Ilmastonmuutos ja kehitys: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Alakoulu

Yksilötehtävä: Ilmastonmuutos kuvina 

Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomessa ja maailmalla? Piirrä kuva tai sarjakuva. 

Tueksi:

  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, helleaallot, sateiden lisääntyminen, aavikoituminen, kuivuus, jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu (tulvat, eroosio), metsäpalot, pakolaisten määrän lisääntyminen, ruokaturvan heikentyminen (esim. sademäärien vaikutus maanviljelyyn), kasvi- ja eläinlajien siirtyminen uusiin elinympäristöihin tai sukupuuttoriski.

Paritehtävä: Ilmastouutisia

Millaisia uutisia ilmastoon liittyen on kirjoitettu viime aikoina Suomessa? Ottakaa selvää.

Ei vastausmallia.

Koko luokan tehtävä: Vastuullinen kuluttaminen

Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Kuka sen on tehnyt, missä se on valmistettu ja miten kuljetettu kauppaan? Miten paljon työtä ja luonnonvaroja sen tekemiseen on tarvittu? Kelpaako tavara kierrätykseen? Voiko sitä korjata, jos se on rikki? Pohtikaa sen jälkeen koko luokan kanssa yhdessä, miten paljon kotoa löytyi turhaa tavaraa ja miksi ostamatta jättäminen kannattaa. Lopuksi jokainen vie tuomansa tavaran oikeaan kierrätyspaikkaan.

Vinkki! Jos oppilaat ovat tuoneet itselleen tarpeettomia vaatteita, esiin voi nostaa näitä asioita:

  • muotiteollisuus aiheuttaa jopa 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä (YK), mikä on enemmän kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä
  • 73 prosenttia kaikista maailmassa valmistetuista vaatteista päätyy poltettaviksi tai kaatopaikalle eikä materiaaleja hyödynnetä uudelleen (kiertotaloutta tutkiva Ellen McArthurin säätiö)
  • Yhden T-paidan valmistukseen kuluu noin 2 700 litraa vettä.
  • Suomalaiset ostavat ja heittävät pois keskimäärin 13–15 kg tekstiilejä per vuosi. Tekstiilien erilliskeräys tulee pakolliseksi EU:ssa vuonna 2025.

Yläkoulu /lukio

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Ilmastotekoja

Katsokaa englanninkielinen video, jolla bangladeshilainen Tahsin kertoo ilmastoaktivismistaan. Millaisia asioita Tahsinin aktivismiin kuuluu?  Tehdäänkö vastaavaa Suomessa?

Pohtikaa vielä, millaisilla muilla teoilla voi edistää ilmastotoimia. Millaisista asioista olisitte tai ette olisi valmiita luopumaan ilmaston puolesta? Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.

Keskustelun tueksi:

  • Tahsin on perustanut Lal Sabuj Society -nimisen nuorisojärjestön, joka pyrkii osallistamaan nuoria positiivisen muutoksen tekijöiksi. Järjestön kautta hän muun muassa edistää pyöräilyä ja tietoisuutta ympäristönsuojelusta. Samalla tuetaan sukupuolten tasa-arvoa. 
  • Tahsin tuottaa journalistista materiaalia nostaakseen epäkohtia esiin. Hän myös järjestää koulutuksia nuorille ilmastonmuutokseen liittyvästä mobiilijournalismista. 
  • Tahsin istuttaa puita, järjestää siivoustapahtumia, edistää kertakäyttömuovin käytön vähentämistä ja kannustaa kaikkia toimimaan ilmaston puolesta. 
  • Tahsinin ajatuksia ilmastonmuutoksesta Bangladeshissa ja ilmastoaktivismin aloittamiseen johtaneista syistä englanninkielisessä blogissa

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Millaista ilmaa hengitämme? 

Ilmastonmuutoksen ohella ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöuhista ihmisen terveydelle. Tarkastelkaa YK:n ympäristöohjelman englanninkielistä karttaa maailman ihmisten altistumisesta ilmansaasteille.

  • Missä maissa tai maanosissa ilmansaasteet ovat pahimpia?
  • Kuinka suuri osa maailman ihmisistä hengittää terveydelle haitallista ilmaa?
  • Millä tavoin ilmastonmuutos ja ilmansaasteet liittyvät toisiinsa?

