Ei sotaa, vaan rauhaa

Jatkuvat sekä uudet väkivaltaiset konfliktit eri puolilla maailmaa vaikeuttavat rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien rakentamista.

Suomessa on ollut rauha yli 80 vuotta. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Rauhanomaisten yhteiskuntien määrä maailmassa on vähentynyt viimeisten 15 vuoden aikana, ja yhä useammat konfliktit pitkittyvät vuosien tai jopa vuosikymmenten pituisiksi.

Rauhanomaiset ja väkivallattomat yhteiskunnat ovat yksi kestävän kehityksen tavoitteista ja kestävän kehityksen peruslähtökohta. Pitkäkestoista kehitystä ei voida saavuttaa konfliktien ja väkivallan keskellä.

Väkivalta ei ainoastaan aiheuta inhimillistä kärsimystä vaan myös heikentää yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen perustaa. Sodan ja pitkittyneiden konfliktien koettelemat maat ovat usein niitä, joilla on eniten vaikeuksia väestönsä nostamisessa pois köyhyydestä ja jotka ovat usein hyvin alttiita myöhemmille kriiseille ja uusille ongelmille. Siksi siirtyminen akuutista kriisivaiheesta jälleenrakennukseen on ratkaiseva.

Viime vuosina ilmastoon liittyvät konfliktit ovat lisääntyneet. Ilmastokriisi vahvistaa sään ääri-ilmiöitä ja heikentää esimerkiksi puhtaan veden saatavuutta. Pitkät kuivuusjaksot ja tulvat vaikeuttavat perinteisten elinkeinojen harjoittamista ja kasvattavat ruokapulaa ja kilpailua luonnonvaroista.

Lisääntyneet konfliktit ovat lisänneet myös pakolaisuutta. Vuoden 2023 lopussa neljäsosa maailman väestöstä asui konfliktialueilla, ja yli 110 miljoonaa ihmistä eli pakolaisina, mikä on kaksi kertaa enemmän edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Pitkittyneiden konfliktien myötä yhä useampi liikkumaan pakotettu ihminen elää hyvinkin pitkiä aikoja pakolaisleireillä tai muissa väliaikaiseksi tarkoitetuissa paikoissa.

Suomi rauhanvälittäjänä

Suomi tekee paljon työtä rauhan puolesta maailmassa. Tämä työ on tärkeää erityisesti maissa, joissa kärsitään konflikteista, köyhyydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Suomi auttaa näitä maita monin eri tavoin, esimerkiksi tukemalla rauhanneuvotteluja ja oikeudenmukaista päätöksentekoa, mikä auttaa rakentamaan pysyvää rauhaa.

Suomi osallistuu myös kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, joissa pyritään tuomaan vakautta ja turvallisuutta konfliktialueille. Tämä voi tarkoittaa sekä sotilaallista että siviilikriisinhallintaa.

Rauhanvälitys on myös tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi edistää esimerkiksi vesidiplomatiaa, joka tarkoittaa vesivarojen käytön sopimista rauhanomaisesti, sekä tukee naisrauhanvälittäjäverkostoja ja nuorten roolia rauhantyössä.

Naiset ja nuoret mukana rauhanrakentamisessa

Nuoret kantavat monien globaalien kriisien seuraukset, ja erityisesti naiset ja tytöt ovat alttiita väkivallalle konfliktien yhteydessä. Naiset ja nuoret on kuitenkin nähtävä rauhanprosesseissa ratkaisevina toimijoina, ei pelkästään konfliktien uhreina.

Naisten rooliin ja päätösvallan vahvistamiseen konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa sekä naisten turvallisuuden lisäämiseen konflikteissa pyritään kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Vuonna 2015 YK:n jäsenvaltiot myös myönsivät Nuoret, Rauha ja Turvallisuus (2250) –päätöslauselman myötä ensimmäistä kertaa, ettei pysyvää rauhaa voi olla ilman nuorten osallisuutta ja tukea.

Suomi haluaa erityisesti tukea naisten ja nuorten osallistumista rauhanprosesseihin. Suomi onkin maailman ensimmäisenä maana maailmassa laatinut kansallisen toimintaohjelman Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi, ja panostaa vahvasti naisten omistajuuden ja osallistumisen lisäämiseen rauhanprosesseissa.

”Rauha on tahdon asia.”

Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti 1994-2000 ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja 2008

Tiesitkö, että Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään 21. syyskuuta?

