Energiantuotanto on yksi suurimmista ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen ja öljyn käyttö tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.
Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan kuten aurinko- ja tuulivoimaan hillitsee ilmastonmuutoksen etenemistä.
Energiankulutus on yhteydessä elintasoon. Valtaosa hiilidioksidipäästöistä on peräisin rikkaista maista. Kaikkein köyhimmät maat tuottavat päästöistä vain muutaman prosentin, sillä energian kulutus henkilöä kohti on niissä selvästi pienempää. Maailmassa vielä noin 800 miljoonaa ihmistä, siis 10 prosenttia maapallon nykyisestä väestöstä, elää kokonaan ilman sähköä.
Kehittyvien maidenkin energiankulutus kuitenkin kasvaa voimakkaasti. Sähköä tarvitaan niin koteihin kuin kouluihin ja sairaaloihin, televisioihin ja puhelimiin, kastelujärjestelmiin sekä veden puhdistamiseen ja lämmittämiseen.
Rikkaat maat voivat tukea kehittyviä maita siinä, että kasvava energiantarve täytetään kestävällä tavalla. Uusiutuvan energian tuotantoa edistämällä voidaan yhtä aikaa parantaa ihmisten elämänlaatua ja torjua ilmastonmuutosta.
Myös energian siirto kuluttaa energiaa, joten paikallisesti tuotettu energia on keskitettyä tehokkaampaa. Hajautetusti ja pienimuotoisesti tuottamalla saadaan sähköä myös syrjäisille alueille, joille sähköverkko ei ulotu. Siihen ei myöskään tarvita suuria voimaloita ja kalliita siirtoverkkoja.
Parhaimmillaan kehittyvät maat voivat harpata kokonaan ohi vaiheen, jossa energiaa tuotetaan lähinnä uusiutumattomista lähteistä. Sen sijaan ne voivat siirtyä suoraan ilmastoystävällisten energiamuotojen käyttöön.
Suomi tukee uusiutuvan energian käyttöä kehittyvissä maissa. Suomen rahoittamissa energia-alan ohjelmissa on kehitetty esimerkiksi aurinko- ja bioenergiaratkaisuja sähköverkon ulkopuolisilla alueilla niin maaseudulla kuin kaupungeissakin eteläisessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
EU-maat tuottavat maailmassa kolmanneksi eniten kasvihuonekaasu-päästöjä Kiinan ja Yhdysvaltain jälkeen.
Totta vai tarua?
Totta.
Uusiutuvan energian kuten tuuli- ja aurinkovoiman määrää tulee lisätä, jotta kasvihuonekaasujen määrän kasvu ilmakehässä pysähtyy. (Lähde: Our World in Data, englanniksi)
Tarua.
Digitalisaatio vähentää päästöjä monella alalla, mutta kääntöpuolena tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jopa lentoliikennettä suuremmiksi. Esimerkiksi videon katselu suoratoistopalvelussa kuluttaa paljon sähköä. (Lähde: YLE:n uutinen internetin käytön päästöistä)
Tarua.
Paikallisesti tuotettu energia auttaa erityisesti köyhien maiden syrjäseutujen ihmisiä. Tästä hyvä esimerkki on aurinkopaneelit.
Ota selvää:
- Miten Afrikka pärjää hiilettömässä maailmassa? (Kehitys-Utveckling -lehti)
- Ulkoistammeko päästömme? (Maailman kuvalehti)
- Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – ”Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua” (YLE, 2019)
- Tietotekniikka voi olla jopa lentoliikennettä isompi päästöjen lähde (Maailman kuvalehti)
Tansania: Aurinkoenergialla ladattavilla akuilla sähköä maaseudulle
Mistä saisi virtaa television katseluun, puhelimen lataukseen, musiikin kuunteluun tai iltaisin valoa läksyjen tekoon, jos sähköverkkoa ei ole mailla halmeilla?
Tansaniassa, kuten monin paikoin muuallakin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ylivoimainen enemmistö maaseudulla asuvista ihmisistä elää valtakunnallisen sähköverkon ulottumattomissa. Sähkön puuttuessa valoa on hankittu kerosiinilyhdyistä, joiden käyttö on ihmisen terveydelle vaarallista.
Aurinkoenergialla ladattava akku on ollut monen tansanialaisperheen ja -yrittäjän arkea mullistava idea. Se on mahdollistanut esimerkiksi television katselun, puhelimen latauksen, musiikin kuuntelun ja sähkövalon tuhansille ihmisille.
Aurinkoenergialla ladattava akku on ilmaston kannalta viisas vaihtoehto, koska se ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Aurinkoenergiaa voidaan tuottaa pienimuotoisesti suoraan siellä, missä ihmiset sitä tarvitsevat. Ei siis tarvita valtavaa, kallista voimalaitosta ja sähköverkon vetämistä pitkien välimatkojen taakse.
Järjestelmän kehittänyt Jaza Energy -yritys oli vuonna 2021 perustanut jo noin 80 aurinkoenergiakeskusta eri puolille Tansaniaa. Niiden kautta pystyttiin tarjoamaan akkupaketti jopa 25 000 kotitaloudelle, ja niiden kautta sähköä jopa 40 000 ihmiselle.
