
Mitä on kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö?
Maailmassa on tapahtunut viime vuosikymmeninä paljon kehitystä. Vuoden 1990 jälkeen 700 miljoonaa ihmistä on noussut äärimmäisestä köyhyydestä. Yhä useampi aloittaa koulunkäynnin, on terveydenhuollon piirissä ja saa puhdasta vettä.
Silti köyhyys ja eriarvoisuus ovat monille maailman ihmisille edelleen arkipäivää. Globaalien kriisien ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rankimmin erityisesti köyhimpiin maihin sekä näiden haavoittuvimpiin kansalaisiin. Joka vuosi yli viisi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta menehtyy sairauksiin, jotka olisi helppo ehkäistä tai parantaa. Tähän voimme puuttua kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä.
Kehityspolitiikalla tuetaan kehitysmaiden pyrkimyksiä vähentää köyhyyttä, poistaa eriarvoisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on esimerkiksi vaikuttamistyötä, jota suomalaiset virkamiehet tekevät kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa tai vuoropuhelua, jota käydään kehitysmaiden edustajien kanssa.
Kehitysyhteistyö on yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa. Se on käytännön yhteistyötä kehitysmaiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden – kuten kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen – kanssa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitysyhteistyöllä edistetään esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksia, koulutus- ja terveyspalveluita, vesihuoltoa, paikallista yrittäjyyttä, uusiutuvaa energiantuotantoa ja korruption vastaisia toimia.
Tukemalla köyhimpien maiden kehitystä ja ihmisarvoista elämää voidaan kestävällä tavalla estää konflikteja ja siten tukea maailman vakautta ja rauhaa, eli lisätä Suomenkin turvallisuutta.
Myös meitä autettiin sotien jälkeen, kun tarvitsimme apua ja pulaa oli kaikesta. Nyt on meidän vuoromme auttaa.
Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä 50 vuotta
Maailma muuttuu – niin myös kehitysyhteistyö. Lue miten Suomen tekemä kehitysyhteistyö on muuttunut!

Suomi oli kehitysavun vastaanottaja: Unicef ruokki sotien jälkeen yli sataatuhatta suomalaislasta.

Suomeen perustettiin oma kehitysaputoimisto. Ensimmäinen kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke oli Tunisiassa toteutettu metsäalan hanke. Aluksi kehitysyhteistyö oli niin sanottua teknistä apua, kun suomalaisia asiantuntijoita, osaamista ja teknologiaa vietiin kehitysmaihin.

Tavoitteeksi tuli nostaa Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Kehitysmaihin lähetettiin asiantuntijoita auttamaan arkisissa puuhissa.
Prosenttiliike kokosi yhteen ihmisiä, jotka halusivat antaa prosentin tuloistaan kehitysyhteistyöhön.
Suomen vaurastumisen myötä kehitysyhteistyön määrärahat nelinkertaistuivat. Toiminta laajeni, sisältöä ja toimintatapoja muokattiin ja uusia yhteistyömaita etsittiin. Monen muun maan tavoin Suomi asetti yhteistyömaille ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa koskevia ehtoja. Suomen pääkumppanimaiksi vakiintui kahdeksan maata.
Ulkoministeriöön perustettiin kansalaisjärjestöyksikkö. Järjestöt tarjoavat monille suomalaisille mahdollisuuden osallistua kehitysyhteistyöhön.

Lama leikkasi kehitysyhteistyötä. Painopiste alkoi siirtyä perinteisestä hanketeusta budjettitukeen ja rahastojen tukemiseen. Tavoitteeksi nousi avunantajamaan ja avunsaajamaan tasavertainen yhteistyö, kumppanuus.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Suomi pääsi mukaan päättämään EU:n kehitysyhteistyön linjauksista ja sisällöstä. EU:n kautta Suomi on mukana tukemassa kehitystä eri puolilla maailmaa.

YK:n jäsenmaat sopivat yhdessä kahdeksasta vuosituhattavoitteesta, joiden ensisijainen päämäärä oli poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta.
Huomiota kiinnitettiin yhä enemmän kehitysyhteistyön tuloksiin. Avunantajat ja kumppanimaat sopivat yhdessä keinoista, joilla kehitysyhteistyön laatua parannetaan.
Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen. 82 % suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Kehitysyhteistyö vastaa muuttuvan maailman tarpeisiin. Uudet kestävän kehityksen tavoitteet vaativat kaikkia maita yhteisiin toimiin, joilla turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys vuoteen 2030 mennessä.
Tulevaisuuden haasteita
Kehitysyhteistyöllä on saatu paljon aikaan, mutta monissa asioissa on vielä parannettavaa. Kaikkien maailman ihmisten pitäisi saada elää maassa, jossa:
…on rauha.
…tytöt ja pojat ovat samanarvoisia.
…on demokratia ja oikeus toteutuu.
…voi käydä koulua ja opiskella.
…luonnosta ja kaupungeista pidetään huolta.
…on puhdasta vettä ja kunnon vessat.
…on tarpeeksi ruokaa kaikille.
…on mahdollisuus tehdä töitä.
…pääsee tarvittaessa lääkäriin.