Kansainvälisenä rauhanpäivänä juhlitaan rauhaa ja pyrkimystä siihen, muistutetaan rauhan merkityksestä ihmisten kestävälle hyvinvoinnille ja kannustetaan maailman valtioita ja kaikkia ihmisiä väkivallattomaan vaikuttamiseen.

Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien konfliktien, väkivallan ja sotimisen taukoavan 24 tunniksi. YK soittaa päivän kunniaksi rauhankelloja.

Rakennetaan turvallisempaa tilaa

Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan sitä, että ryhmässä rakennetaan yhteiset, kunnioittavat pelisäännöt.

Pohdi ensin itse ja keskustelkaa sitten ryhmässä:

  • Miten voimme varmistaa, että kaikki voivat halutessaan osallistua keskusteluun?
  • Mitä sinä tarvitset, jotta voit osallistua keskusteluun turvallisesti ja hyvin?
  • Onko jokin asia, joka sinua huolestuttaa keskustelussa?
Suomalaisia ISAF-sotilaita Dehdadin kylässä Afganistanissa vuonna 2010. Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Kuinka käsitellä sotia ja kriisejä? 

Jokainen meistä törmää sotiin ja kriiseihin mediassa. Identiteettiemme, kokemustemme ja sosiaalisten ympäristöjemme vuoksi reagoimme konflikteihin ja uutisiin niistä eri tavoin. Voi olla myös niin että sinä, tai joku lähipiiristäsi on joutunut kokemaan sotaa. Sodat ja kriisit voivat aiheuttaa ihmisille traumoja. Jos tunnistat itsessäsi tai lähipiirissäsi tuen tarvetta, kannattaa asiasta keskustella turvallisen aikuisen kanssa.

Sota on usein valtioiden välinen asia. Valtioiden välinen sota ei anna lupaa syrjiä toisia ihmisiä esimerkiksi kielen tai kansallisuuden perusteella. Syrjintä lisää aina kuulumattomuuden tunnetta, joka murentaa yhteiskuntarauhaa. On tärkeää rakentaa rauhaa sovussa ja toisiamme kunnioittaen, vaikka maailman ympärillämme onkin muuttunut. Vaikka maailmassa on pahuutta, hyvyyttä on aina enemmän. Kestävää rauhaa sinnikkäästi rakentamalla ja ylläpitämällä teemme tärkeää työtä kohti rauhanomaista maailmaa.

Jännittääkö sinua sodista ja kriiseistä keskusteleminen? Turvallisemman tilan periaatteet voivat olla avuksi vaikeista asioista keskustellessa. Saatamme kaivata kriisitilanteessa tai niistä keskustellessa erilaisia asioita. Jotkut haluavat keskustella sodasta, mutta toiset tarvitsevat tavallista enemmän vakautta ja tavallisena jatkuvaa arkea.

Ota selvää:

Katso videoita:

Missä konflikteja käydään?

Yhdysvaltaistaustainen sotien, valtioiden sisäisten ja valtioiden välisten konfliktien seuraamis- ja raportointikeskus Center for preventive action ylläpitää sotaseurantatyökalua nimeltään Global conflict tracker. Työkalun avulla voi tutkia kartalla maailmassa käynnissä olevia konflikteja ja niiden taustoja.

Myös australialainen Institute for Economics and Peace ylläpitää maailman rauhan tilannetta kuvaavaa karttaa. Eri kielillä palveluita on myös muita.

Kuvakaappaus Global Conflict Tracker -sivulta.

  • Miten sinä voit vaikuttaa?

  • Siirry seuraavaan aiheeseen!

    • Tehtäviä oppitunneille:

    Alakoulu

    Yksilötehtävä: Mitä tunteita uutiset sodista herättävät sinussa?

    Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät? Katso tunnesanoja ja valitse 3-5 tunnetta, joita olet tuntenut kuullessasi uutisia valtioiden välisistä sodista. Voit myös lisätä listaasi sellaisia tunteita, jotka mielestäsi siitä puuttuvat. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen on sallittua. Tunteilla ei kuitenkaan voi oikeuttaa itseä tai toisia vahingoittavia tekoja, kuten loukkaavien sanojen sanomista.

    suru, innostus, suuttumus, viha, rakkaus, rauhallisuus, pettymys, ilo, toiveikkuus, uteliaisuus, häpeä, onnellisuus, hämmennys, toivottomuus, pelko, hämmästys, riemu, nolous, ärtymys, turhautuminen, raivo

    /
    Yksilö- ja ryhmätehtävä: Rauhan kuvat

    Miltä sinusta tuntuu, kun on rauhaa? Mitä rauha sinun mielestäsi tarkoittaa? Rauhan voi ymmärtää ja kokea monella tavalla.