Aurinkoenergiakeskuksissa, joissa sekä vuokrataan että ladataan akkuja, työskentelevät nuoret paikalliset naiset. Monille heistä kyseessä on ensimmäinen työ kodin ulkopuolella.
Akut luovat myös paikallisille yrittäjille uusia mahdollisuuksia tehdä bisnestä. Melko pienellä vuokralla saa sen verran sähköä, että voi myydä esimerkiksi parranajoa ja hiustenleikkuuta koneella.
Suomi on tukenut ilmastorahoituksellaan Jazan hanketta. Yritys sai vuosina 2020-2021 tukea vuonna 2010 perustetulta ympäristö- ja energiakumppanuusohjelma EEP Afrikalta, jota rahoitetaan kehitysyhteistyövaroin. Ohjelman kautta rahoitetaan myös muiden uusiutuvaa energiaa kehittävien ja myyvien yritysten toimintaa eri puolilla Afrikkaa.
Ilmastonmuutos & energia: Mitä Suomen tuella on saatu aikaan?
1Etiopiassa 200 000 kotitaloutta ja yritystä vaihtoi kerosiinin aurinkoenergiaan vuosina 2014-2017. Kerosiini eli petrooli on kallista, minkä vuoksi sähköä riitti vain välttämättömimpään käyttöön. Aurinkoenergia ei saastuta sisäilmaa, ja kodeissa on nyt varaa sytyttää iltaisin sähkölamppu, jonka valossa lapset näkevät tehdä läksyjään. Suomi tuki kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaian toteuttamaa hanketta Pohjoismaiden kehitysrahaston NDF:n kautta..
2Keniaan vuonna 2018 valmistunut eteläisen Afrikan suurin tuulivoimapuisto, Lake Turkana, rakennettiin osittain suomalaisen kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahoituksella. Perustukset 365 tuulivoimalalle toimitti lahtelainen yritys. Lisäksi Suomi rahoittaa Pohjoismaisen kehitysrahaston hallinnoimaa EEP Afrikka -rahastoa, joka tukee muun muassa puhtaan energian käyttöä 15 eri maassa Etelä- ja Itä-Afrikassa.
3Ruandassa rakennettiin vuosina 2014–2017 kyliin tuhat yhteistä latauspistettä, joiden kautta saatiin puhdasta energiaa yli 100 000 kotitaloudelle. Suomi tuki Nuru Energyn kehittämää mallia energia- ja ympäristöohjelma EEP:n kautta. Paikalliset pienyrittäjät omistavat yhdessä aurinko- tai liike-energialla toimivan latauspisteen, josta muut kyläläiset voivat ostaa sähköä ladattaviin LED-lamppuihin ja kännyköihin. Kerosiinilyhtyjen, kertakäyttöisten pattereiden tai kynttilöiden korvaaminen LED-lampuilla vähentää myös päästöjä.
Tehtäviä oppitunneille:
Alakoulu
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Kuluta fiksusti energiaa
Pohtikaa ryhmässä, mihin kaikkeen tarvitsette energiaa päivän aikana aamusta nukkumaanmenoon: valojen sytyttämiseen, mikroaaltouunin käyttämiseen, kännykän lataamiseen… Pohtikaa, mitkä näistä asioista ovat teille välttämättömiä. Entä mitä ilman pystyisitte elämään? Keskustelu puretaan opettajan kanssa.
Paritehtävä: Mistä päästöt tulevat?
- Tutkikaa kaavioita EU-maista. Mitkä ovat suurimmat haitallisten päästöjen lähteet?
- Miltä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki näyttää? Tutkikaa Marttakoulun kaavioita ja pohtikaa, missä asioissa kotitalouksien ilmastokuormaa voisi helposti pienentää?
Yläkoulu /lukio
Koko luokan tehtävä: Vastuu ilmastonmuutoksesta
Katsokaa video ”Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä”. Keskustelkaa sen jälkeen seuraavista kysymyksistä:
- Miten Suomi tukee kehittyviä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tai sen hillitsemisessä?
- Miksi teollistuneiden maiden tulee tukea köyhempiä maita ilmastonmuutoksessa?
- Miten maailman maat pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta?
Paritehtävä: Onko kaikilla sähköä?
- Tutkikaa Maailmanpankin englanninkielisiltä sivuilta tilastoja sähkön saatavuudesta eri maissa ja maaryhmissä.
- Mikä on sähkön saatavuuden keskiarvo maailmassa?
- Millaisissa maissa tai maaryhmissä sähköä on heikoiten saatavilla?
- Vertailkaa Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyön kumppanimaita Maailmanpankin tilastoissa. Missä kumppanimaissa sähkön saatavuus on alhaista?
Pohtikaa lopuksi, mitä kaikkea teiltä olisi jäänyt tekemättä viimeisen vuorokauden aikana, jos sähköä ei olisi ollut.
Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.
Väittely: Pitäisikö lentämistä rajoittaa?
Liikenne kuluttaa paljon energiaa, ja erityisesti lentomatkustamisesta syntyy paljon päästöjä. Jakautukaa kahteen ryhmään, joista toiset kannattavat ja toiset vastustavat lentomatkustamisen hillitsemistä verotuksella ja rajoituksilla. Valmistautukaa ensin ryhmissä puolustamaan omaa kantaanne ja yrittäkää sitten vakuuttaa vastapuoli.