Suomessa opiskeltiin korona-aikana kotoa käsin, mutta maailmalla tällainen etäopiskelu ei ole monille mahdollista. Pandemian pahimpaan aikaan koulujen sulkemiset pitivät jopa 90 prosenttia oppilaista pois kouluista.
Pelkona on, että kehittyvissä maissa koronavirus on katkaissut pysyvästi monen lapsen ja nuoren koulutien. Opiskelun tilalle on tullut työnteko, ja erityisesti tytöt ovat vaarassa joutua liian nuorina naimisiin.
Ennen koronapandemiaa lähes kaikki maailman lapset pääsivät aloittamaan koulun. Kolme neljästä oppilaasta suoritti koko peruskoulun, mutta köyhimmissä maissa vain alle puolet sai yläkoulun päätökseen.
Koulutus edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja toimeentuloa. Lasten oikeus opetukseen ja maksuttomaan perusasteen koulutukseen todetaan myös lapsen oikeuksien sopimuksessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa puhutaan lisäksi koulutuksen laadusta, sillä koulunkäynti ei aina takaa oppimista.
Usean vuoden koulunkäynnistä huolimatta osa kehittyvien maiden lapsista ei opi edes lukemisen ja laskemisen perustaitoja. Ilmiötä kutsutaan nimellä globaali oppimiskriisi, ja sen taustalla on monia syitä.
Opettajien omissa tiedoissa ja opetustaidoissa sekä koulun johtamisessa voi olla puutteita. Oppikirjoista on pulaa tai ne ovat lapselle vieraalla kielellä kirjoitettuja. Kuvittele opiskelua alakoulussa, yli 50 oppilaan luokassa, jossa on vain yksi opettaja! Lisäksi nälkäisenä on vaikea keskittyä, joten kouluruuan merkitys oppimiselle on suuri.
Meille Suomessa on itsestään selvää, että kaikki lapset käyvät koulua. Monessa kehittyvässä maassa koulunkäynti on haastavaa köyhimpien ja yhteisöissään syrjittyjen perheiden lapsille. Vaikka opetus on ilmaista, saattavat koulupuku ja oppimateriaalit maksaa liikaa perheelle. Myös pitkät ja turvattomat koulumatkat voivat olla esteenä koulunkäynnille. Kouluun pääseminen on usein vaikeaa vammaisille tai muuten erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.
Nykyisin tytöt pääsevät aloittamaan koulutien lähes yhtä usein kuin pojat, mutta yläkoulussa opinnot katkeavat monen tytön kohdalla. Näin käy erityisesti Saharan eteläpuolisissa maissa Afrikassa. Tyttöjen koulunkäyntiä voi vaikeuttaa, erityisesti kuukautisten aikana, niinkin arkinen asia kuin kunnollisten vessojen puute. Myös seksuaalinen häirintä ja raskaaksi tuleminen voivat estää tyttöjä suorittamasta peruskoulua loppuun.
Maailman kouluikäisistä lapsista 8 % jäi peruskoulun ulkopuolelle vuonna 2018.
Lähde: Unesco
Totta vai tarua?
Totta.
Alueilla, joilla tietokoneita tai nettiyhteyttä ei ole käytettävissä, on etäopetusta voitu järjestää radion tai television välityksellä. Kaikilla lapsilla ei ole ollut tätäkään mahdollisuutta.
(Unesco, englanniksi)
Tarua.
Monissa maissa puhutaan useita kieliä. Jopa 40 prosenttia maailman väestöstä ei saa opetusta puhumallaan tai edes ymmärtämällään kielellä. (Unesco, englanniksi)
Totta.
Hyvä käsihygienia estää tehokkaasti virusten leviämistä, mutta kouluista jopa 35 prosenttia on ilman käsienpesumahdollisuutta. (YK, englanniksi)
Tiesitkö, että Etiopiassa…
Murretaan ennakkoluuloja kuulovammaisten lasten koulunkäynnistä
Etiopiassa kuulovammaisista lapsista kouluun pääsee arviolta vain noin 15 prosenttia. Suomen tuella on etsitty kuulovammaisia lapsia kyliltä kouluun ja opettajat ovat saaneet viittomakielen täydennyskoulutusta. Kuulovammaisten oppimisen tueksi on tuotettu viittomakielen sanakirjoja sekä videoita. Kun paikallinen yhteisö näkee myös vammaisten lasten oppivan, ennakkoluulot murtuvat ja asenteet erilaisuutta kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi.
Heinäsirkat ja koulusulut pahentavat aliravitsemusta
Etiopiassa aliravitsemus oli ongelmana jo ennen koronapandemiaa. Valtavat heinäsirkkaparvet ovat tuhonneet peltoja ja heikentäneet ruokaturvaa. Koronasta seuranneet koulusulut ovat puolestaan vaikuttaneet erityisesti köyhimpien lasten ravitsemukseen kouluruoan jäädessä väliin. Kouluruokaa ei tarjota kaikkialla, mutta monille sitä saaville lapsille se on elintärkeä ravinnonlähde ja usein myös päivän ainoa lämmin ateria.
Tibeb Girls -animaatio supertytöistä kiehtoo nuoria
Tibeb Girls on etiopialainen animaatiosarja supertytöistä, jotka edistävät muun muassa tasa-arvoa ja tyttöjen koulutusta. Käy katsomassa YouTubessa hakusanalla Tibeb Girls, millaista ohjelmaa monet lapset ja nuoret katsovat Etiopiassa!
