Energia ja ilmastonmuutos: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Alakoulu

/
Ryhmä- tai paritehtävä: Kuluta fiksusti energiaa

Pohtikaa ryhmässä, mihin kaikkeen tarvitsette energiaa päivän aikana aamusta nukkumaanmenoon: valojen sytyttämiseen, mikroaaltouunin käyttämiseen, kännykän lataamiseen… Pohtikaa, mitkä näistä asioista ovat teille välttämättömiä. Entä mitä ilman pystyisitte elämään? Keskustelu puretaan opettajan kanssa.

Ei vastausmallia.

Paritehtävä: Mistä päästöt tulevat?

  • Tutkikaa kaavioita EU-maista. Mitkä ovat suurimmat haitallisten päästöjen lähteet? 
  • Miltä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki näyttää? Tutkikaa Marttakoulun kaavioita ja pohtikaa, missä asioissa kotitalouksien ilmastokuormaa voisi helposti pienentää?

Taustaksi:

  • Energiantuotanto ja sen kulutus ovat globaalisti merkittävimpiä ilmastonmuutosta kiihdyttävien kasvihuonekaasujen lähteitä.
  • EU-maissa suurin osa päästöistä tulee energiantuotannosta, ja siitä kolmasosa on liikenteen päästöjä. Toiseksi eniten päästöjä syntyy maataloudesta ja kolmanneksi eniten teollisuudesta.
  • Keskivertosuomalaisen kasvihuonekaasupäästöistä asumisen osuus on noin kolmannes. Suomalaisissa kotitalouksissa eniten energiaa kuluu asunnon ja käyttöveden lämmittämiseen. Lisäksi energiaa kuluu kodinkoneisiin ja valaistukseen.
  • Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Yläkoulu /lukio

Koko luokan tehtävä: Vastuu ilmastonmuutoksesta

Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa sen jälkeen seuraavista kysymyksistä:

  • Miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai sen hillitsemisessä? 
  • Miksi teollistuneiden maiden tulee tukea köyhempiä maita ilmastonmuutoksessa? 
  • Miten maailman maat pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta?

Taustaksi:

  • Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilinieluista kuten metsistä ja meristä huolehtimista. Esimerkki hillintää tukevasta toimesta on fossiilisen energiantuotannon korvaaminen uusiutuvalla energialla.
  • llmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ihmisen ja luonnonjärjestelmien kykyä toimia vallitsevassa ilmastossa ja kykyä varautua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Muuttuviin sääolosuhteisiin sopivien viljelymenetelmien ja –lajikkeiden käyttöönotto sekä sää- ja ennakkovaroitusjärjestelmien käyttäminen ovat esimerkkejä sopeutumisesta.
  • Suomen Ilmatieteen laitos on tukenut yli 30 vastaavaa organisaatiota ympäri maailmaa kehittämään sää- ja ilmastopalvelujaan. Vuonna 2021 Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat kouluttavat Nepalin, Vietnamin, Sudanin, Kirgisian ja Tadzhikistanin hydrometeorologian laitosten henkilöstöä. Vaisala on uudistamassa Etiopian säähavainnointi- ja -ennustejärjestelmää. Näiden kuuden hankkeen avulla parantuneista sää- ja ennakkovaroituspalveluista hyötyy välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä.
  • Ilmastonmuutos ja sen seuraukset huomioidaan laajasti Suomen kehitysyhteistyön hankkeissa, erityisesti vesialan yhteistyössä.
  • Suomi tukee suomalaisten ja paikallisten yritysten toimintaa, joka parantaa puhtaan energian saatavuutta kehittyvissä maissa.
  • Suomi osallistuu kansainvälisten ilmastorahastojen toimintaan. Rahastot toteuttavat esimerkiksi päästövähennyshankkeita tai niissä rakennetaan uusiutuvaa energiaa.
  • Teollistuneet maat ovat isolta osin vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta, joten niiden kuuluu myös tukea etenkin haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumisessa.
  • Toimia ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan nopeasti kaikkialla maailmassa, ja siksi köyhiä maita on tuettava, jotta nekin pystyvät osallistumaan työhön. Teollistuneiden maiden tukea tarvitaan myös siihen, että köyhien maiden kehitys perustuu ilmaston kannalta fiksuun teknologiaan.
  • Maailman maat ovat aiempaa halukkaampia hillitsemään ilmastonmuutosta. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaammin kuin olisi toivottaa maapallon lämpenemisen suhteen. 
  • Marraskuussa 2021 YK:n ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa maailman maat (lähes 200 maata) ottivat tavoitteekseen pysäyttää maapallon lämpenemisen alle 1,5 asteeseen. 
    • Rikkaat maat lupasivat kaksinkertaistaa rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä.
  • EU:ssa tehdään paljon työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: EU:ssa on sitouduttu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
    • EU:lla on päästökauppajärjestelmä. Siinä suurilla teollisuuslaitoksilla sekä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksilla on tietty määrä päästöoikeuksia. Niiden ylittyessä yritykset  joutuvat huutokaupalla ostamaan lisäoikeuksia, mikä motivoi päästöjen vähentämiseen.
    • Kullekin EU-maalle on suunnitteilla vähennystavoitteet päästökaupan ulkopuolisten alojen, kuten maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja liikenteen, päästöille.

