Kahoot-pelien ohjeet

Tällä sivulla pelin ohjeet sekä lisätietoja kysymyksiin pelikohtaisesti. 

---

Kestävän kehityksen tavoitteet (alakoulu)

Kysymys 5: Kuinka monta tavoitetta Agenda 2030 sisältää? 17

• Yhteensä 17 tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta seurataan yli 200 maailmanlaajuisen mittarin avulla. Mittareihin sisältyy esimerkiksi köyhyysrajan alla elävien ja lukutaitoisten ihmisten määrä. Valtioilla on myös omia kansallisia mittareita. Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä: yhtä ei voi tavoitella toisen kustannuksella.

Kysymys 7: Agenda 2030 -tavoitteista sovittiin vuonna 2015 YK:ssa, joka on kansainvälinen järjestö. Mitä tarkoittaa lyhenne YK? Yhdistyneet kansakunnat

• YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Nykyään lähes kaikki maailman maat ovat YK:n jäseniä.

Kysymys 8: Mitkä maailman maat ovat sitoutuneet edistämään kestävän kehityksen tavoitteita? Kaikki maat

• YK:n jäsenmaat eli lähes kaikki maailman maat sitoutuivat kestävän kehityksen tavoitteisiin vuonna 2015. Työ tavoitteiden saavuttamiseksi alkoi heti seuraavana vuonna.

Kysymys 9: Kenellä tai keillä on päävastuu Agenda 2030:n toteuttamisesta Suomessa? Hallitus

• Vastuu Agenda 2030:n toteuttamisesta on maailman maiden hallituksilla. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja muita ministereitä. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin kaikkia: kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja ihmisiä.

Mihin Agenda 2030 -tavoitteeseen liittyen Suomessa on eniten tehtävää? Tavoite 13: Ilmastotekoja

• Suomessa on vielä paljon tehtävää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Meidän pitää muun muassa vähentää päästöjä sekä kuluttaa vastuullisemmin.

---

Agenda2030: Totta vai tarua (alakoulu)

Ei köyhyyttä: Suomessa saa ostettua jäätelötuutin samalla summalla, joka äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytössään päivässä. Totta

• Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, että ihminen elää korkeintaan noin kahdella eurolla päivää kohden.

Ei nälkää: Kaikki maailman lapset saavat joka päivä ainakin yhden lämpimän aterian. Tarua

• Monet ihmiset näkevät nälkää: esimerkiksi noin joka viides alle 5-vuotias lapsi maailmassa on kitukasvuinen, eli ei saa riittävästi ravitsevaa ruokaa.

Terveyttä ja hyvinvointia: Jotkut ihmiset joutuvat kävelemään kokonaisen päivän, jotta pääsevät lääkäriin. Totta

• Maaseudulta on pitkä matka lähimpään lääkäriin monissa maissa. Autoja ei välttämättä ole tai tiet ovat huonossa kunnossa.

Hyvä koulutus: Kaikki maailman aikuiset osaavat lukea ja laskea. Tarua

• Maailmassa on paljon luku- ja laskutaidottomia aikuisia. Heillä ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Luku- ja laskutaito ehkäisevät köyhyyttä ja edistävät tasa-arvoa.

Sukupuolten välinen tasa-arvo: Aikuinen saa kaikkialla maailmassa itse päättää, kenen kanssa menee tai on menemättä naimisiin. Tarua

• Joissain maissa on edelleen käytössä niin sanotut pakkoavioliitot, jolloin sukulaiset päättävät nuoren tulevan puolison ilman hänen suostumustaan. Suomessa ketään ei saa pakottaa naimisiin.

Puhdas vesi ja sanitaatio: Monilla ihmisillä ei ole kotona vessaa. Totta

• Ilman käymälää elää melkein kaksi miljardia maapallon asukasta. Ihmisiä on yhteensä lähes kahdeksan miljardia, eli noin joka neljänneltä ihmiseltä puuttuu vessa.

