Moni ihminen maailmassa joutuu jättämään kotinsa sotien, väkivallan tai vainon takia. Yhä useamman on etsittävä uutta asuinpaikkaa myös siksi, että elinolot omalla kotiseudulla ovat muuttuneet mahdottomiksi, esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä.
Vuonna 2022 maailmassa oli yhteensä yli 108 miljoonaa ihmistä, jotka olivat joutuneet jättämään kotiseutunsa pakon edessä. Heistä yli puolet, 71 miljoonaa ihmistä, oli maan sisäisiä pakolaisia, jotka pyrkivät hakeutumaan kotimaassaan turvallisemmille asuinseuduille.
Vuonna 2022 ennätyksellisen moni, 8,7 miljoonaa, joutui jättämään kotinsa luonnonkatastrofien tai muiden luonnonilmiöiden seurauksena. Sotien ja konfliktien vuoksi lähtemään pakotettuja oli 62 miljoonaa.
Maan sisäisiä pakolaisia oli vuonna 2022 paljon Syyriassa (6,9 milj.), Ukrainassa (5,9 milj.), Kongon demokraattisessa tasavallassa (5,7 milj.), Kolumbiassa (4,8 milj.), Jemenissä (4,5 milj.) ja Afganistanissa (4,4 milj.)
Kotimaansa ulkopuolelle on viime vuosina paennut paljon ihmisiä Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista, Myanmarista ja Somaliasta – sekä viimeisimpänä Ukrainasta. Lähes puolet kaikista pakolaisista on lapsia.
Monille pakolaisille ei ole osoittaa uutta asuinpaikkaa. Kriiseistä kärsiviin maihin ja niiden ympäristöön onkin syntynyt valtavia pakolaisleirejä. Yksi näistä on Dadaabin pakolaisleiri Keniassa lähellä Somalian rajaa.
Eurooppaan päätyy vain pieni osa maailman pakolaisista. Ulkomaille paenneista ihmisistä valtaosa elää kehittyvissä maissa. Vuoden 2021 puolivälissä toisesta maasta tulleita pakolaisia oli eniten Turkissa (3,7 milj.), Kolumbiassa (1,7 milj.), Ugandassa (1,5 milj.), Pakistanissa (1,4 milj.) ja Saksassa (1,2 milj.).
Ukrainassa käytävän sodan seurauksena Eurooppaan pakenee erityisesti naisia ja lapsia. Ukrainasta EU-maihin pakenevat pääsevät nyt ensimmäistä kertaa sovellettavan tilapäisen suojelun piiriin. Se tarkoittaa esimerkiksi, että tulijat saavat nopeammin oikeuden tehdä työtä kuin muualta tulevat turvapaikanhakijat.
Arkikielessä sanaa pakolainen käytetään usein yleisellä tasolla viittaamaan kaikkiin siirtymään joutuneisiin ihmisiin. Todellisuudessa varsinaiselle pakolaisuudelle on tarkat kriteerit.
Pakolaisasema voidaan myöntää ihmiselle, joka pelkää kotimaassaan tulevansa vainotuksi esimerkiksi alkuperänsä, uskontonsa tai poliittisen mielipiteensä takia. Geneven pakolaissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) määrittelee eniten apua tarvitsevat pakolaiset ja esittää heistä, käytännössä pientä osaa, sijoitettavaksi kiintiöpakolaisia vastaanottaviin maihin.
Eduskunta päättää vuosittain, kuinka monta pakolaista Suomeen kiintiön kautta otetaan. Vuonna 2022 Suomeen otettiin 1 500 kiintiöpakolaista ja vuonna 2023 heitä otettiin 1 050.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta ilman pakolaisstatusta. Kun turvapaikanhakija pyytää turvapaikkaa Suomessa, maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija oikeutettu pakolaisen asemaan ja suojeluun.
Jos turvapaikan saamisen ehdot eivät täyty, viranomaiset tutkivat myös, onko henkilöllä oikeus saada suojelua toissijaisen suojelun perusteella. Perusteena voi olla esimerkiksi uhka kuolemanrangaistuksesta tai kidutuksesta.
Vuonna 2022 Suomesta haki turvapaikkaa 5 800 ihmistä. Turvapaikan sai 45 prosenttia hakijoista.