Paritehtävä: Onko kaikilla sähköä?

Pohtikaa lopuksi, mitä kaikkea teiltä olisi jäänyt tekemättä viimeisen vuorokauden aikana, jos sähköä ei olisi ollut.

Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.

Keskustelun tueksi ja esimerkkivastaukset:

  • Energiantuotanto on suuri ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. 
  • Agenda 2030:n tavoitteeseen numero 7 lukeutuu edullisten ja uudenaikaisten energiapalveluiden takaaminen kaikille maailman ihmisille. 
  • Sähkönkulutus on kasvanut jatkuvasti myös köyhimmissä kehittyvissä maissa. Olisi parasta tuottaa energiaa alusta asti ilmastoystävällisesti.
  • Korkean ja keskitulotason maissa sähkön saatavuus on yleistä, keskimäärin noin 90–100 prosenttia. Kaikkein matalimman tulotason maissa sähkön saatavuus on huomattavasti huonompi verrattuna muihin maaryhmiin. Näissä maissa keskimäärin vain reilulla 40 prosentilla väestöstä on sähköä saatavilla.
  • Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa Afrikassa ja Aasiassa sähkön saatavuus ei ole itsestäänselvyys.

Koko luokan tehtävä: Väittely: Pitäisikö lentämistä rajoittaa?

Liikenne kuluttaa paljon energiaa, ja erityisesti lentomatkustamisesta syntyy paljon päästöjä. Jakautukaa kahteen ryhmään, joista toiset kannattavat ja toiset vastustavat lentomatkustamisen hillitsemistä verotuksella ja rajoituksilla. Valmistautukaa ensin ryhmissä puolustamaan omaa kantaanne ja yrittäkää sitten vakuuttaa vastapuoli.

Taustaksi!

  • Lentäminen tuottaa samalla matkalla yli kaksi kertaa niin paljon hiilidioksidipäästöjä kuin autoilu. Junaan verrattuna päästöt voivat olla jopa 200-kertaiset. Suihkukoneiden päästöt ovat potkurikoneita korkeammat.
  • Lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia kaikista ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä.
  • Lentämisen kokonaisvaikutus ilmakehän lämmittämisessä on pelkkiä hiilipäästöjä suurempi, noin neljä prosenttia. 
  • Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkustuksella voi sen sijaan olla paljon isompi rooli. Esimerkiksi yksi Thaimaan-loma tuottaa yli tuhannen kilon hiilipäästöt, mikä on noin kymmenesosa suomalaisen keskimääräisestä hiilijalanjäljestä.
  • Koronapandemian vaikutukset lentomatkustamiseen ovat olleet suuret, mutta alan uskotaan toipuvan kriisin hellittäessä ja ihmisten palatessa jälleen matkailemaan. 
Close Bitnami banner
Bitnami