Edullista ja puhdasta energiaa: Puhelimen voi ladata auringosta saatavalla energialla. Totta

• Kännykän lataaminen aurinkopaneelin avulla yleistyy esimerkiksi Afrikassa. Se on kätevää esimerkiksi maaseudun alueilla, joille ei tule sähköverkkoja. Aurinkopaneelin kennossa auringon valo muuttuu sähköenergiaksi.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: Kenenkään ei tarvitse tehdä työtä orjana. Tarua

• Valitettavasti orjuuteen verrattavia työoloja paljastuu nykyäänkin: työntekijä ei saa palkkaansa tai hän ei ole vapaa lähtemään työstä.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja: Innovaatio tarkoittaa uutta keksintöä. Totta

• Innovaatio voi olla esimerkiksi uusi esine tai uusi tapa tehdä asioita. Innovaatiot ovat tarpeen erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ruoantuotannossa.

Eriarvoisuuden vähentäminen: Kaikkien koulutus ja terveys paranevat, kun valtiolla on paljon rahaa. Tarua

• Vauraissa maissa hyvinvointi voi jakautua epätasaisesti. On tärkeää tarkastella myös maiden inhimillistä kehitystä eli sitä, voivatko kaikki ihmiset elää mielekästä elämää. Inhimillinen kehitys sisältää koulutuksen ja terveyden lisäksi muun muassa vapautta, demokratiaa ja työtä.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt: Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Totta

• Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa kaikista maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Siksi on tärkeää, että kaupungit suunnitellaan hyvin.

Vastuullista kuluttamista: Kodeissa heitetään paljon ruokaa roskiin. Totta

• Suomessa alun perin syömäkelpoista ruokaa heitetään kodeissa roskiin noin 20–25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Roskiin päätyy eniten vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja.

Ilmastotekoja: Ilmastonmuutos ei koske Suomea. Tarua

• Ilmastonmuutos on seurausta ihmisen toiminnasta syntyvistä päästöistä. Se ei tunne maiden rajoja. Ilmastonmuutoksen seuraukset tuntuvat koko maapallolla.

Vedenalainen elämä: Kalat eivät meristä lopu, niitä voi kalastaa rajattomasti. Tarua

• Vaarana on, että jotkut kalalajit häviävät ylikalastuksen vuoksi kokonaan. Suomessa kannattaa suosia kotimaisia villikaloja, vaikkapa silakkaa, muikkua ja ahventa.

Maanpäällinen elämä: Uhanalaisia eläimiä ovat muun muassa lumileopardi ja isopanda. Suomessakin on uhanalaisia eläimiä. Totta

• Esimerkiksi saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä ole missään muualla kuin Suomessa.

Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto: Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä syntymäpäiväänsä. Totta

• Suomessa kaikki saavat syntyessään henkilötunnuksen, johon merkitään muun muassa syntymäpäivä. Maailmassa on kuitenkin monia muita maita, joissa viranomaiset eivät rekisteröi kansalaisiaan millään vastaavalla tavalla.

Yhteistyö ja kumppanuus: Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty pelkästään köyhiä maita varten. Tarua

• Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia maailman maita.

---

Suomi kehitysyhteistyössä (alakoulu)

Kysymys 3: Millaisissa maissa Suomi tekee kehitysyhteistyötä? Köyhät maat

• Monet Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaat ovat niin sanottuja vähiten kehittyneitä maita. Se tarkoittaa, että ne ovat hyvin köyhiä tai muuten hauraita yhteiskuntia.

Kysymys 4: Missä maanosissa Suomi tekee kehitysyhteistyötä? Afrikka ja Aasia

• Suomen kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikassa, missä monet maat ovat läpikäyneet viime vuosina paljon muutoksia, kuten talouden kehittymistä. Monet mantereen maat kuuluvat kuitenkin yhä niin kutsuttujen vähiten kehittyneiden maiden ryhmään eli kaikkein köyhimpiin kehittyviin maihin.

Kysymys 5: Millaisia asioita Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään? Kaikki oikein

• Suomen kehitysyhteistyö keskittyy viiteen niin kutsuttuun painopistealueeseen: naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus, kestävät taloudet ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos ja luonnonvarat.

Kysymys 7: Suomen kumppanimaat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania sijaitsevat Afrikassa. Merkatkaa Afrikka kartalle.

• Ukrainaa lukuun ottamatta kaikki Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaat sijaitsevat Afrikassa ja Aasiassa. Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania ovat Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita Afrikassa.

