Alakoulu
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Koulussa maailmalla
Katsokaa Aasian kehityspankin koulutusaiheisia kuvia maanosan eri maista. Keskustelkaa, onko kuvissa mielestänne selkeitä yhtäläisyyksiä tai eroja omaan kouluunne verrattuna. Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan lapsen koulunkäynnissä on kuin Suomessa.
Keskustelun tueksi:
- Kuvista voi tehdä esimerkiksi seuraavia huomioita: luokkakoot ovat usein isoja, luokkatilat ahtaita ja koulupukujen käyttö on yleistä. Liitutaulut ovat yleisiä. Tietotekniikan käyttö lisääntyy mutta on vielä vähäisempää kuin Suomessa.
- Tarkkasilmäinen voi huomata, että osassa kuvia lapset opiskelevat lattialta käsin teltassa tai ränsistyneessä hökkelissä.
- Monissa kehittyvissä maissa lasten koulumatkat ovat pitkiä ja usein turvattomia. Kouluruoka ei ole itsestäänselvyys.
- Koulutuksen laatu voi vaihdella huomattavasti yksityisten ja julkisten oppilaitosten välillä.
Koko luokan tehtävä: Luku- ja laskutaito osana arkea
Missä kaikkialla olette tarvinneet luku- tai laskutaitoa tänään? Mitä kaikkea sinulta jäisi tekemättä, jos et osaisi lukea tai laskea?
Keskustelun taustaksi oppilaille voi kertoa:
- Koronapandemia on pahentanut oppimisen kriisiä. Maailmanpankin (10/2021) arvion mukaan lähes 70 prosenttia matalan ja keskitulon maiden 10-vuotiaista lapsista ei osaa lukea eikä ymmärrä yksinkertaista tekstiä. Ennen pandemiaa vastaava luku oli 53 prosenttia.
- Tilanne oli heikoin jo ennen pandemiaa, erityisesti tytöillä, Saharan eteläpuolisissa maissa. Esimerkiksi virkettä ”Koiran nimi on Puppe”, ei osannut lukea kolme neljästä kolmasluokkalaisesta Tansaniassa, Ugandassa ja Keniassa. (Maailmanpankki, 2019)
- Köyhimmissä, nk. matalan tulotason maissa vain noin 15 prosenttia alakoululaisista saavuttaa vähimmäistason taidot matematiikassa. (Maailmanpankki, 2018.)
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Miksi on tärkeää päästä kouluun?
Pohtikaa:
- Miksi lapsen koulunkäynti saattaa keskeytyä muutaman vuoden tai alakoulun jälkeen kehittyvässä maassa?
- Miten koulun keskeyttäminen vaikuttaa esimerkiksi 12-vuotiaan tytön elämään kehittyvässä maassa?
- Mitkä asiat takaavat sen, että oppilas oppii koulussa?
Keskustelun tueksi:
- Koulu voi jäädä kesken esimerkiksi pitkän koulumatkan, työnteon tai rahanpuutteen vuoksi. Vaikka koulunkäynti olisikin ilmaista, menee rahaa koulutarvikkeisiin ja koulupukuun.
- Kuukautisten alkaminen voi vaikeuttaa koulunkäyntiä. Suomi on kehitysyhteistyön kautta tukenut vessojen ja vesipisteiden rakentamista moniin kouluihin.
- Jos koulu jää kesken, tyttö päätyy usein raskaisiin koti- ja peltotöihin eikä pääse opiskelemaan ammattia. Monet päätyvät nuorena naimisiin ja riippuvaisiksi miehistään ja anopeistaan.
- Ilman koulutusta itsenäinen elämässä pärjääminen on vaikeaa. Lisätulojen kartuttamiseen, esim. viljelytuotteiden myyntityöhön, tarvitaan kirjoitustaidon ja laskemisen perusteita.
- Oppimisen edellytys on, että opettajat ovat koulutettuja ja ammattitaitoisia ja että opiskeluun on tarvittavat välineet. Näin ei aina ole.
- Lisäksi lasten riittävän levon ja ravitsemuksen on oltava kunnossa, sillä nälän tiedetään haittaavan oppimista. Ravitseva ruoka on edellytys myös aivojen kehitykselle lapsuusiässä.