Keskimäärin 30 600 ihmistä päivässä joutui pakon edessä lähtemään kotoaan vuonna 2020.
Lähde: UNHCR
Totta vai tarua?
Totta.
48 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä.
Tarua.
Ensimmäiset pakolaiset Suomeen tulivat Chilestä vuonna 1973.
Tarua.
Pakolaisleirien toimintatavat vaihtelevat. Tansaniassa ja Malawissa tarvitaan viranomaisen lupa leiriltä poistumiseen. Ugandassa ihmiset asuvat leireillä, mutta käyvät töissä leirin ulkopuolella.
Elämää pakolaisleirillä
Millaista olisi elää koko elämänsä pakolaisleirillä? Miljoonille lapsille se on ainut kokemus kodista.
Dadaabin pakolaisleiri sijaitsee Keniassa lähellä Somalian rajaa. Siellä elää arviolta 220 000 ihmistä – lähes saman verran kuin esimerkiksi Tampereella. Dadaab onkin kuin suuri kaupunki. Ihmiset saavat leirillä ruokaa, suojaa ja terveydenhuoltoa. Lapsille on järjestetty kouluja.
Maailman kriisialueiden lähelle syntyy Dadaabin kaltaisia valtavia pakolaisleirejä, kun suuri määrä ihmisiä pakenee kodeistaan. Kenian lisäksi suuria leirejä on esimerkiksi Bangladeshissa, jonne on paennut rohinga-väestöä Myanmarista, Jordaniassa, jonne on paettu sotaa Syyriasta, sekä Sudanissa, jonne on paettu Etiopian väkivaltaista konfliktia.
Vuonna 1991 perustetun Dadaabin leirin asukkaista suurin osa on sotaa ja nälänhätää paenneita somalialaisia. Heidän kotimaansa on ollut sisällissodan ja luonnonkatastrofien vuoksi vuosikymmeniä kaaoksessa. Osa pakolaisista on elänyt leirillä sen perustamisesta saakka, ja heille on ehtinyt syntyä siellä lapsia ja lapsenlapsia. Dadaabin leiri on suurimmillaan koostunut yhteensä viidestä alaleiristä, kun vuonna 2011 leirille saapui kymmeniä tuhansia ihmisiä lisää pakoon Somalian eteläosien kuivuutta ja nälänhätää. Osa pakolaisista on sittemmin palannut kotiin. Nykyään jäljellä on kolme vanhinta alaleiriä.
Ihmiset joutuvat asumaan leirillä pitkäaikaisesti, koska he eivät voi palata kotiinsa, mutta eivät myöskään saa lähteä muualle ilman lupaa – eikä heitä ole saatu riittävästi sijoitettua kiintiöpakolaisiksi vauraisiin maihin. YK:n pakolaisjärjestö toivoo, että länsimaat ottaisivat Dadaabista vastaan nykyistä enemmän pakolaisia.
Vuonna 2015 Kenia halusi palauttaa pakolaisia Somaliaan ja suunnitteli koko leirin sulkemista, mutta maan korkein oikeus totesi aikeet laittomiksi. Kenia on vaatinut leirin sulkemista myös tämän jälkeen.
Jotta ihmiset voisivat turvallisesti palata Somaliaan, maan olot pitää ensin saada vakaammiksi. Suomi tukeekin Somalian jälleenrakennusta kehitysyhteistyöllä, kriisinhallinnalla ja humanitaarisen avun keinoin.
Dadaabin leirillä toimii YK:n lisäksi useita humanitaarisia järjestöjä. Vaikka pakolaisten perustarpeista pyritään huolehtimaan, olot leirillä ovat varsin turvattomat. Myös Suomen Punainen Risti on tukenut työtä pakolaisten terveyden ja puhtaan veden saannin parantamiseksi.
Kurkista tämän sivun aineistojen avulla siihen, millaista arki Dadaabin leirillä on lapsen näkökulmasta. Voit katsoa 360-videota suoraan tietokoneruudulta tai virtuaalilasien avulla. Tietokoneruudulla videon ohjailu onnistuu sekä hiiren vasemmalla näppäimellä että yläkulmassa sijaitsevien nuoliohjainten avulla. VR-laseja käytettäessä huomioi laitevalmistajan ikäsuositus. Aineisto on tuotettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa.