Kysymys 8: Osittain Suomenkin kehitysyhteistyön myötä nykyään suurin osa mosambikilaisista lapsista _____. Aloittaa peruskoulun

• Mosambikissa Suomi on kehitysyhteistyön keinoin lisäksi tukenut lasten pääsyä äidinkieliseen opetukseen. Suurin osa mosambikilaisista lapsista pääsee nykyään kouluun, mutta vain 10 prosenttia heistä osaa kouluikään tullessa maan virallista kieltä portugalia, jolla opetus on perinteisesti järjestetty.

Kysymys 9: Kuva on Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaasta Aasiassa. Mikä on maan nimi? Nepal

• Suomi on tukenut Nepalin kehitystä 1980-luvulta lähtien. Sinä aikana köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla.

Kysymys 10: Suomenkin tuen myötä moni nepalilainen pääsee nykyisin _____. Vessaan

• Suomen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on muun muassa rakennettu vessoja nepalilaisiin kouluihin. Vessat edistävät varsinkin tyttöjen koulunkäyntiä.

Kysymys 11: Humanitaarinen apu tarkoittaa hätäapua, jota annetaan _____ kärsiville ihmisille. Sodasta ja luonnonkatastrofeista 

• Humanitaarinen apu on lyhytkestoista hätäapua ihmishenkien säästämiseksi luonnonmullistusten tai sotatoimien yllättäessä: esimerkiksi ruokaa, vettä, terveyspalveluita tai majoitusta. Suomen humanitaarisella avulla tuetaan esimerkiksi Ukrainassa, Afganistanissa, Myanmarissa ja Etiopiassa olevia ihmisiä.

---

Ilmastonmuutos (alakoulu)

Kysymys 3: Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on lämpötilan nousun lisäksi? Kaikki oikein

• Lisäksi ilmastonmuutos liittyy läheisesti luontokatoon eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuminen sekä kilpailu luonnonvaroista saattavat synnyttää konflikteja. Ilmastonmuutos heijastuu myös muuttoliikkeeseen, kun esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen pakottaa yhä useamman ihmisen lähtemään kotoaan. Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen on tärkeää. Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta.

Kysymys 4: Missä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsitään eniten? Köyhissä maissa ja Tyynenmeren saarivaltioissa

• Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin kaikkiin maailman maihin. Kuitenkin sen haitallisista vaikutuksista kärsitään eniten kaikista köyhimmissä maissa sekä pienissä saarivaltioissa, jotka samalla ovat kaikkein vähiten syyllisiä ilmastonmuutokseen.

Kysymys 6: Ilmatieteen laitos on parantanut yli 100 maailman maan _____ osana Suomen kehitysyhteistyötä. Kykyä ennustaa säätä

• Suomen Ilmatieteen laitos on alansa suurimpia kehitysyhteistyötoimijoita. Sen hankkeet kehittävät esimerkiksi paikallisten ilmatieteen laitosten sää- ja ilmastopalveluita kohdemaissa.

Kysymys 7: Suomi on ollut mukana istuttamassa Tansaniaan yli 13 miljoonaa _____. Puuta

• Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista. Suomi tukee Tansaniassa muun muassa metsään liittyvien elinkeinojen kehittämistä, kuten metsäalan työpaikkojen määrän kasvua, sekä kansalaisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli niin sanottuina hiilinieluina.

Kysymys 8: Suomen tuella moniin maihin on rakennettu aurinkopaneeleita. Mitä niillä tuotetaan? Puhdasta sähköä ja uusiutuvaa energiaa

• Suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund on tukenut esimerkiksi Valle Solarin aurinkovoimapuistoa Keski-Amerikan Hondurasissa (kuvassa). Puistosta löytyy myös suomalaisten yritysten toimittamaa teknologiaa.

Kysymys 10: Etiopiassa Suomen tuen myötä lähes 7 _____ ihmistä on saanut vettä ja vessoja. Miljoonaa

• Etiopiaan on Suomen tuella rakennettu yli 20 000 vesipistettä. Ne ovat tuoneet yli viidelle miljoonalle ihmiselle puhdasta vettä. Lisäksi vessat on saatu noin 1,4 miljoonalle ihmiselle.