    • Rauhaa voi olla sinussa itsessäsi. Rauhaa on omassa mielessä, tunteissa ja kehossa.
    • Rauhaa on sopu ja esimerkiksi hyvät kaveri- tai perhesuhteet. Rauha on muiden huomioimista.
    • Rauhaa on turvallinen yhteiskunta, jossa asukkaat voivat hyvin.
    • Rauhaa on maiden ja kansojen välinen sopu.
    • Rauhaa on luonnon kanssa.

    Piirrä kuva rauhasta. Voit valita, millaisesta rauhasta piirrät kuvan, tai yhdistätkö siihen erilaisia ajatuksia rauhasta.  Voit kuvailla rauhan tunnetta esimerkiksi maisemalla, ihmisillä, eläimillä, kasveilla tai väreillä ja muodoilla. Jakakaa halutessanne ajatuksianne teoksista.

    Yksilötehtävä: Toivoa tuovat asiat

    Mikä antaa sinulle toivoa? Kirjoita lista asioista, joita tekemällä sinä koet iloa ja toiveikkuutta. Nämä asiat ovat sinun toivottomuuden vastalääkkeitäsi. Alla on muutama esimerkki asioista, joiden tekeminen voi tuoda jollekulle iloa ja toivoa.

    käveleminen luonnossa, kirjoittaminen, leipominen, kaverin tai perheenjäsenen kanssa juttelu, elokuvien tai sarjan katseleminen, piirtäminen, perheen kanssa oleskelu kotona, eläimen seurassa oleminen, tanssiminen, käsityöt, liikunta tai urheileminen, opiskelu tai läksyjen tekeminen, musiikin kuuntelu, laulaminen tai soittaminen, kotitöiden tekeminen, lukeminen, kirjastossa käynti.

    Aseta lista näkyvälle paikalle ja ota toivottomuuden vastalääkkeet käyttöösi päivän aikana silloin, jos tunnet toivottomuuden tunnetta.

    Yläkoulu ja toinen aste

    Yksilötehtävä: Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät?

    Mitä tunteita uutiset sodista sinussa herättävät? Katso tunnesanoja ja ympyröi 3-5 tunnetta, joita olet tuntenut kuullessasi uutisia valtioiden välisistä sodista ja kriiseistä. Voit myös lisätä listaasi sellaisia tunteita, jotka mielestäsi siitä puuttuvat. Kaikenlaisten tunteiden kokeminen on sallittua. Tunteilla ei kuitenkaan voi oikeuttaa itseä tai toisia vahingoittavia tekoja, kuten loukkaavien sanojen sanomista.

    suru, innostus, suuttumus, viha, rakkaus, rauhallisuus, pettymys, ilo, toiveikkuus, uteliaisuus, häpeä, onnellisuus, hämmennys, toivottomuus, pelko, hämmästys, riemu, nolous, ärtymys, turhautuminen, raivo

    Paritehtävä: Maailman konfliktit

    Tutustu yhdysvaltalaistaustaisen sotien ja valtioiden sisäisten ja valtioiden välisten konfliktien seuraamis- ja raportointikeskus Center for preventive actionin ylläpitämään sotaseurantatyökaluun Global conflict trackeriin.

    Katselkaa karttaa ja pohtikaa:

    1) Mistä kartassa näytettävistä sodista olet kuullut mediassa, koulussa tai jutellessasi ihmisten kanssa? Mistä kartalla näkyvistä sodista tai konflikteista olet kuullut eniten?

    2) Mistä konfliktista et ole kuullut tai et ainakaan muista kuulleesi?

     Menkää seuraavaksi australialaisen Institute for economics and peacen maailman rauhan tilannetta kuvaavaan karttaan. Helpointa vertailu on, jos käytössänne on kaksi tietokonetta tai muuta älylaitetta. 

    3) Näyttävätkö kartat sinun mielestäsi samansuuntaista kuvaa maailman eri maista?

    Vertailun jälkeen pohtikaa yhdessä:

    4) Oletteko kuulleet mediassa, koulussa tai jutellessanne ihmisten kanssa rauhan tilanteesta maailman eri alueilla? Onko mediassa mielestänne esillä enemmän tietoa sodasta vai rauhasta?

    Jakakaa ajatuksia myös koko luokan kanssa päätelmistänne.

    /
    Pari- tai ryhmätehtävä: Mitä on rauha?

    Maailmassa on käynnissä useita valtioiden välisiä sotia. Vaikka Suomessa ei sodita, sotien seuraukset näkyvät ja tuntuvat Suomessakin monin tavoin. Sotauutisten ja sotien vaikutusten heijastuessa meihin voimme arvostaa suomalaisen yhteiskunnan suhteellisen vakaata tilaa.  