Keskustelun tueksi:

  • Enemmistö maailman ihmisistä hengittää Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveydelle haitallista ilmaa.
  • Ilmastolle haitallisten päästöjen vähentäminen parantaa myös ilmanlaatua, ja parempi ilmanlaatu edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä. 
  • Iso osa ilmansaasteista johtuu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä.

/ Ryhmä- tai paritehtävä: Hiilidioksidipäästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

  • Tarkastelkaa Maailmanpankin englanninkielisiltä sivuilta tilastoja hiilidioksidipäästöistä henkeä kohden eri maissa. 
    • Missä maissa tai maanosissa syntyy eniten hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden? Entä missä vähiten? 
    • Mitä korkeat hiilidioksidipäästöt henkeä kohden kertovat?
    • Mitä merkitystä on sillä, verrataanko maiden kokonaishiilidioksidipäästöjä tai hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden? 
    • Pohtikaa, millaisia yhdistäviä tekijöitä korkean tai vähäisten hiilidioksidipäästöjen maiden tai maanosien välillä on.

Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.

Tueksi:

  • Hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Hiilidioksidipäästöjen määrää voi tarkastella esimerkiksi maiden vuosittaisten päästöjen, henkeä kohden syntyvien päästöjen tai maiden historiallisten kokonaispäästöjen valossa.
  • Korkean tulotason mailla on keskimäärin selvästi korkeammat hiilidioksidipäästöt henkeä kohden kuin matalampien tulotasojen mailla.
  • Maailmanpankin tilastoissa: 1) korkean tulotason maissa hiilidioksidipäästöt ovat 10,3 tonnia henkeä kohden, 2) keskitulotason maissa 3,7 tonnia henkeä kohden ja matalan tulotason maissa 0,2 tonnia henkeä kohden (2018).
  • Hiilidioksidipäästöt henkeä kohden kertovat, kuinka paljon ovat tietyn maan asukkaan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt. Korkeat hiilidioksidipäästöt henkeä kohden viittaavat muun muassa siihen, että elintapa ei ole järin ilmastoystävällinen. 
  • Pelkästään maiden kokonaishiilidioksidipäästöjä vertailemalla näkökulma esimerkiksi väestömääriltään erikokoisten maiden päästöistä jää yksipuoliseksi. Väestömäärältään pienessä Suomessa kokonaishiilidioksidipäästöt voivat näyttää pieneltä verrattuna väkiluvultaan valtavaan Intiaan. Hiilidioksidipäästöt henkeä kohden ovat kuitenkin Suomessa (8,0 tonnia henkeä kohden) huomattavasti Intian (1,8 tonnia henkeä kohden) vastaavia suuremmat.
  • Rikkailla mailla on yleisesti ottaen korkeammat hiilidioksidipäästöt kuin köyhillä mailla. 

Yksilötehtävä: Kirjoitustehtävä: Vastuu ilmastosta

Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:

  • Miten eri tavoin ilmastonmuutos näkyy teollistuneissa maissa ja kehittyvissä maissa? 
  • Miksi rikkaiden maiden tulee tukea köyhempiä maita työssä ilmastonmuutosta vastaan?

Näkökulmia:

Kirjoituksessa voi nostaa esiin esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt näkyvät ympäri maailman, mutta koettelevat kovimmin köyhiä maita, joilla on heikommat mahdollisuudet varautua katastrofeihin. Teollistuneissakin maissa koetaan myrskyjä ja helleaaltoja, ja maanviljelys voi kärsiä tappioita. Näin on tapahtunut myös Suomessa.
  • Merenpinnan nousulla on vaikutuksia rakentamiseen ja asumisen turvallisuuteen rannikkoseuduilla.
  • Säätilan ennakoitavuus on vähentynyt ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Kehittyvissä maissa poikkeuksellinen kuivuus voi aiheuttaa nälänhädän. Tulvat voivat ajaa laajoilta alueilta ihmisiä pakolaisiksi.
  • Teollistuneet maat ovat isolta osin vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta, joten niiden kuuluu myös tukea etenkin haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumisessa.
  • Toimia ilmastonmuutosta vastaan tarvitaan nopeasti kaikkialla maailmassa, ja siksi köyhiä maita on tuettava, jotta nekin pystyvät osallistumaan työhön. Teollistuneiden maiden tukea tarvitaan myös siihen, että köyhien maiden kehitys perustuu ilmaston kannalta fiksuun teknologiaan.
Close Bitnami banner
Bitnami