---

Tytöt ja naiset (alakoulu)

Kysymys 4: Mihin vuoteen mennessä sukupuolten tasa-arvo pitäisi saavuttaa Agenda 2030 -tavoitteiden mukaan? 2030

• Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sukupuolten tasa-arvo pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, mutta kehitys kulkee pahasti jäljessä. YK:n arvion mukaan nykyisellä tahdilla sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen saattaa kestää vielä lähes 300 vuotta.

Kysymys 5: Suomen _____ edistää tyttöjen ja naisten asemaa köyhissä maissa. Kehitysyhteistyö

• Sukupuolten tasa-arvo on yksi Suomen kehitysyhteistyötä läpileikkaavista teemoista. Toisin sanoen kaikki Suomen tekemä kehitysyhteistyö pyrkii osaltaan edistämään tyttöjen ja naisten asemaa ja oikeuksia kehittyvissä maissa.

Kysymys 6: Suomen tuella Nepalissa on rakennettu _____ koulujen yhteyteen. Nyt tytöt voivat käydä koulua myös kuukautisten aikana. Vessoja

• Suomen kehitysyhteistyön tuella Nepalissa on sekä lisätty tietoa kuukautisista, että rakennettu kuukautisystävällisiä vessoja kouluihin. Tyttöjä ja naisia on Nepalissa perinteisesti pidetty kuukautisten aikana epäpuhtaina, ja heidät on saatettu sulkea erilliseen majaan tai karjasuojaan. Perinne on kielletty lailla vuodesta 2005 ja kriminalisoitu vuodesta 2017 lähtien. Kaikissa kylissä kieltoa ei kuitenkaan vielä muutama vuosi sitten noudatettu.

Kysymys 7: Missä alla olevista maista Suomen kehitysyhteistyöllä on tuettu tyttöjen ja naisten oikeuksien parantamista? Somalia

• Somalia on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa 1980-luvulta lähtien. Suomi on tukenut maassa muun muassa opetusta, terveydenhuoltoa, tasa-arvoa ja hyvää hallintoa. Esimerkiksi YK:n väestörahasto UNFPA on Suomen tuella kouluttanut Somaliassa yli 1 500 kätilöä.

Kysymys 9: Joka marraskuu kampanjoidaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Millä nimellä kampanja tunnetaan? Oranssit päivät

• Kampanjan nimen mukaisesti rakennuksia ympäri maailmaa valaistaan oransseiksi marraskuun lopusta joulukuun alkuun. Oranssi väri symboloi toivoa väkivallattomasta tulevaisuudesta: joka kolmas nainen on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana.

Kysymys 10: Mikä maailman maa on kaikkein lähimpänä sukupuolten tasa-arvon saavuttamista? Islanti 

• Mikään valtio ei ole saavuttanut täydellistä sukupuolten tasa-arvoa, mutta Islanti on kaikkein lähimpänä. Suomi on heti toisella sijalla. Sen sijaan Afganistanissa ja Iranissa sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää.

---

Kestävän kehityksen tavoitteet (yläkoulu ja toinen aste)

Kysymys 1: Lämmittely: Kertokaa yhdellä sanalla, mitä teille tulee mieleen kestävästä kehityksestä.

• Kestävä kehitys määritellään yhteiskunnalliseksi muutokseksi, jossa turvataan sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Siinä huomioidaan niin ympäristö, ihmisten hyvinvointi kuin myös taloudellinen kestävyys.

Kysymys 3: Agenda 2030 -tavoitteita edelsivät niin kutsutut vuosituhattavoitteet vuosina 2000–2015. Mitä niillä saavutettiin? Kaikki oikein

• Kampanjaa pidetään menestyksekkäänä, vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutettukaan. Vuosituhattavoitteiden haasteena oli, että ne keskittyivät kehittyviin maihin.

Kysymys 5: Kuinka monta alatavoitetta Agenda 2030:n 17 tavoitetta sisältävät? 169

• Yhteensä 17 tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta seurataan yli 200 maailmanlaajuisen mittarin avulla. Mittareihin sisältyy esimerkiksi köyhyysrajan alla elävien ja lukutaitoisten ihmisten määrä. Valtioilla on myös omia kansallisia mittareita.

