiin lähes 472 000 turvapaikkahakemusta (joista 417 000 oli ensimmäistä kertaa tehtyjä turvapaikkahakemuksia). Reilu neljäsosa ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakeneista oli lähtöisin Syyriasta tai Afganistanista.
- Eräistä EU-maista haetaan huomattavasti enemmän turvapaikkoja kuin toisista. Dublin-järjestelmän seurauksena tälläisiin maihin kohdistuu suuri vastuu. Turvapaikkahakemuksia jätetään paljon esim. Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Lisäksi EU-maiden tavat käsitellä turvapaikanhakijoiden hakemuksia tai myöntää suojelua vaihtelevat. EU:ssa ei ole vielä päästy yksimielisyyteen yhteisen turvapaikkamenettelyn uudistamisesta.Suomi pyrkii kehityspolitiikalla poistamaan eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutokseen.
- Kehitysyhteistyön kautta Suomi edistää
- yhteiskuntien demokraattista ja rauhanomaista kehitystä
- yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä ihmisten asuinseuduilla
- ruokaturvaa, jotta ruoka riittäisi kaikille. Yhdessä tutkijoiden kanssa haetaan mm. viljelylajikkeita, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamissa olosuhteissa.
- seksuaali- ja lisääntymisterveyttä mm. levittämällä tietoa ehkäisystä ja perhesuunnittelusta. Voimakas väestönkasvu vaarantaa muita kehitystuloksia.
Ryhmä 3
- Selvittäkää, miten käsitteet pakolainen, siirtolainen ja turvapaikanhakija eroavat toisistaan?
- Paljonko esimerkiksi Ruotsiin, Viroon ja Italiaan on tullut turvapaikanhakijoita tai pakolaisia viime vuosina?
Taustaksi:
- Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on pakolaisstatus Geneven pakolaissopimuksen perusteella.
- Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan. Kansainvälisissä tilastoissa siirtolainen on henkilö, joka muuttaa maasta ainakin vuodeksi ulkomaille.
- Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta ilman pakolaisstatusta. Kun turvapaikanhakija pyytää turvapaikkaa Suomessa, maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija oikeutettu pakolaisen asemaan ja suojeluun.
- Euroopan parlamentti: Vastaanottavainen Eurooppa – turvapaikkahakemusten ja pakolaisten määrän kehitys EU:ssa
- Vuonna 2020 turvapaikanhakijoita oli Ruotsissa 16 225 henkilöä, Virossa 50 henkilöä ja Italiassa 26 535 henkilöä.
- Vuonna 2020 pakolaisia oli Ruotsissa 248 425 henkilöä, Virossa 297 henkilöä ja Italiassa 128 033 henkilöä.
Ryhmä 4
- Miten pakolaisuus on historian saatossa koskettanut suomalaisia?
- Mistä maista ja milloin Suomeen on tullut pakolaisia isoina ryhminä?
Taustaksi:
- Suomi on ottanut ensimmäiset pakolaiset Suomeen 1970-luvulla Chilestä ja Vietnamista. Nykyään kiintiöpakolaisia otetaan vastaan vuosittain.
- Suomesta lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1945 Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta, niin sanottuja sotalapsia. Ruotsi tarjosi tällä tavalla apua sodasta kärsivälle Suomelle. Lapsista noin 64 500 palasi Suomeen.
- Evakot/siirtoväki ovat maansisäisiä siirtolaisia. Toisen maailmansodan yhteydessä Suomen väestöstä 11 % (n. 420 000 henkeä) muutti Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta muualle Suomeen.
- Suomeen on tullut pakolaisia suurempina ryhminä mm. Chilestä, Vietnamista, Somaliasta ja Syyriasta.