Yhteiskunnat toimiviksi

Me Suomessa pidämme helposti itsestään selvinä monia asioita, jotka vaikuttavat siihen, että täällä on hyvä ja turvallista elää.

Olemme tottuneet luottamaan siihen, että sähköt toimivat kodeissa, kouluissa ja sairaaloissa, bussit kulkevat, tiet ovat kunnossa ja poliisi pitää järjestystä yllä. Jätehuolto toimii, ja suurin osa jätteestä pystytään kierrättämään.

Eikä koulutuksemme kaadu siihen, että kirjoja tai nettiyhteyttä ei ole saatavilla tai opettajien palkkoja ei ole maksettu ajallaan.

Toimivassa yhteiskunnassa kansalaiset voivat osallistua, saada tietoa, vaikuttaa ja tehdä valintoja, opiskella, perustaa perheen ja käydä työssä. Sitä tukevat laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä sekä kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kehityksen edellytys on, että julkinen hallinto toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvä hallinto varmistaa, että veroja kerätään ja valtion varat käytetään tehokkaasti ja suunnitelmien mukaisesti yhteisten asioiden järjestämiseen. Hyvä hallinto on läpinäkyvää. Se tarkoittaa, että kansalaiset ja yritykset saavat tietää, miten varoja ja verotuloja käytetään.

Toimivassa demokratiassa kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin ja politiikkaan. Näin ei valitettavasti ole suurimmassa osassa maailmaa. Kansalaisyhteiskunnan tila, eli kansalaisten vapaaehtoinen toiminta esimerkiksi järjestöissä, on muuttunut huonompaan suuntaan. Kansalaisten toimintavapauksia rajoitetaan vakavasti yli sadassa maassa.

Ihmisillä pitää olla oikeus toimia kansalaisjärjestöissä ja ottaa kantaa asioihin. Sananvapaus ja vapaa tiedonvälitys kuuluvat demokratiaan. Kansalaisten turvaksi tarvitaan lakeja ja toimivaa oikeusjärjestelmää. Poliisin ja viranomaisten pitää kohdella ihmisiä tasapuolisesti, eivätkä he saa olla lahjottavissa.

Toimiva yhteiskunta on vakaa. Rauha on kaiken edellytys. Konfliktien aikana yhteiskuntaa on vaikea kehittää; silloin tarvitaan sovittelua ja rauhanvälitystä.

Afrikka menettää vuosittain 80 miljardia euroa veronkierron ja laittoman kaupankäynnin vuoksi.

Lähde: UNCTAD

Totta vai tarua?

1. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa.

Totta.
Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa kaikista maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Tämän vuoksi hyvät elinolosuhteet vaativat tehokasta kaupunkisuunnittelua. (Lähde: UNDP)

2. Siirtolaisten kotimaihinsa lähettämät rahat muodostavat merkittävän osan monien maiden kansantuotteesta.

Totta.
Moni köyhästä maasta pois muuttanut lähettää perheelleen rahaa vanhaan kotimaahan. Kokonaisuudessaan tämä rahasumma on suurempi kuin kehitysyhteistyöhön osoitetut varat yhteensä. (Lähde: YLE:n uutinen)

3. Lähes kaikki maailman ihmiset käyttävät internetiä.

Tarua.
Maailmassa on lähes kolme miljardia ihmistä, jotka elävät yhä ilman internetiä. Heistä valtaosa asuu kehittyvissä maissa, joissa internetiä käyttää keskimäärin 57 prosenttia ihmisistä. (Lähde: International Telecommunication Union, englanniksi)


Tiesitkö, että Somaliassa…

Köyhyys lisää teinityttöjen pakkoavioliittoja

Somalian turvallisuustilanne on arvaamaton ja maata ovat koetelleet viime vuosina sekä pitkä kuivuus että rankkasateet ja tulvat. Ne aiheuttavat köyhyyttä ja nälänhätää, mutta mutkan kautta jarruttavat myös tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamista. Karjansa ja satonsa menettäneet perheet päätyvät herkemmin naittamaan nuoret tyttärensä. Somaliassa lähes puolet tytöistä joutuu naimisiin alaikäisenä.