Kysymys 8: Kuinka suuri osa maailman ihmisistä elää äärimäisessä köyhyydessä eli alle 2,15 dollarilla päivässä? Noin 10 %

• Äärimmäinen köyhyys keskittyy kehittyviin maihin. Suomessa köyhyys on suhteellista, joka tarkoittaa huono-osaisuutta keskimääräiseen elintasoon verrattuna.

Kysymys 10: Mikä seuraavista on Agenda 2030:n kantava periaate? Ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen. 

• Niin kutsuttu ”leave no one behind” -periaate tarkoittaa erityisen huomion kiinnittämistä esimerkiksi kaikkein köyhimpien maiden edistykseen.

Kysymys 11: Kenellä tai keillä on päävastuu Agenda 2030:n toteuttamisesta Suomessa? Hallitus

• Vastuu Agenda 2030:n toteuttamisesta on maailman maiden hallituksilla. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin kaikkia: kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja ihmisiä.

Kysymys 12: Suomessa hallitus laatii eduskunnalle Agenda 2030:n toteuttamisesta selonteon eli raportin joka ____ vuosi. Neljäs

• Suomen hallitus raportoi edistyksestä myös suoraan YK:lle. Raportit löytyvät valtioneuvoston kanslian nettisivuilta.

Kysymys 15: Ihmiset kuluttavat luonnonvaroja enemmän, kuin maapallo ehtii niitä tuottaa. Koska Suomessa vietetään ylikulutuspäivää? Maaliskuussa

• Suomen kansallinen ylikulutuspäivä on viime vuosina sijoittunut maalis-huhtikuun taitteeseen. Maailman ylikulutuspäivä on joka vuosi heinä-elokuun tienoilla.

---

Agenda2030: Totta vai tarua (yläkoulu ja toinen aste)

Ei köyhyyttä: Äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytettävissä noin kaksi euroa päivässä. Totta

• Maailmanpankin määritelmän mukaan äärimmäinen köyhyys tarkoittaa, että ihminen elää korkeintaan 2,15 dollarilla päivässä.

Ei nälkää: Pidempiaikaista nälkää näkeviä ihmisiä ei enää juuri ole. Tarua

• Maailmassa on noin 800 miljoonaa kroonisesti nälkää näkevää ihmistä. Ruokaa tuotetaan periaatteessa riittävästi, mutta se ei jakaudu tasaisesti kaikille ihmisille.

Terveyttä ja hyvinvointia: Ihmisten keskimääräinen kuolinikä on suurin piirtein sama kaikissa maailman maissa. Tarua

• Eri maiden elinajanodotteissa on suurimmillaan noin 30 vuoden ero. Esimerkiksi Nigeriassa elinajanodote on 55 vuotta ja Japanissa 85 vuotta.

Hyvä koulutus: Kaikki maailman koulua käyvät lapset oppivat lukemaan ja laskemaan. Tarua

• Valtaosa maailman lapsista pääsee nykyään kouluun, mutta iso osa kehittyvien maiden lapsista ei opi siellä edes perustaitoja. Ilmiötä kutsutaan globaaliksi oppimisen kriisiksi.

Sukupuolten välinen tasa-arvo: Kaikista maailman kansanedustajista vain joka neljäs on nainen. Totta

• Tasa-arvoon on vielä pitkä matka. Eurooppalaisistakin kansanedustajista keskimäärin vain 31 prosenttia on naisia.

Puhdas vesi ja sanitaatio: Ripuli on yksi yleisimmistä pikkulasten kuolinsyistä. Totta

• Suomessa puhdas juomavesi ja hyvä hygienia ehkäisevät sairastumista. Maailmanlaajuisesti ripulitaudit ovat yksi yleisimmistä syistä pienten lasten kuolemiin.

Edullista ja puhdasta energiaa: Öljystä saadaan uusiutuvaa energiaa. Tarua

• Öljyn syntyminen kestää miljoonia vuosia. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoima ovat uusiutuvia luonnonvaroja.

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua: Maailmassa ei enää ole orjuutta. Tarua

• Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan yhteensä 50 miljoonaa ihmistä elää niin sanotussa nykyajan orjuudessa. Sillä viitataan esimerkiksi pakkotyöhön ja -avioliittoihin.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja: Nykyään lähes kaikki ihmiset käyttävät internetiä. Tarua

• Reilu 60 prosenttia maailman ihmisistä käyttää nettiä. Tilastoissa käyttäjiksi katsotaan viimeisten kolmen kuukauden aikana netissä surffailleet ihmiset.