Kotina pakolaisleiri
Seitsenvuotias Bishara ja hänen 12-vuotias siskonsa Fatouma ovat asuneet Dadaabin pakolaisleirillä koko ikänsä. Äiti Abdia pakeni Somaliasta odottaessaan Fatoumaa. Hän oli menettänyt pommi-iskussa kaksi lastaan, miehensä ja toisen jalkansa. Tyttöjen koti on yksinkertainen maja, jonka lattia on hiekkaa ja jonka ainoan huonekalun, sängyn, he jakavat äitinsä kanssa. Millaisia ovat murheet ja huolet pakolaisleirillä, millaisia taas leikit ja ilonaiheet?
Video: Kotona Dadaabissa
Lue lisää:
Tehtäviä oppitunneille:
Alakoulu
Ryhmätehtävä: Piirtäkää karttakuva
Katsokaa Bisharan ja Fatouman arjesta kertova 360°-video ja tutustukaa sivuston muuhun aineistoon. Miltä pakolaisleirillä näyttää? Piirtäkää karttakuva, jossa on perheen koti ja heidän elämänpiirinsä. Mistä perhe saa vettä ja ruokaa? Missä on vessa ja peseytymistilat, entä koulu? Mitä muuta leirissä ehkä on?
Tutustukaa toistenne piirroksiin ja pohtikaa, millaista lasten elämä leirissä on.
Paritehtävä: Arki pakolaisleirissä
Keskustele parin kanssa siitä mitä näitte 360°-videolla. Millainen koti Bisharalla ja Fatoumalla on? Miten videolla nähty arki eroaa teidän arjestanne? Mitä tiesitte pakolaisleireistä ennen tätä oppituntia? Mikä videolla yllätti teidät?
Yksilötehtävä: Oman kuntasi pakolaiset
Mitä tiedät oman kuntasi pakolaisista? Mistä maista pakolaisia on tullut ja kuinka paljon? Ota selvää ja katso kartalta, missä nämä maat sijaitsevat. Katso internetistä, millaisia uutisia näistä maista on kirjoitettu viime aikoina Suomessa.
Yläkoulu /lukio
Paritehtävä: Maailman pakolaiset
Ottakaa selvää:
- Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija?
- Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi vastaanottaa vuosittain?
- Kuinka paljon maailmassa on tällä hetkellä pakolaisia? Millä alueilla?
- Mitä pakolaisten määrälle on tapahtunut viimeisten vuosien aikana?
Paritehtävä: Kotina pakolaisleiri
Lukekaa Dadaabin pakolaisleiriä käsittelevät syventävät tekstit. Pohtikaa syitä, miksi Bishara ja Fatouma ovat joutuneet pakolaisleirille? Mitkä asiat voivat uhata perheen turvallisuutta ja terveyttä Dadaabissa? Mitä riskejä syntyy, kun suuri määrä ihmisiä jää vuosikausiksi asumaan pakolaisleirille?
Koko luokan tehtävä: Pakolaisuus maailmassa
Ottakaa selvää pienryhmissä alla olevista kysymyksistä. Sen jälkeen esitelkää lyhyesti löytämänne tiedot ja käykää luokan kanssa keskustelu maailman pakolaistilanteesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista.
Ryhmä 1
- Miksi maailmassa on tällä hetkellä erityisen paljon pakolaisia?
- Missä sijaitsevat maailman suurimmat pakolaisleirit ja mistä niiden asukkaat ovat lähtöisin?
Ryhmä 2
- Millaisia ratkaisuja EU:ssa on viime vuosina tehty Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen liittyen?
- Mitä Suomi voi tehdä sen eteen, etteivät ihmiset joutuisi pakolaisiksi?
Ryhmä 3
- Selvittäkää, miten käsitteet pakolainen, siirtolainen ja turvapaikanhakija eroavat toisistaan?
- Paljonko esimerkiksi Ruotsiin, Viroon ja Italiaan on tullut turvapaikanhakijoita tai pakolaisia viime vuosina? Mitkä asiat selittävät muutoksia määrissä?
Ryhmä 4
- Miten pakolaisuus on historian saatossa koskettanut suomalaisia?
- Mistä maista ja milloin Suomeen on tullut pakolaisia isoina ryhminä?
