Ilmastonmuutos uhkaa kehitystä

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään kaikkialla maailmassa, mutta hyvin eri tavoin. Ilmastonmuutoksen hillintä sekä tuki siihen sopeutumiseen ovat osa Suomen kehityspolitiikkaa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monilla alueilla sääolosuhteisiin niin, että ihmisten elinolot ovat vaikeutuneet. Myrskyt ja tulvat tuhoavat koteja, ja kuivuus voi tehdä maasta kelvottoman ruoantuotantoon.

Sään ääri-ilmiöt koettelevat erityisesti kaikkein köyhimpiä maita ja saarivaltioita, joilla on puutteelliset keinot varautua katastrofeihin.

Ilmastonmuutos voi myös kiihdyttää ihmisten ja yhteisöjen välisiä konflikteja, kun vähäisistä luonnonvaroista joudutaan kilpailemaan. Muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuminen on usein vaikeaa.

Ilmastosopimuksilla luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015 on kattava ja oikeudellisesti sitova. Lähes kaikki valtiot ovat siinä mukana.

Marraskuussa 2021 Glasgow’ssa, Skotlannissa, järjestettiin merkittävä YK:n ilmastokokous. Siellä maat vahvistivat sitoutumisensa Pariisin sopimukseen. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Kivihiilen käytön vähentäminen sai Glasgow’n kokouksessa laajaa kannatusta, mutta täysin sen käyttöä ei onnistuttu kieltämään. Rikkaat maat lupasivat lisätä tukea kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Kiireelliset ilmastotoimet ovat yksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n tavoitteista. Ohjelma kannustaa ilmastotekoihin ja hillinnän lisäksi erityisesti haavoittuvien, kehittyvien maiden tukemiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Koronapandemian seurauksena kasvihuonekaasupäästöt vähenivät hetkellisesti. Vaikka päästöt saataisiin loppumaan jo tänään, kasvihuonekaasut pysyvät ilmakehässä pitkään. Onkin toimittava pikaisesti, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin hidastumaan.

Teollistuneiden maiden vaikutus ilmastonmuutokseen on ollut suuri. Toimia muutoksen torjumiseksi tarvitaan kuitenkin kaikkialla maailmassa. Siksi on tärkeää, että teollistuneet maat tukevat köyhimpiä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä.

Suomen kehitysyhteistyössä ilmastonäkökulma on tärkeä . Suomi tekee kehittyvien maiden kanssa yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa kahdenvälisten kehityshankkeiden, ilmastorahastojen, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat paikallisyhteisöjä esimerkiksi ilmastokestävässä maataloudessa ja ilmaston kannalta fiksua teknologiaa valmistavat yritykset tukevat kehittyviä maita puhtaaseen energiaan siirtymisessä.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.