Eriarvoisuuden vähentäminen: Noin 10 prosenttia ihmisistä ansaitsee yli puolet maailman tuloista. Totta

• Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti: Rikkain kymmenys ihmisistä ansaitsee yli puolet maailman tuloista, ja köyhemmästä päästä katsottuna puolet maailman ihmisistä ansaitsee yhteensä alle kymmenyksen maailman tuloista.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt: Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Totta

• Määrän ennustetaan kasvavan noin 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Vastuullista kuluttamista: Yksien farkkujen valmistukseen kuluu noin 10 000 litraa vettä. Totta

• Farkkujen valmistukseen kuluu noin 10 000 litraa vettä, koska puuvillan kasvatus vaatii paljon kastelua. Siksi uusia vaatteita kannattaa ostaa harkitusti.

Ilmastotekoja: Köyhät maat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Totta

• Samaan aikaan ne ovat ilmastonmuutoksen syntyyn vähiten syyllisiä.

Vedenalainen elämä: Itämeren vesi on puhdasta. Tarua

• Itämeri on pahoin saastunut. Se kärsii liiasta fosforista ja hapen puutteesta.

Maanpäällinen elämä: Suomen metsät voivat erinomaisesti. Tarua

• Metsien hakkuu uhkaa sekä erilaisia metsätyyppejä että satoja lajeja myös Suomessa. Esimerkiksi mustikkaa on metsissä vähemmän kuin ennen ja aiemmin yleisestä hömötiaisesta on tullut uhanalainen laji.

Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto: Korruptio tarkoittaa sitä, että pyrkii saamaan itselleen tai yritykselleen etua viranomaisen lahjomisella. Totta

• Suomessa ja Pohjoismaissa on vain vähän korruptiota verrattuna moneen muuhun maahan.

Yhteistyö ja kumppanuus: Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty pelkästään kehittyviä maita varten. Tarua

• Tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea. Koko maapallo hyötyy siitä, että yhdessä tavoittelemme muutosta vuoteen 2030 mennessä.

---

Suomi kehitysyhteistyössä (yläkoulu ja toinen aste)

Kysymys 2: Missä maanosissa Suomi tekee kehitysyhteistyötä? Afrikka ja Aasia

• Suomen kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikassa. Monet maat ovat läpikäyneet viime vuosina paljon muutoksia, ja talous on kehittynyt. Monet mantereen maat kuuluvat kuitenkin yhä niin kutsuttujen vähiten kehittyneiden maiden ryhmään eli kaikkein köyhimpiin kehittyviin maihin.

Kysymys 8: Mikä seuraavista Aasian maista on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa? Nepal

• Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalissa 1980-luvulta lähtien. Sinä aikana köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla.

Kysymys 9: Suomi on tukenut Nepalissa vesihankkeita. Arvaatteko, kuinka monelle nepalilaiselle ne ovat tuoneet puhdasta vettä? yli 1,5 miljoonalle

• Nykyisin lähes kaikilla nepalilaisilla on puhdasta vettä. Kokonaisuudessaan Suomen vesialan kehitysyhteistyöllä puhtaan veden piiriin on päässyt jo 10 miljoonaa ihmistä maailmassa.

Kysymys 10: Kehitysyhteistyövaroista rahoitetaan myös humanitaarista apua. Sillä tuetaan _____ kärsiviä ihmisiä. Aseellisista konflikteista ja luonnonkatastrofeista

• Humanitaarinen apu on lyhytkestoista hätäapua ihmishenkien säästämiseksi luonnonmullistusten tai sotatoimien yllättäessä: esimerkiksi ruokaa, vettä, terveyspalveluita tai majoitusta. Suomen humanitaarisella avulla tuetaan esimerkiksi Ukrainassa, Afganistanissa, Myanmarissa ja Etiopiassa eläviä ihmisiä.

Kysymys 11: Kuinka suuri osa Suomen bruttokansantulosta käytettiin kehitysyhteistyöhön vuonna 2021?

• Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 0,5 prosenttia bruttokansantulostaan vuonna 2021. YK:ssa sovitun tavoitteen mukaan niin kutsuttujen teollisuusmaiden, joihin myös Suomi kuuluu, kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetaso on 0,7 prosenttia kunkin maan bruttokansantulosta. Suurin osa maista ei yllä tavoitteeseen.

Kysymys 13: Mikä näistä on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja? Euroopan unioni

• Suomenkin kehitysrahoituksesta osa ohjataan kehittyville maille Euroopan unionin kautta. EU on Suomelle myös merkittävä vaikuttamiskanava.

---

Ilmastonmuutos (yläkoulu ja toinen aste)

Kysymys 3: Minkä nimiseen sopimukseen kansainvälinen ilmastopolitiikka ja -tavoitteet perustuvat? Pariisin ilmastosopimus

• Vuoden 2015 lopulla järjestetyssä Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin nykyisiä ilmastopolitiikkaa ja -tavoitteita ohjaavasta Pariisin ilmastosopimuksesta, joka astui voimaan vuonna 2016. Sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa ja on voimassa toistaiseksi.

Kysymys 4: Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle _____ asteessa. Kahdessa

• Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi määritellään maapallon keskilämpötilan nousun pitäminen selvästi alle kahdessa asteessa. Lisäksi on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajoitettua alle 1,5 asteen. Pariisin ilmastosopimuksessa on lisäksi pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Kysymys 5: Kuinka paljon maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut esiteolliseen aikaan verrattuna? 1,1 astetta

• Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen rajan arvioidaan ylittyvän 2030-luvun alussa. Kokonaisuudessaan päästöjen kehitys on tällä hetkellä johtamassa noin 3–5 asteen lämpenemiseen.

Kysymys 6: Sään ääri-ilmiöistä johtuvat seuraukset ajavat jo nykyisin vuosittain yli _____ miljoonaa ihmistä lähtemään kodeistaan. 20

• Ilmastonmuutoksen merkitys muuttoliikkeiden taustalla kasvaa. Kansainväliset sopimukset eivät kuitenkaan tunnista ilmastopakolaisuuden määritelmää.

Kysymys 7: Laita maailman neljä suurinta kasvihuonekaasupäästäjää järjestykseen. Kiina, Yhdysvallat, Intia, Euroopan unioni

• Valtaosa päästöistä on peräisin rikkaista maista, mutta ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat. Kiina ja Intia ovat maailman suurimpia talouksia, vaikka molemmissa maissa on myös paljon köyhissä oloissa eläviä ihmisiä.

Kysymys 10: Mihin maahan on Suomen tuella istutettu yli 13 miljoonaa puuta? Tansania

• Tansania on yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista. Suomi tukee Tansaniassa muun muassa metsään liittyvien elinkeinojen kehittämistä, kuten metsäalan työpaikkojen määrän kasvua, sekä kansalaisten kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa iso rooli niin sanottuina hiilinieluina.

Kysymys 11: Suomi on tukenut Afrikan suurimman tuulivoimapuiston Lake Turkanan rakentamista. Missä maassa se sijaitsee? Kenia

• Kenian pohjoisosissa sijaitsevan Turkana-järven lähellä tuulee poikkeuksellisen paljon. Suomalainen kehitysrahoittaja Finnfund on ollut Lake Turkanan tuulipuiston osakkaana vuodesta 2013 eli sen rakentamisen alkuvaiheesta lähtien. Puistolla katetaan jopa 15 prosenttia noin 55 miljoonan asukkaan Kenian nykyisestä sähköntarpeesta.

Kysymys 12: Palestiinalaisalueella Suomi tukee 500 koulun varustamista _____, jotta sähkökatkot eivät enää häiritsisi opetusta. Aurinkopaneeleilla

• Länsirannalla varustetaan vuosina 2020–2023 500 koulua aurinkopaneelein, jotta sähkökatkot eivät enää häiritsisi opetusta. Aurinkoenergia auttaa kouluja myös säästämään rahaa. Aurinkopaneelit tuottavat energiaa yli koulujen oman tarpeen. Ylimääräinen energia ohjataan Länsirannan yleiseen sähkönjakeluverkkoon. Suomi on yksi Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n tukeman hankkeen rahoittajista.

