DADAAB, Kenia

Kun Dadaabin pakolaisleiri vuonna 1991 perustettiin, se oli suunniteltu 90 000 ihmiselle. Suurin osa Kenian koillisosassa sijaitsevan leirin asukkaista on somalialaisia, jotka ovat paenneet kotimaansa vuosikymmeniä kestänyttä sisällissotaa sekä kuivuutta ja nälänhätää. 

Dadaab majoitti suurimmillaan lähes puoli miljoonaa pakolaista ja oli siinä vaiheessa maailman suurin pakolaisleiri. Vuonna 2020 Dadaabissa arvioitiin elävän noin 220 000 pakolaista.

Kenian hallitus ilmoitti vuonna 2015 sulkevansa Dadaabin pakolaisleirin. Sulkemispäätös herätti laajaa kansainvälistä kritiikkiä. Kenian korkein oikeus linjasi elokuussa 2016, että sulkemispäätös oli laiton. Tuhansia ihmisiä oli kuitenkin jo ehtinyt palata edelleen hauraaseen Somaliaan, osa heistä pakotettuina ja osa vapaaehtoisesti. Kenia vaati uudelleen leirin sulkemista keväällä 2021.

Dadaabin pakolaisleiri koostuu kolmesta alaleiristä: Ifo, Dagahaley ja Hagadera. Suurimmillaan Dadaabissa on ollut viisi alaleiriä, kun vuonna 2011 Afrikan sarvea koetelleen nälänhädän ja kuivuuden seurauksena alkuperäisten leirien lisäksi perustettiin Ifo 2- ja Kambioos-leirit. Myöhemmin viimeisenä perustetut alaleirit suljettiin, koska osa ihmisistä palasi kotiin.

Vuonna 2011 YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pyysi Kenian Punaista Ristiä kumppaniksi leirille. Kenian Punainen Risti toimi Ifo 2 -leirillä, jolla oli huonosta hygieniasta johtuvia tautiepidemioita, kuten koleraa, tuberkuloosia ja hepatiittia. Käymälöitä oli liian vähän ja se edisti tautien leviämistä. Käymälöiden puute johti myös muihin ongelmiin, kuten öisiin raiskauksiin. Vesi- ja sanitaatio- sekä turvallisuusongelmien vuoksi Punainen Risti rakensi leirille lisää käymälöitä ja lisäsi hygienianeuvontaa. Suomen Punainen Risti tuki Kenian Punaisen Ristin vesi- ja sanitaatio-ohjelmaa. 

Somalia on ollut sisällissodan ja luonnonkatastrofien vuoksi vuosikymmeniä kaaoksessa. Somalian hallituksen vastaiset joukot valtasivat pääkaupunki Mogadishun vuonna 1991. Pohjoisen Somalimaa itsenäistyi ja muut osat repesivät pirstaleisiksi klaani- ja heimoyhteisöiksi. Siitä lähtien sodat, kuivuuskaudet ja nälänhädät ovat vuorotelleet ja vaatineet kymmeniätuhansia kuolonuhreja.

Suomi tukee Somalian olojen vakiintumista ja jälleenrakennusta kehitysyhteistyöllä, kriisinhallinnalla ja humanitaarisen avun keinoin.  Suomen ja Somalian yhteistyössä pääpaino on  valtionrakennuksessa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisessa. Suomen kahdenvälinen tuki Somalialle on 54 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024.  Tuella vahvistetaan valtion ydintoimintoja ja yhteiskunnan kantokykyä. Naisten ja tyttöjen hyvinvointia ja oikeuksia edistetään painottaen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Suomen tuen myötä Somaliassa esimerkiksi synnytykset ovat aiempaa turvallisempia ja vastasyntyneiden keskosten kuolleisuus on selvästi laskenut.