Mitä kehitysyhteistyö on?: Tehtävien lisätiedot opettajalle

Ei vastausmallia.

Ei vastausmallia.

Näkökulmia:

• Kehitysapu-termi on vanhahtava. Se viittaa antajaan ja saajaan eikä tasavertaiseen asetelmaan yhteistyössä.
• Kehitysyhteistyössä kyse on useimmiten rahallisesta tuesta ja/tai asiantuntijatuesta, jotta kehittyvä maa voi parantaa esimerkiksi palvelujaan tai hallintoaan.
• Kehitysyhteistyössä vastuu muutoksesta on kumppanimaalla. Tuki perustuu kehittyvän maan omiin tavoitteisiin.
• Pääsääntöisesti kehittyvä maa käyttää myös omia varojaan (valtion, kunnan, kyläyhteisön tai asukkaiden) kehitysyhteistyöhankkeissa.

Näkökulmia:

• Tulosten seuranta
  • Suomi kerää säännöllisesti tietoa yhteistyön edistymisestä ja teettää ulkopuolisilla arvioita hankkeiden ja pitkäaikaisen yhteistyön onnistumisesta. 
  • Monia asioita voidaan mitata vaikkapa lukumäärillä, kuten tyttöjen osuutta koulun aloittavista lapsista tai vesihuollon piiriin päässeitä ihmisiä.
  • Kaikkia tavoitteita ei voida mitata numeroin, ja siksi kehitysyhteistyöstä raportoidaan myös tapausesimerkkien ja haastattelujen avulla.
  • Kehityspolitiikan tulosraportti 2022 (um.fi) tarjoaa tarkempaa tietoa kehitysyhteistyön tuloksista.
• Miksi aina ei onnistuta?
  • Kehitysyhteistyö on monen toimijan yhteistyötä. Tuloksiinkin vaikuttavat sekä Suomen että muiden mukana olevien toiminta ja monet ulkopuoliset tekijät. Epävakaissa yhteiskunnissa toimintaympäristö voi muuttua odottamattomasti. Erilaiset konfliktit, kriisit ja luonnonmullistukset tuovat epävarmuutta hankkeiden toteutumiseen. 
  • Vaikeinta, kalleinta ja epävarminta on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen, mutta se on siitä huolimatta Suomelle erityisen tärkeä tavoite. Kurjimmassa tilanteessa olevat ihmiset tarvitsevat eniten apua.

• Miten muuten kuin kehitysyhteistyöllä tukea?
  • Reilulla kauppapolitiikalla on mahdollista vähentää globaalia eriarvoisuutta. EU:lla on merkittävä rooli neuvoteltaessa kauppasopimuksista, esimerkiksi tullimaksuista, Afrikan valtioiden kanssa. 
  • Kehittyvät maat tarvitsevat ulkomaisia investointeja. Niissä toimivat suuryritykset kuitenkin usein välttävät verojen maksamista aggressiivisella verosuunnittelulla. Kehittyvät maat menettävät verovälttelyn vuoksi enemmän rahaa kuin ne saavat kehitysyhteistyön kautta.
  • Siirtolaiset tukevat rahalähetyksin lähtömaitaan. Rahalähetyksillä perheet esimerkiksi kustantavat kotiin jääneiden koulutusta ja asunnon rakentamista. Esimerkiksi Nepalin kansantalouteen rahalähetyksillä on ollut suuri merkitys.

Taustaksi:

Linkkivinkki: Kehityspolitiikan yhteistyökumppanit (um.fi)

• Kahdenvälinen kehitysyhteistyö: Suomi toimii yhteistyössä yksittäisen kumppanimaan hallituksen kanssa. Yhteistyö voi toteutua yksittäisinä hankkeina, kuten vesijärjestelmän rakennus tietyllä alueella, tai laajempina ohjelmina kuten koko maan opetuksen tai terveyspalveluiden kehittäminen. Työssä on tärkeää vahvistaa kumppanimaan virkamiesten osaamista, jotta hallinto jatkossa pystyy itse vastaamaan palveluista ja niiden kehittämisestä. Osassa hankkeista tai ohjelmista Suomi on ainoa ulkomainen rahoittaja, mutta monesti yhteistyökumppaneita on useita.
• Yksityissektori: Suomi tukee kumppanimaiden yksityisen sektorin ja yritystoiminnan kehitystä hyödyntämällä muun muassa suomalaisten yritysten osaamista. Tuki voi koskea esimerkiksi kumppanuuksien rakentamista kehittyvän maan yritysten kanssa. Tuki sopii edistämään ja rakentamaan markkinoita sekä luomaan paljon tarvittuja työpaikkoja kehittyviin maihin. Tuella on esimerkiksi rakennettu tuulivoimalaa Keniaan ja ison mittaluokan kanankasvatusta Etiopiaan sekä tuettu naisyrittäjyyttä eri maissa.
• Kansalaisjärjestöt: Suomi tukee järjestöjen kehitysyhteistyötä sekä yksittäisten hankkeiden että laajempien ohjelmien kautta. Järjestöt keräävät rahaa toimintaansa myös jäsenmaksujen ja lahjoitusten kautta. Yhtenä työn tavoitteena on kehittyvien maiden oman kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Kansalaisjärjestöt toimivat usein niin sanotusti ruohonjuuritasolla ja alueilla, joita on muun yhteistyön kautta vaikea saavuttaa. Työtä tehdään esimerkiksi kyläyhteisöissä paikallisten järjestöjen kanssa.
• Monenkeskinen yhteistyö: YK-järjestöjen, kehityspankkien,  EU:n ja esim. Global Partnership for Education -yhteistyörahaston kautta Suomen apu yltää myös maihin, joissa Suomella ei ole omaa edustusta. Suomi vaikuttaa näiden toimijoiden työhön ja siihen, millaisiin hankkeisiin rahoitusta suunnataan. YK-järjestöt ja Maailmanpankki myös koordinoivat avunantajien puolesta isoja jälleenrakennusohjelmia hauraissa valtioissa kuten Somaliassa.
  • YK-järjestöt: Suomi panostaa erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja eriarvoisuuden vähentämistä edistäviin järjestöihin kuten YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, väestörahasto Unfpa ja lastenrahasto Unicef. Kansainvälisten järjestöjen rooli on tärkeä sekä maatasolla kehittyvissä maissa että kansainvälisessä vaikuttamis- ja asiantuntijatyössä.
  • Kehityspankit (kuten Maailmanpankki) tarjoavat kehittyville maille pehmeäehtoisia lainoja, lahjamuotoista tukea, takauksia ja asiantuntija-apua. Kehityspankit ovat merkittäviä ilmastorahoittajia. Perinteisesti rahoitusta on kanavoitu kehitysmaiden julkiselle sektorille, mutta nykyään myös  yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Aasian kehityspankki esimerkiksi tukee opetuksen parantamista ja ilmastotoimia Aasian maissa ja Tyynenmeren alueella.
  • EU: Yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa EU on maailman suurin kehityspolitiikan ja -yhteistyön toimija. Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyövaroista käytetään  EU:n kautta. EU:n kehitysyhteistyöllä on tuettu esimerkiksi lasten koulunkäyntiä, kestävää maataloutta, työn tuottavuutta ja vähennetty huomattavasti lapsikuolleisuutta.
  • Global Partnership for Education -yhteistyörahasto: Suomi tukee opetussektorin työtä rahoittamalla GPE-globaalirahastoa, joka tukee lasten pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin kehittyvissä maissa. Koronapandemian aikana rahasto mm. tuki etäopetuksen järjestämistä ja koulujen uudelleen avaamista turvallisesti.