Kysymys 14: Mikä on tämän jo miljoonien etiopialaisten elämään vaikuttaneen yrityksen nimi? EthioChicken

• Etiopia kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Kansainvälistäkin huomiota saaneen EthioChicken-yrityksen visio on, että jokainen etiopialainen saisi vuodessa yhden vastuullisesti kasvatetun kanan.

Kysymys 15: Kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset? 3,5 

• Suomen kansallinen ylikulutuspäivä on viime vuosina sijoittunut maalis-huhtikuun taitteeseen. Maailman ylikulutuspäivä on joka vuosi heinä-elokuun tienoilla.

---

Tytöt ja naiset (yläkoulu ja toinen aste)

Kysymys 3: YK:n arvion mukaan nykyisellä tahdilla sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen saattaa kestää vielä lähes _____ vuotta. 300

• Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti sukupuolten tasa-arvo pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, mutta UN Womenin ja UN Desan julkaiseman Gender Snapshot -raportin (2022) mukaan kehitys kulkee pahasti jäljessä.

Kysymys 4: Maailmassa keskimäärin joka neljäs kansanedustaja on nainen, mutta yhdessä maassa luku on jopa 61 prosenttia. Missä? Ruanda

• Naisten poliittinen osallistuminen on kuitenkin selvästi kasvanut viime vuosikymmeninä: esimerkiksi vuonna 1995 naisten osuus kaikista maailman kansanedustajista oli vain noin 11 prosenttia. Ruanda on pitänyt ykkössijaa naiskansanedustajien määrän osalta jo parikymmentä vuotta. Vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen Ruandassa haluttiin luoda uusi perustuslaki, joka loisi maahan vakautta. Samalla vahvistettiin naisten asemaa politiikassa. Ruanda on nykyään muutenkin maailman tasa-arvoisimpia maita.

Kysymys 8: Maailmassa on yhteensä noin _____ miljoonaa eri tavoin silvottua tyttöä ja naista. 200

• Maailman terveysjärjestö (WHO) jakaa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen neljään eri tyyppiseen toimenpiteeseen, joista kaikkein äärimäisimmissä tapauksissa poistetaan kaikki ulkoiset sukuelimet. Tyypillisesti tytöt silvotaan 4–10-vuotiaina tai viimeistään ennen 15 vuoden ikää.

Kysymys 11: Suomi on YK:n tasa-arvojärjestön suurimpia rahoittajia. Millä nimellä kyseinen järjestö parhaiten tunnetaan? UN Women

• Vuosina 2019–2021 UN Womenin kautta on muun muassa tuettu lähes 24 500 naisjohtajan ja -ehdokkaan osallistumista poliittiseen elämään.

Kysymys 12: Somaliassa YK:n väestörahasto (UNFPA) on Suomen tuella kouluttanut yli 1 500 _____. Kätilöä

• Suomen tukemien ohjelmien myötä synnytykset tapahtuvat Somaliassa aiempaa turvallisemmissa olosuhteissa. Suomi tukee Somaliassa muutenkin naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) toteutumista. Naisiin kohdistuva väkivalta on maassa edelleen yleistä. Esimerkiksi valtaosa naisista on silvottu.

Kysymys 13: Nepalissa on Suomen tuella murrettu ______ liittyviä tabuja, kuten tyttöjen ja naisten eristäminen _____ ajaksi. Kuukautisiin; kuukautisten

• Tyttöjä ja naisia on Nepalissa perinteisesti pidetty kuukautisten aikana epäpuhtaina, ja heidät on saatettu sulkea erilliseen majaan tai karjasuojaan. Perinne on kielletty lailla vuodesta 2005 ja kriminalisoitu vuodesta 2017 lähtien. Kaikissa kylissä kieltoa ei kuitenkaan vielä muutama vuosi sitten noudatettu. Suomen kehitysyhteistyön tuella Nepalissa on sekä lisätty tietoa kuukautisista, että rakennettu kuukautisystävällisiä vessoja kouluihin.

Kysymys 14: Mikä maailman maa on kaikkein lähimpänä sukupuolten tasa-arvon saavuttamista?  Islanti

• Mikään valtio ei ole saavuttanut täydellistä tasa-arvoa, mutta Islanti, Suomi, Nicaragua ja Namibia kuuluvat kaikki maailman tasa-arvoisimpien maiden kärkikymmenikköön.