Yläkoulu /lukio
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Lukutaito ei ole itsestäänselvyys
Tarkastelkaa Maailmanpankin sivuilta (englanniksi) tilastoja lukutaidosta. Valitkaa 2–3 maata eri puolilta maailmaa ja vertailkaa lukutaitoastetta näiden välillä.
- Poikkeavatko valitsemienne maiden lukutaitoasteet merkittävästi toisistaan?
- Miten valitsemienne maiden tilanne suhteutuu koko maailman lukutaitoasteeseen?
- Millaisia eroja valitsemienne maiden lukutaitoasteessa on naisten ja miesten välillä?
Vinkki! Eri maiden tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.
Keskustelkaa vielä lukutaidon merkityksestä.
- Millaista uutta lukutaitoa tarvitaan perinteisen lukutaidon rinnalla?
- Miten lukutaito edistää demokratiaa ja yhteiskunnallista aktiivisuutta?
- Olisiko lukutaidottoman henkilön mielestänne mahdollista työllistyä Suomessa?
Keskustelun tueksi:
- Perinteisellä lukutaidolla viitataan yleisesti kykyyn tulkita kirjoitettua tekstiä. Laajemmin ymmärrettynä lukutaidolla voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia tiedonkäsittelyyn liittyviä taitoja.
- Uudella lukutaidolla viitataan medialukutaitoon sekä tieto- ja viestintäteknologisiin taitoihin. Uudeksi lukutaidoksi voidaan katsoa myös esimerkiksi ohjelmointitaidot.
- Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä erilaisten tekstityyppien ja viestien analysointiin ja tuottamiseen. Tähän sisältyy myös visuaalinen lukutaito.
- Lukutaito ja kyky arvioida tiedon luotettavuutta korostuu entisestään digitalisaation luoman informaatiotulvan seurauksena.
- Kansalaisten riittävä lukutaito on käytännössä demokratian perusta. Hyvä lukutaito edistää aktiivista kansalaisuutta. Lukutaito luo kansalaiselle valmiuksia esimerkiksi saada tietoa, soveltaa omaksumaansa ja osallistua täysivaltaisesti yhteiskunnassa.
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Opetusalan kehitysyhteistyö ja koulutusvienti
- Ottakaa selvää, missä kahdenvälisissä kumppanimaissa Suomi tekee opetusalan kehitysyhteistyötä. Millaisia tavoitteita opetusalan kehitysyhteistyöllä on?
- Mitä eroa on opetusalan kehitysyhteistyöllä ja koulutusviennillä? Etsikää internetistä esimerkki suomalaisesta koulutusvientihankkeesta.
Tueksi:
- Laadukkaan koulutuksen edistäminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä. Opetusalan kehitysyhteistyö tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien laadukasta koulutusta ja koulutuksen saavutettavuutta.
- Koulutusvienti on liiketoimintaa. Suomen koulutusvienti on kasvanut viime vuosina ja toimialalla nähdään paljon potentiaalia.
- Lisätietoa:
- Suomen opetusalan kehitysyhteistyö eri kumppanimaissa (kumppanimaiden sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa opetusalan kehitysyhteistyön tavoitteista eri maissa)
- Opetushallitus, 6.5.2021: Suomalainen koulutusvienti saavutti jo puolen miljardin euron rajan
- Yle, 18.1.2022: Suomalaiset rakentavat 75 koulua Peruun – 700 miljoonan euron projektin vetäjä: ”Tämä on historiallisen suuri avaus koulutusviennille”
- Koulutusvientiohjelma Education Finland
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Mitä tulevaisuudessa pitäisi osata?
Keskustelkaa yhdessä, millaisia taitoja jokaisen olisi tärkeä oppia tulevaisuutta ajatellen. Millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan Suomessa ja maailmalla?
Lisäkysymyksiä keskustelun tueksi:
- Millaisia jo nykyisin opetettavia taitoja kaikkien Suomessa ja maailmalla olisi tärkeää omata myös tulevaisuudessa?
- Millaisia digitaitoja tulevaisuuden maailmassa tarvitaan?
- Millaista kielitaitoa tulevaisuuden maailmassa tarvitaan?
- Miten tekoäly vaikuttaa (esimerkiksi koulutukseen/työelämään)?
- Mitä uusia oppiaineita uskotte suomalaisissa kouluissa opetettavan vuonna 2030?
- Millaisia tulevaisuuden ammatteja uskotte löytyvän Suomesta ja/tai maailmalta vuonna 2030?
