Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään kaikkialla maailmassa, mutta hyvin eri tavoin. Ilmastonmuutoksen hillintä sekä tuki siihen sopeutumiseen ovat osa Suomen kehityspolitiikkaa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monilla alueilla sääolosuhteisiin niin, että ihmisten elinolot ovat vaikeutuneet. Myrskyt ja tulvat tuhoavat koteja, ja kuivuus voi tehdä maasta kelvottoman ruoantuotantoon.
Sään ääri-ilmiöt koettelevat erityisesti kaikkein köyhimpiä maita ja saarivaltioita, joilla on puutteelliset keinot varautua katastrofeihin.
Ilmastonmuutos voi myös kiihdyttää ihmisten ja yhteisöjen välisiä konflikteja, kun vähäisistä luonnonvaroista joudutaan kilpailemaan. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuminen on usein vaikeaa.
Ilmastosopimuksilla luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on kattava ja oikeudellisesti sitova. Lähes kaikki valtiot ovat siinä mukana.
Marraskuussa 2021 Glasgow’ssa, Skotlannissa, järjestettiin merkittävä YK:n ilmastokokous. Siellä maat vahvistivat sitoutumisensa Pariisin sopimukseen. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Kivihiilen käytön vähentäminen sai Glasgow’n kokouksessa laajaa kannatusta, mutta täysin sen käyttöä ei onnistuttu kieltämään. Rikkaat maat lupasivat lisätä tukea kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Kiireelliset ilmastotoimet ovat yksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n tavoitteista. Ohjelma kannustaa ilmastotekoihin ja hillinnän lisäksi erityisesti haavoittuvien, kehittyvien maiden tukemiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Koronapandemian seurauksena kasvihuonekaasupäästöt vähenivät hetkellisesti. Vaikka päästöt saataisiin loppumaan jo tänään, kasvihuonekaasut pysyvät ilmakehässä pitkään. Onkin toimittava pikaisesti, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin hidastumaan.
Teollistuneiden maiden vaikutus ilmastonmuutokseen on ollut suuri. Toimia muutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkialla maailmassa. Siksi on tärkeää, että teollistuneet maat tukevat köyhimpiä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä.
Suomen kehitysyhteistyössä ilmastonäkökulma on tärkeä . Suomi tekee kehittyvien maiden kanssa yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa kahdenvälisten kehityshankkeiden, ilmastorahastojen, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat paikallisyhteisöjä esimerkiksi ilmastokestävässä maataloudessa ja ilmaston kannalta fiksua teknologiaa valmistavat yritykset tukevat kehittyviä maita puhtaaseen energiaan siirtymisessä.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Lähde: ympäristöministeriö
Totta vai tarua?
Totta.
Vesi laajenee lämmetessään ja silloin merien pinta nousee. Myös jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa. Tästä seuraa ongelmia erityisesti saarivaltioille ja rannikkoalueille.
Totta.
Napajäätiköiden ja vuoristojen lumipeitteiden sulamista seurataan satelliittien avulla. Myös merenpinnan nousu näkyy satelliittikuvissa.
Tarua.
Ilmastonmuutoksen hillinnän kustannukset ovat pienet verrattuna sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin, jotka voivat tulla moninkertaisesti kalliimmiksi.
Video: Ilmastotoimet ovat osa kehitysyhteistyötä
Ota selvää:
- Ilmastonmuutos ilmiönä (Ilmasto-opas)
- Ilmastonmuutos ja Suomi grafiikoina (YLE)
- Testaa, kuinka suuri on hiilijalanjälkesi? (Sitra)
- Tutustu Gretaan ja muihin nuoriin ilmastoaktivisteihin (Natural Habitat Adventures, englanniksi)
- Podcast: Onko Suomella valtaa ilmastoneuvotteluissa? (Maailma kylässä)
- Lentoliikenteestä ympäristöystävällistä? (YLE)
- Ilmansaasteet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia (YLE, 2021)
- Maailman terveysjärjestön artikkeli englanniksi ilmansaasteista (WHO, 2021)
Katso videoita:
Tehtäviä oppitunneille:
Alakoulu
Yksilötehtävä: Ilmastonmuutos kuvina
Millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Suomessa ja maailmalla? Piirrä kuva tai sarjakuva.
Paritehtävä: Ilmastouutisia
Millaisia uutisia ilmastoon liittyen on kirjoitettu viime aikoina Suomessa? Ottakaa selvää.
Koko luokan tehtävä: Vastuullinen kuluttaminen
Tuokaa jokainen kotoa yksi tarpeettomaksi käynyt tavara. Pohtikaa ryhmissä, miksi tuote on alun perin ostettu. Entä miksi se on tehty ja missä se on valmistettu? Kuka sen on tehnyt? Miten paljon työtä ja luonnonvaroja sen tekemiseen on tarvittu? Kelpaako se kierrätykseen ja mikä sille olisi oikea paikka? Pohtikaa sen jälkeen koko luokan kanssa yhdessä, miten paljon kotoa löytyi turhaa tavaraa ja miksi ostamatta jättäminen kannattaa. Lopuksi jokainen vie tuomansa tavaran oikeaan kierrätyspaikkaan.
Yläkoulu /lukio
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Ilmastotekoja
Katsokaa Youtubesta Unicefin englanninkielinen video, jolla bangladeshilainen Tahsin kertoo ilmastoaktivismistaan. Millaisia asioita Tahsinin aktivismiin kuuluu? Tehdäänkö vastaavaa Suomessa?
Pohtikaa vielä, millaisilla muilla teoilla voi edistää ilmastotoimia. Millaisista asioista olisitte tai ette olisi valmiita luopumaan ilmaston puolesta? Esitelkää lopuksi ajatuksenne muille ryhmille.
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Millaista ilmaa hengitämme?
Ilmastonmuutoksen ohella ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöuhista ihmisen terveydelle. Tarkastelkaa YK:n ympäristöohjelman englanninkielistä karttaa maailman ihmisten altistumisesta ilmansaasteille.
- Missä maissa tai maanosissa ilmansaasteet ovat pahimpia?
- Kuinka suuri osa maailman ihmisistä hengittää terveydelle haitallista ilmaa?
- Millä tavoin ilmastonmuutos ja ilmansaasteet liittyvät toisiinsa?
/ Ryhmä- tai paritehtävä: Hiilidioksidipäästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Tarkastelkaa Maailmanpankin englanninkielisiltä sivuilta tilastoja hiilidioksidipäästöistä henkeä kohden eri maissa.
- Missä maissa tai maanosissa syntyy eniten hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden? Entä missä vähiten?
- Mitä korkeat hiilidioksidipäästöt henkeä kohden kertovat?
- Mitä merkitystä on sillä, verrataanko maiden kokonaishiilidioksidipäästöjä tai hiilidioksidipäästöjä henkeä kohden?
- Pohtikaa, millaisia yhdistäviä tekijöitä korkean tai vähäisten hiilidioksidipäästöjen maiden tai maanosien välillä on.
Vinkki! Eri maiden ja maanosien tilastot saa yhdistettyä yhteen kaavioon klikkaamalla halutun maan tai maanosan nimeä Maailmanpankin sivuilla olevalta listalta.
Kirjoitustehtävä: Vastuu ilmastosta
Tutustu Maailma 2030 -verkkosivustoon ja muuhun syventävään aineistoon opettajan ohjeiden mukaan. Pohdi tekstissäsi:
- Miten eri tavoin ilmastonmuutos näkyy teollistuneissa maissa ja kehittyvissä maissa?
- Miksi rikkaiden maiden tulee tukea köyhempiä maita työssä ilmastonmuutosta vastaan?