Alakoulu
Paritehtävä: Hyviä ja huonoja uutisia
Etsikää opettajan ohjeiden mukaan lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?
Vinkki!
- Tehtävän voi rajata koskemaan yhtä kehittyvää maata. Millainen kuva tästä maasta muodostuu pelkkien uutisten pohjalta? Millaista kuvittelette tämän maan koululaisten arjen olevan? Kuvaa kyseisestä maasta voi lopuksi laventaa muulla tiedonhaulla.
- Etsikää uutisia kahdesta maasta tai maanosasta ja vertailkaa näitä keskenään.
Koko luokan tehtävä: Mitä kuvat kertovat?
Katsokaa kuvia eri puolilta maailmaa. Keskustelkaa, mikä kuvista voisi olla myös muualta kuin kehittyvästä maasta. Miksi? Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan kouluikäisen lapsen elämässä on kuin Suomessa.
Ei vastausmallia.
Yläkoulu /lukio
/ Ryhmä/koko luokan tehtävä: Miltä Eurooppa, Afrikka ja Aasia näyttävät vuonna 2030?
Pohtikaa ryhmässä, miten esimerkiksi koulutustason nousu, robotit ja tekoäly tai väestökehitys vaikuttavat kehitykseen yleisesti tai tietyssä maassa. Ketkä hyötyvät kehityksestä, ketkä eivät? Pohtikaa koko luokan kanssa keinoja, joilla hyvä kehitys voidaan taata.
Taustaksi!
- Maailmassa on kahdeksan miljardia ihmistä, joista suuri osa, noin kolme miljardia, asuu Kiinassa ja Intiassa. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän arvioidaan kasvavan noin 8,5 miljardiin. YK:n väestöennusteiden mukaan ihmisten määrä kasvaa kaikissa muissa maanosissa paitsi Euroopassa.
- Koulutustason nousu vaikuttaa väestönkehitykseen: teollisuusmaissa syntyvyys on pienempää kuin kehittyvissä maissa.
- On tärkeää, että kaikilla ihmisillä, myös nuorilla, on mahdollisuus vaikuttaa ja ilmaista mielipiteitään, jotta yhteiskunnat kehittyvät reilusti ja tasavertaisesti.
- Tukemalla tyttöjen koulunkäyntiä voidaan vaikuttaa väestönkasvuun ja edistää yhteiskunnan kehitystä. Koulutettujen naisten lapsiluku pienenee ja heidän osaamisensa saadaan mukaan yhteiskunnan rakentamiseen.
- Tuki seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja naisten oikeuksille on ensiarvoisen tärkeää väestönkasvun hillitsemisessä.
- Koulutetut ihmiset tuntevat oikeutensa ja pystyvät puolustamaan niitä.
- YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät tasapainoiseen kehitykseen kaikkialla maailmassa. Tavoitteiden edistäminen on kaikkien valtioiden asia, sillä olemme riippuvaisia toisistamme. Valtioiden hyvinvointi ei voi perustua maapallon tai toisten valtioiden taloudelliselle riistolle.
Paritehtävä: Pakolaisleirejä enemmän kuin koskaan
Ottakaa selvää:
- Mitkä asiat selittävät sen, että näin suuri määrä ihmisiä on humanitaarisen avun tarpeessa?
- Mitä eroa on kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla?
- Mitkä maailman maat ottavat vastaan eniten pakolaisia?
Taustaksi:
- Humanitaaristen kriisien määrä ja yksittäisten kriisien kesto ovat kasvaneet viime vuosina. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt avuntarvitsijoita. Vuoden 2022 lopulla yli 100 miljoonaa henkeä maailmanlaajuisesti oli joutunut jättämään kotinsa.
- Humanitaarista apua tarvitaan kriisitilanteissa, joiden syynä on yleensä luonnonkatastrofi tai aseellinen konflikti.
- Vuonna 2022 Suomi antoi humanitaariseen apuun 114 miljoonaa euroa. Merkittävä osa rahoituksesta maksetaan YK-toimijoille ja Punaisen ristin kansainväliselle komitealle. Venäjän hyökkäyssodan myötä Ukrainasta on tullut huomattavan suuri avustuskohde.
- Humanitaarinen apu on elämää pelastavaa ja suojelevaa toimintaa, jota annetaan valtion omaan pyyntöön perustuen. Toiminnan tarkoituksena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien keskellä. Suomi auttaa maita, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.
- Suomi antaa vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarinen apu on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi, vaikka käytännössä useista pakolaisleireistä on tullut pysyviä.
- Kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat maan omat kehitystavoitteet, joiden toteutumista kehitysyhteistyöllä tuetaan. Yhteistyöhön sitoudutaan useiksi vuosiksi, ja tulokset mitataan – tavoitteena kestävät tulokset.
- Vuoden 2022 lopulla eniten pakolaisia oli Turkissa (3,6 miljoonaa), Iranissa (3,4 milj.), Kolumbiassa (2,5 milj.), Saksassa (2 milj.), Pakistanissa (1,7 milj.) ja Ugandassa (1,4 milj.) Lähde: UNHCR
/ Ryhmä/paritehtävä: Kehitystä kumppanimaassa
Valitkaa kartalta yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ottakaa selvää:
- Millaista kehitystä maassa on tapahtunut?
- Miten Suomi on tukenut maan kehitystä?
- Millaista tukea maa vielä tarvitsee?
Ei vastausmallia.