    Rauhaa voidaan kuvailla ja ymmärtää monella eri tavalla. Yleisimpiä tapoja kuvailla rauhaa on:

    1) sisäisenä rauhana,

    2) rauhana yhteisöissä, yhteiskunnassa ja vuorovaikutuksessa,

    3) rauha koko maailmassa ja myös luonnon kanssa.

    Rauha voidaan käsittää sekä sodan poissaolona, että kestävänä yhteiskunnallisena rauhana, jonka ytimessä on oikeudenmukaisuus. Mikään näistä rauhan kuvailutavoista ei ole enemmän oikea kuin toinen, vaan ne kuvailevat rauhan eri ulottuvuuksia.

    Tehkää pareittain tai kolmen henkilön ryhmissä listausta siitä, millä tavoin rauhan eri ulottuvuudet näkyvät sinussa, yhteiskunnassa ja koko maailmassa. 

    Esimerkkikysymyksiä:

    • Miten voit elää rauhassa luonnon kanssa?
    • Millaisessa paikassa olet tuntenut sisäistä rauhaa?
    • Miten rauha näkyy koulussa?
    • Millainen paikka koulusi olisi, jos kaikki koululaiset tai opiskelijat sekä henkilökunta kokisivat sisäistä rauhaa?
    • Miten rauha näkyy tai ei näy suomalaisessa yhteiskunnassa? 
    • Miten voimme edistää maailmanrauhaa?

    Yksilötehtävä: Mitä rauha merkitsee sinulle?

    Lukekaa ohessa näkyvät lainaukset, joissa kuvataan rauhaa. Lainaukset on koottu sellaisilta merkkihenkilöiltä, jotka ovat elämässään edistäneet rauhaa. Valitse sinua puhutteleva lainaus. Kun olet valinnut lainauksen, kirjota se ylös vihkoosi. Pohdi, mikä lainauksessa kosketti sinua ja miksi valitsit tänään juuri sen. Tee lainauksen ympärille ajatuskartta valintaperusteistasi. Jaa ajatuksesi muiden kanssa, jos haluat. Harjoitelkaa samalla aktiivista kuuntelua: Kun joku kertoo valitsemastaan lainauksesta, muut kuuntelevat kommentoimatta. Kuuntelemisen taito on tärkeä rauhaa rakentava ja ylläpitävä taito. Tutustu vielä merkkihenkilöön sanojen takana. Kuka hän oli ja mitä hän teki elämässään?

    ”Koulutus on tehokkain ase maailman muuttamiseen.” – Nelson Mandela

    ”Jos tuomitsee ihmisiä, ei jää aikaa heidän rakastamiseensa.” – Äiti Teresa

    ”Rauhaa ei voi löytää arastelemalla elämää.” – Virginia Woolf

    ”Rauha tulee sisältäpäin. Älä etsi sitä ulkoapäin.” – Buddha

    ”Mitä enemmän rehkimme rauhan eteen, sitä vähemmän verta tarvitsee vuodattaa sodissa.” – Vijaya Lakshmi Pandit

    ”Koulutus on kaikessa yksinkertaisuudessaan rauhan rakentamista. Se on tehokkain olemassa oleva puolustuskeino.” – Kofi Annan

    ”Rauha on tuhansien mailien mittainen matka, joka on kuljettava askel kerrallaan”. – Lyndon B. Johnson

    Yksilötehtävä: Toivoa tuovat asiat

    Mikä antaa sinulle toivoa? Kirjoita lista asioista, joita tekemällä sinä koet iloa ja toiveikkuutta. Nämä asiat ovat omia toivottomuuden vastalääkkeitäsi. Alla on muutama esimerkki asioista, joiden tekeminen voi tuoda jollekulle iloa ja toivoa.

    käveleminen luonnossa, kirjoittaminen, leipominen, kaverin tai perheenjäsenen kanssa juttelu, elokuvien tai sarjan katseleminen, piirtäminen, perheen kanssa oleskelu kotona, eläimen seurassa oleminen, tanssiminen, käsityöt, liikunta tai urheileminen, opiskelu tai läksyjen tekeminen, musiikin kuuntelu, laulaminen tai soittaminen, kotitöiden tekeminen, lukeminen, kirjastossa käynti.

    Aseta lista näkyvälle paikalle ja ota toivottomuuden vastalääkkeet käyttöösi päivän aikana silloin, jos tunnet olosi toivottomaksi.