Suomen somalit osallistuvat jälleenrakennukseen

Suomessa asui vuonna 2022 ainakin 24 000 somalia puhuvaa ihmistä, ja täkäläisellä somaliyhteisöllä on iso rooli Somalian jälleenrakennuksen tukemisessa. Suomen somaliyhteisöön kuuluvat lääkärit ja sairaanhoitajat ovat kouluttaneet jo yli tuhat paikallista terveysalan työntekijää osana Suomen rahoittamaa Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) hanketta. Suomen somaleja on myös ollut ehdolla Somalian vaaleissa. Eri järjestöjä yhdistävä Suomen Somalia-verkosto kannustaa Impact Academy -ohjelman kautta myös nuoria mukaan vaikuttamaan rauhaa ja kehitystä koskeviin kysymyksiin.

Tytöt valtaavat koripallokenttiä

Naisten urheilu on Somaliassa uudessa nousussa. Esimerkiksi koripallosta on tullut tärkeä kanava purkaa perinteisiä roolimalleja sekä vahvistaa tyttöjen kuntoa ja itsetuntoa. Tyttöjen ja naisten koripallojoukkueita on tukenut esimerkiksi YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA, jonka toimintaa Somaliassa Suomi rahoittaa. Somalimaan Hargeisassa taas kymmenet tytöt ovat päässeet pelikentille kehitysyhteistyövaroin 2010-luvun lopulla tuetun Shiffa ry:n hankkeen kautta.

Somalialainen tyttöjen koripallojoukkue asettunut ryhmäkuvaan
Somalia 2017. Kuva: Joonas Lehtipuu/UM

Video: Suomalainen vesi – Pienten kaupunkien vesi- ja viemärihanke Vietnamissa

Sinun täytyy hyväksyä markkinointievästeet, jotta voit katsoa tätä upotettua videosisältöä. Tai katso video täältä.

Video: Suomi tukee koulunkäyntiä Syyriassa

Sinun täytyy hyväksyä markkinointievästeet, jotta voit katsoa tätä upotettua videosisältöä. Tai katso video täältä.


Tehtäviä oppitunneille:

Alakoulu

Koko luokan tehtävä: Mihin vettä tarvitaan?

Mihin kaikkeen tarvitsette vettä päivittäin? Seuratkaa yhden arkipäivän ajan vedenkäyttöänne ja pitäkää siitä kirjaa. Purkakaa päiväkirjat koulussa: Mihin kaikkeen vettä kului? Jos joutuisit kantamaan veden kaivosta kotiin, kuinka monta ämpärillistä (ämpäri = 10 litraa) arvioit perheesi tarvitsevan päivittäin?

Paritehtävä: Vapaa tiedonvälitys

Listatkaa yhdessä, mistä kaikkialta voitte hakea tietoa, kun haluatte tietää jostakin aiheesta. Pohtikaa sen jälkeen, mitkä kaikki asiat vaikeutuisivat, jos teillä ei olisi näitä tietolähteitä käytössä tai niihin pääsyä olisi rajoitettu.

Yläkoulu /lukio

Koko luokan tehtävä: Roolipeli kylän kehittämisestä

Jakaantukaa kolmeen ryhmään: sähkö, puhdas vesi ja silta. Kuvitelkaa pieni kehittyvässä maassa oleva kylä, joka voi valita yhden edellä mainituista, koska rahaa on vähän. Mitä hyötyjä sähköstä, puhtaasta vedestä ja uudesta sillasta on kylälle? Valmistelkaa lista kantaanne puolustavista asioista. Esitelkää näkemyksenne muille ryhmille ja neuvotelkaa, mikä olisi kyläläisten kannalta paras vaihtoehto. Mikä ryhmistä pystyy vakuuttamaan muut parhaiten?

/
Ryhmä- tai paritehtävä: Miksi rauha on kestävän kehityksen edellytys?

Ottakaa selvää, missä Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa on käynnissä jonkinlaisia aseellisia konflikteja. Pohtikaa, mitä vaikutuksia rauhan puuttumisella on yksilön elämään ja yhteiskunnan kehitykseen.

Ryhmätehtävä: Mitä on korruptio?

Korruptio on yksi huonon hallinnon piirre. Se tarkoittaa valta-aseman väärinkäyttöä oman edun tavoittelemiseksi. Pohtikaa pienissä ryhmissä, mitä tarkoittaa, jos poliisi tai poliitikko on korruptoitunut? Mitä haittaa siitä on kehitykselle ja kehittyvien maiden kansalaisille? Voitte etsiä lisätietoa netistä. Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.