Ota selvää:
Koulutusalan kehitysyhteistyön tuloksia Suomen kumppanimaissa
Suomen tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat hyvää opetusta – pelkkä kouluun pääsy ei enää riitä. Myös jatko-opiskelun mahdollisuus esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa on tärkeä. Erityistä huomioita kiinnitetään tyttöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulutukseen.
Kun tuemme yhdenvertaista, laadukasta ja ihmisten erilaiset tarpeet huomioon ottavaa koulutusta, tuemme samalla rauhanomaista ja demokraattista yhteiskuntakehitystä.
Vastuu opetuksen ja oppimisen mahdollisuuksien parantamisesta on kumppanimaalla. Suomi tukee kehitystä yhdessä muiden avunantajamaiden, kansalaisjärjestöjen, EU:n, YK-järjestöjen sekä kansainvälisten rahastojen ja kehityspankkien kanssa.
Mitä Suomen tuella on saatu aikaan? Lue alta esimerkkejä!
- Afganistanissa aikuisista naisista osaa lukea vain noin 30 prosenttia. Siksi Suomen tuella on järjestetty naisille lukutaitokursseja, ja naisopettajien koulutukseen on panostettu. Koulujen yhteyteen on rakennettu vessoja ja käsienpesupaikkoja.
- Etiopiassa on kehitetty inklusiivista eli yhdenvertaista ja erityistarpeet huomioivaa opetusta. Suomen kouluttamat etiopialaiset erityisopetuksen asiantuntijat ovat jatkaneet inklusiivisen opetuksen kehittämistä edelleen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden koulunkäyntiä tukee nykyisin yli 400 oppimiskeskusta ympäri Etiopiaa.
- Mosambikissa on tuettu lasten pääsyä äidinkieliseen opetukseen. Suurin osa maan lapsista pääsee peruskouluun, mutta kouluikään tullessa maan virallista kieltä portugalia puhuu heistä vain noin 10 prosenttia, mikä aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää usein portugaliksi järjestettävää opetusta.
- Myanmarissa on vahvistettu opettajankoulutusta sekä erityisesti vähemmistöihin kuuluvien lasten koulunkäyntiä. Suomen 2010-luvulla antaman tuen ansiosta esimerkiksi noin 25 000 lasta eri kyläyhteisöistä pääsi osallistumaan esiopetukseen.
- Nepalissa on kehitetty yleissivistävää koulutusta, opetussuunnitelmia sekä oppimateriaaleja. Opetus on aiempaa oppilaskeskeisempää ja oppimistulosten mittaaminen on parantunut. Suurin osa lapsista pääsee nykyään perusopetukseen ja tytöt käyvät koulua yhtä paljon kuin pojat.
- Palestiinalaisalueella on tuettu koulujen rakentamista ja kunnostamista ja lasten turvallista pääsyä opetukseen. Gazan sodan jälkeen Suomen tuella kunnostettiin 114 vaurioitunutta koulua. Länsirannalla tuetaan lasten koulukuljetuksia alueilla, joissa koulumatka on esteellinen tai vaarallinen.
Tehtäviä oppitunneille:
Alakoulu
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Koulussa maailmalla
Katsokaa Aasian kehityspankin koulutusaiheisia kuvia maanosan eri maista. Keskustelkaa, onko kuvissa mielestänne selkeitä yhtäläisyyksiä tai eroja omaan kouluunne verrattuna. Pohtikaa, mitä samaa tai erilaista kehittyvässä maassa asuvan lapsen koulunkäynnissä on kuin Suomessa.
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Miksi on tärkeää päästä kouluun?
Pohtikaa yhdessä:
- Miksi lapsen koulunkäynti saattaa keskeytyä muutaman vuoden tai alakoulun jälkeen?
- Miten koulun keskeyttäminen vaikuttaa esimerkiksi 12-vuotiaan tytön elämään?
- Mitkä asiat takaavat sen, että oppilas oppii koulussa?
Yläkoulu / lukio
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Lukutaito ei ole itsestäänselvyys
Tarkastelkaa Maailmanpankin sivuilta (englanniksi) tilastoja lukutaidosta. Valitkaa 2–3 maata eri puolilta maailmaa ja vertailkaa lukutaitoastetta näiden välillä.
- Poikkeavatko valitsemienne maiden lukutaitoasteet merkittävästi toisistaan?
- Miten valitsemienne maiden tilanne suhteutuu koko maailman lukutaitoasteeseen?
- Millaisia eroja valitsemienne maiden lukutaitoasteessa on naisten ja miesten välillä?
Vinkki! Eri maiden tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Opetusalan kehitysyhteistyö ja koulutusvienti
Ottakaa selvää, missä kahdenvälisissä kumppanimaissa Suomi tekee opetusalan kehitysyhteistyötä.
- Millaisia tavoitteita opetusalan kehitysyhteistyöllä on?
- Mitä eroa on opetusalan kehitysyhteistyöllä ja koulutusviennillä? Etsikää internetistä esimerkki suomalaisesta koulutusvientihankkeesta.
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Mitä tulevaisuudessa pitäisi osata?
Keskustelkaa yhdessä, millaisia taitoja jokaisen olisi tärkeä oppia tulevaisuutta ajatellen. Millaista koulutusta tulevaisuudessa tarvitaan Suomessa ja maailmalla?
