Maailma muuttuu paremmaksi: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Alakoulu

Paritehtävä: Hyviä ja huonoja uutisia  

Etsikää opettajan ohjeiden mukaan lehdistä ja verkkosivuilta hyviä sekä huonoja uutisia. Vertailkaa, millaisia löydätte ja kuinka paljon. Keskustelkaa yhdessä siitä, miksi huonot uutiset saavat enemmän huomiota kuin hyvät uutiset. Millaisista hyvistä asioista ei uutisoida lainkaan?

Vinkki!

  • Tehtävän voi rajata koskemaan yhtä kehittyvää maata. Millainen kuva tästä maasta muodostuu pelkkien uutisten pohjalta? Millaista kuvittelette tämän maan koululaisten arjen olevan? Kuvaa kyseisestä maasta voi lopuksi laventaa muulla tiedonhaulla. 
  • Etsikää uutisia kahdesta maasta tai maanosasta ja vertailkaa näitä keskenään. 

Koko luokan tehtävä: Mitä kuvat kertovat? 

Katsokaa Kehityslehden kuvia eri puolilta maailmaa. Keskustelkaa, mikä kuvista voisi olla myös muualta kuin kehittyvästä maasta. Miksi? Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan kouluikäisen lapsen elämässä on kuin Suomessa.

Ei vastausmallia.


Yläkoulu /lukio

/
Ryhmä/koko luokan tehtävä: Miltä Eurooppa, Afrikka ja Aasia näyttävät vuonna 2030?

Pohtikaa ryhmässä, miten esimerkiksi koulutustason nousu, robotit ja väestökehitys vaikuttavat kehitykseen yleisesti tai tietyssä maassa. Ketkä hyötyvät kehityksestä, ketkä eivät? Pohtikaa koko luokan kanssa keinoja, joilla hyvä kehitys voidaan taata.

Taustaksi!

  • Vuonna 2021 maailmassa oli noin 7,9 miljardia ihmistä, joista suuri osa, lähes kolme miljardia, asui Kiinassa ja Intiassa. Vuoteen 2030 mennessä väestömäärän arvioidaan kasvavan noin 8,5 miljardiin. YK:n väestöennusteiden mukaan ihmisten määrä kasvaa kaikissa muissa maanosissa paitsi Euroopassa.
  • Koulutustason nousu vaikuttaa väestönkehitykseen: teollisuusmaissa syntyvyys on pienempää kuin kehittyvissä maissa. 
  • On tärkeää, että kaikilla ihmisillä, myös nuorilla, on mahdollisuus vaikuttaa ja ilmaista mielipiteitään, jotta yhteiskunnat kehittyvät reilusti ja tasavertaisesti. 
  • Tukemalla tyttöjen koulunkäyntiä voidaan vaikuttaa väestönkasvuun ja edistää yhteiskunnan kehitystä. Koulutettujen naisten lapsiluku pienenee ja heidän osaamisensa saadaan mukaan yhteiskunnan rakentamiseen. 
  • Tuki seksuaali- ja lisääntymisterveydelle ja naisten oikeuksille on ensiarvoisen tärkeää väestönkasvun hillitsemisessä. 
  • Koulutetut ihmiset tuntevat oikeutensa ja pystyvät puolustamaan niitä.
  • YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tähtäävät tasapainoiseen kehitykseen kaikkialla maailmassa. Tavoitteiden edistäminen on kaikkien valtioiden asia, sillä olemme riippuvaisia toisistamme. Valtioiden hyvinvointi ei voi perustua maapallon tai toisten valtioiden riistolle. 

Paritehtävä: Pakolaisleirejä enemmän kuin koskaan

Ottakaa selvää:

  • Mitkä asiat selittävät sen, että näin suuri määrä ihmisiä on humanitaarisen avun tarpeessa?
  • Mitä eroa on kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla?
  • Mitkä maailman maat ottavat vastaan eniten pakolaisia?

Taustaksi:

  • Humanitaaristen kriisien määrä ja yksittäisten kriisien kesto ovat kasvaneet viime vuosina. Tämän vuoksi apua tarvitsevien määrä on kasvanut.
  • Humanitaarista apua tarvitaan kriisitilanteissa, joiden syynä on yleensä luonnonkatastrofi tai aseellinen konflikti.
  • Vuonna 2020 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 115,1 miljoonaa euroa. Eniten tukea on viime vuosina annettu Syyrian kriisiin.
  • Humanitaarinen apu on elämää pelastavaa ja suojelevaa toimintaa, jota annetaan valtion omaan pyyntöön perustuen. Toiminnan tarkoituksena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää kärsimystä ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien keskellä. Suomi auttaa maita, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.
  • Suomi antaa vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarinen apu on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi, vaikka käytännössä useista pakolaisleireistä on tullut pysyviä.
  • Kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat maan omat kehitystavoitteet, joiden toteutumista kehitysyhteistyöllä tuetaan. Yhteistyöhön sitoudutaan useiksi vuosiksi, ja tulokset mitataan –  tavoitteena kestävät tulokset. 
  • Vuoden 2020 lopulla eniten pakolaisia oli Turkissa (3,7 milj.), Kolumbiassa (1,7 milj.), Pakistanissa (1,4 milj.), Ugandassa (1,4 milj.) ja Saksassa (1,2 milj.). Näihin viiteen maahan keskittyi 39 prosenttia kaikista maailman pakolaisista. (UNHCR) 

/
Ryhmä/paritehtävä: Kehitystä kumppanimaassa

Valitkaa kartalta yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Ottakaa selvää: 

  • Millaista kehitystä maassa on tapahtunut? 
  • Miten Suomi on tukenut maan kehitystä? 
  • Millaista tukea maa vielä tarvitsee? 

Ei vastausmallia.

Close Bitnami banner
Bitnami